Tasoteoriasta, tarvitaanko sitä mihinkään?

Kyllä, myönnän että ihmiset voivat olla eri tasolla, koulutuksen suhteen, ulkonäön suhteen, yhteiskunnallisen aseman suhteen jne. Mutta ne ei oikeasti liity rakastumiseen millään tavalla.
Jos toinen on ihan täysin slummista, asuu veneen alla ja toinen asuu kaupungin miljoonaperällä ja vene on jahti jolla ajellaan merellä ja asutaan sen ylellisessä hytissä, on epätodennäköistä että nämä henkilöt tapaavat ja tutustuvat toisiinsa ihmisinä, niin että voisivat rakastua toisiinsa. Mutta se on mahdollista jos rakastumisen kriteerit täyttyy:

Yhteneväiset elämänarvot ja tavoitteet, ylipäänsä samansuuntaiset suunnitelmat perheen suhteen, haluaako lapsia, haluaako naimisiin, haluaako asua kaupungissa vai maalla, haluaako matkustella paljon, miten suhtautuu sukulaisiin, miten suhtautuu kavereihin, minkälaiset harrastukset on, viekö ne paljon aikaa tai rahaa, tai molempia, miten käyttää rahaa, mihin haluaa panostaa elämässä... Nämä ei ole mitään tasokohtaisia, joku akateeminen voi olla täysin boheemi luonne ja elää kuin pellossa ja täysin karvaperseduunari voi elää rahalle ja kuluttamiselle ja kaikenlaiselle hienostelulle.
Myöskään ulkonäkö ei johda rakkauteen, ulkonäköä voi ihailla, mutta silti se ihminen voi elämänkumppaniksi olla täysin väärä. Ja kun toiseen rakastuu, myös ulkonäkö alkaa miellyttää enemmän.
Ainakin naisilla rakastumiseen vaikuttaa fyysisest asiat, kuten ääni, haju, kosketus jne. mutta ne ei tule ulkonäön mukana.
Ulkonäkö ei takaa edes hyvää seksiä ja keskinäistä kemiaa. Sen tietää varmasti jokainen. Jollekin nuorelle miehelle voi riittää kumppanin ulkonäkö, että pääseen sellaisen ilmestyksen kanssa harrastamaan seksiä, mutta ei se takaa että sen henkilö on hyvä sängyssä. Kuten kaikki seksiä harrastaneet tietää, seksi on monimutkaisempi asia kuin se että läiskitään genitaaleja yhteen.

Mihin sitä tasoa tarvitaan parinmuodostuksessa?