Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
olen itse hankalassa tilanteessa, ystävä valittaa elämäänsä
07.04.2023 |
Kärsin monenlaisista ongelmista, mm kroonisesta kipusairaudesta, tietyistä elämänkulkuun liittyvistä syistä olen myös jäänyt ilman puolisoa ja lapsia. Ystävä on mennyt naimisiin, saanut lapsia. Perhe oli hänelle suuri haave. Usein oli alamaissa, kun ei lapsien tulo ei olltukaan hänelle itsestäänselvyys. Mutta nyt perheellistymisen jälkeen, valittaa järkyttävällä tavalla kuinka raskasta lapsien kanssa on, vaatinut monenlaista tukea yhteiskunnalta, vaikka mies myös kotona jne jne. Tuntuu, että ei yksinkertaisesti omat voimavarat riitä kuuntelemiseen. Oma arkeni on todella hankalaa, tappelen kelan ja instanssien kanssa, jotta saisin toimintakykyäni tukevaa kuntoutusta yms, voin vain haaveilla miehestä ja lapsista (no se on jo liian myöhäistä). Miksi joillekin ei mikään riitä?
Kommentit (9)
Valivalivali, kateellinen siellä kurnuttaa miehettömyyttään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sinähän et voi tietää miltä sinun kaveristasi tuntuu. Voit vain kertoa omista tuntemuksistasi, mitä nyt juuri teetkin.
Katsos kun ihmiset voivat kokea eri asioita eri tavalla. Jollekkin lapsiperhe arki on koko ajan todella voimia vievää ja jollekkin se voi olla pääosin lastenleikkiä. Ei kannata olla katkera. Tässä elämässä kun ei välttis kaikki mene aina tasan. Lapseton ihminen joka haluaisi saada lapsen, ei saa ja joku joka periaatteessa voisi saada lapsen, ei halua. Ainut mille me voidaan jotakin on oma suhtautuminen näihin elämän asioihin.
Minä oon sanonu mun kaverille että saanko mä valittaa välillä! On toiminut. Voit myös sanoa että tuntuu raskaalta kuunnella valitusta lapsista kun olet itse ilman perhettä. Että voitasko puhua välillä jostain muusta. Ei kuuntelevana korvana tarvitse olla enempää kuin itse jaksaa.
En vähättele kipusairauttasi, mutta kyllä se vain voi olla rankkaa lastenkin kanssa. Terveisin Krooninen kipupotilas JA yksinhuoltaja
Mulla on myös pari sellaista ystävää :/ Heillä on toki paljonkin erilaisia ongelmia elämässä, mutta toivoisin ystävyyden olevan vastavuoroista, eikä niin että minä aina vain kuuntelen heidän huoliaan.
Kyllä he saattavat kysyä mitä minulle kuuluu, mutta eivät jää edes kuuntelemaan vastaustani, kun aloittavat jo avautua lisää omista ongelmistaan.
En tiedä miten olen jaksanut tällaista näin pitkään, varmaankin siksi kun ei ole ollut oikein ystäviä muutenkaan. Nyt olen onneksi alkanut arvostaa omia rajojani sen verran, että en enää vastaa heidän puheluihinsa, tai muutenkaan suostu näkemään kovin usein. Nämä kyseiset ihmiset ovat muuten joskus ihmetelleet ääneen, miksi heidän ystävänsä tuntuvat katoavan johonkin...
Jos sulla on samanlainen tilanne edes etäisesti, niin ei siihen oikein auta muu kuin sanoa asiasta, ja jos sekään ei auta niin pakko ottaa etäisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No sinähän et voi tietää miltä sinun kaveristasi tuntuu. Voit vain kertoa omista tuntemuksistasi, mitä nyt juuri teetkin.
Katsos kun ihmiset voivat kokea eri asioita eri tavalla. Jollekkin lapsiperhe arki on koko ajan todella voimia vievää ja jollekkin se voi olla pääosin lastenleikkiä. Ei kannata olla katkera. Tässä elämässä kun ei välttis kaikki mene aina tasan. Lapseton ihminen joka haluaisi saada lapsen, ei saa ja joku joka periaatteessa voisi saada lapsen, ei halua. Ainut mille me voidaan jotakin on oma suhtautuminen näihin elämän asioihin.
-ihminen valittaa kun ei saa lapsia, ap kuuntelee.
-ihminen valittaa kun saa lapsia, ap kuuntelee.
Huhheijaa, ei ole perheellisten itsekkyydellä rajoja.
Perheelliset valittavat niin paljon kaikesta turhasta, etten enää edes viitsi ottaa heidän "ongelmiaan", jotka usein vain ovat normaalia elämää, tosissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinhän sitä sanotaan että kaikki on suhteellista. Kun mun pahin ongelma oli vielä krooninen nuha niin olin että vithu tämä pilaa mun elämän. Nykyään se on ongelmista, sairauksista ja murheista vähäpätöisin
Alue: Aihe vapaa
Sinähän se valitat ja valitat vielä toisenkin puolesta.
Eikä sinun hyvänen aika tarvitse olla sellaisen ihmisen kanssa, jonka seura rasittaa ja tympii monelta osin. Jos et saa kaverilta mielestäsi tarpeeksi huomiota, niin voit oikein hyvin astua muutaman askeleen kauemmaksi hänestä ja keskittyä omaan elämääsi. Jos et sitä tee, vaan jatkat vain valittamista, niin se on sinun ongelmasi, ei kaverin.