Ystäväni äiti kuoli sen jälkeen kun ystäväni isä oli jättänyt hänet toisen naisen takia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväsi äiti oli siis ilmeisesti heikossa kunnossa? Ikävää mutta pääsipä eroon miehestä viimeisiksi hetkikseen.

Romahti eron jälkeen.

Höpö höpö. Kenenkään kuolinsyy ei ole jätetyksi tuleminen. Sattumat toki on ana mahdollisia.

Kyllä psyykkeellä on merkittävä vaikutus ihmisen terveyteen, jopa syy-yhteys kuolemaan esim. sydämen toimintaan.

Tämä on tiedetty jo kauan, siksi sairaalat pyritään rakentamaan kauniiseen ympäristöön ja sinne tuodaan taidetta.

Pitkissä parisuhteissa, puolison kuolema laukaisee sairauksia ja usein myös eloonjäänyt kuolee lyhyellä aikavälillä.

Ja sydämenpysähdys voi tuila järkytyksestä esim. juuri avioerosta.

Sillä on diagnoosi: Särkyneensydämen synkrooma ja on todistettu lääketieteellisesti.

https://sydan.fi/fakta/sarkyneen-sydamen-mysteeri/?gclid=Cj0KCQjwxMmhBh…

Särkynyt sydän. Todella, todella surullista :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväsi äiti oli siis ilmeisesti heikossa kunnossa? Ikävää mutta pääsipä eroon miehestä viimeisiksi hetkikseen.

Romahti eron jälkeen.

Höpö höpö. Kenenkään kuolinsyy ei ole jätetyksi tuleminen. Sattumat toki on aina mahdollisia.

Olet väärässä.

Särkynyt sydän on todellinen sydänsairaus. Sen voi aiheuttaa äkillinen suuri stressi, esim läheisen menettäminen tai pitkään jatkunut stressi.

Toivottavasti ei kuollut nälkään kun puoliso kuoli.     

Vaimoni kuoltua äkillisesti haimasyöpään tuli älytön stressi josta tuli muutama sairaus eli kyllä se on mahdollista hyvinkin.

" Miehet useimmiten hylkäävät vakavasti sairaat tai kroonistuneet puolisonsa ja etsivät uuden nuoren ja terveen naisen tilalle.

Tyhmät naiset taas hoitavat sairaat ja dementoituneet ukkonsa hautaan asti saamatta edes kiitosta."

Sairastin syöpää ja kävin syöpähoidoissa. Olosuhteista johtuen tulin tuntemaan muutamia naisia, jotka olivat samassa tilanteessa.

Arvostin hoitojen jälkeen omaa rinnallani pysyvää miestäni vielä enemmän , syystä että monen naisen (saattoi olla ihan pitkäaikainenkin liitto) kumppani hylkäsi syöpäsairaan naisen koska ei kestänyt sen arjessa mukaan tuomia vaikeita asioita.

Tämä huomio järkytti syvästi.

Olisiko jonku kannattanut kertoa että naiset ovat onnellisempia sinkkuina?

Ehkä ystäväsi isä tappoi hänet esim. vei elintärkeät lääkkeet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet useimmiten hylkäävät vakavasti sairaat tai kroonistuneet puolisonsa ja etsivät uuden nuoren ja terveen naisen tilalle. Tyhmät naiset taas hoitavat sairaat ja dementoituneet ukkonsa hautaan asti saamatta edes kiitosta.

Meillä kävi juuri toistepäin. Minä sairastuin vakavasti ja vaimo lähti.

Sanoi suoraan, että ei halua jäädä hoitamaan minua, kun on viellä nuori ja elämä edessä (olen nyt 37).

Leikkauksen jälkeen olen nyt toipunut (erosta ja leikkausesta 5 vuotta) ja ex vaimo sairastui kaksi kk sitten ja nyt syylistää, kun en vastaa hänelle tai palaa hoitamaan häntä.

Toihan nyt on ihan pähkähullua odottaa, että ex tulisi 5v eron jälkeen takaisin hoitamaan sairastunutta exäänsä. Eihän tossa ole mitään järkeä 🙄

Erottiin siis tilanteesta huolimatta hyvissä väleissä, koska ymmärsin toisaalta tilanteen.

Työterveyslääkärikin kysyi jossain vaiheessa, että onko parisuhteessa tullut ongelmia tämän sairauden vuoksi, koska se on kuulemma yllättävän yleistä, että tälläisessä tilanteessa parisuhde kariutuu.

Just sen vuoksi, kun sairaspäivärahalla tulot tippuu eli elintaso tippuu. Ei pääse enää samanlailla reissuihin eikä välttämättä pysty tekemään kotitöitä 50/50 siinä akuutissa vaiheessa. Yleensä vanhemmat pariskunnat pysyy herkemmin yhdessä mutta nuoremmat eroaa.

Pidettiin tasaisesti yhteyttä eron jälkeen ja kun tervehdyin 60% kuntoon edellisestä ja menin sairaselääkkeen sijaan takaisin töihin niin ex vaimo yritti useamman kerran, että olisi palattu yhteen mutta en enää halunnut, kun oli jo kerran lähtenyt ja se sairaus minulla on edelleen vaikka olenkin töissä ja pystyn taas tekemään asioita melkein normaalisti.

Oliko nuorempi vai vanhempi. Tietyssä iässä tajuaa ettei kannata yhden miehen vuoksi kuolla. 

Vierailija kirjoitti:

Oliko nuorempi vai vanhempi. Tietyssä iässä tajuaa ettei kannata yhden miehen vuoksi kuolla. 

Mikä se tietty ikä on?

Jos on ollut vaikka 50 vuotta naimisissa saman miehen kanssa ja ei vielläkään ole tuota asiaa huomannut?