Asuisin mielummin kerrostalossa kuin rivi- tai omakotitalossa

Uusi talo, missä äänieristyskin on aivan huippua, naapureista ei kuulu koskaan mitään.

Kaikista näissä on hyvät ja huonot puolet. Tää rivari on vähän niinkuin välimuoto omakotitalosta ja kerrostalosta. On oma piha, mistä pitää huolta ja mistä on ihana nauttia etenkin kesäisin. Mutta naapureita on kuitenkin heti seinän toisella puolella. Lapset on kiva päästää yhteiselle pihalle, kun ei tarvitse hissiä tai portaita pelätä.



Kerrostalo-asuminen on mielestäni vaivatonta. Mutta muuten mulla on huonoja kokemuksia, mutta sekin johtuu vaan entisistä naapureista. Voisin helposti kuvitella asuvani kerrostalossa jossa olisi ihana terassiparveke ja neliöitä reippaasti. Ehkä joskus vanhuuden päivillä sitten?



Omakotitalo on meidän päämäärä. Molemmat halutaan asumaan omakotitaloon. Ainoa inhottava asia minkä keksin on lumityöt, ne ei jotenkin nappaa edes ajatuksissa, mutta jätän ne miehen kontolle ;) Sitten se että kaikki saa tehdä itse. Onhan nykyään tosin kylätalkkareita sun muita, jotka auttaa kun vähän heille maksaa. Lapsuuteni olen asunut omakotitalossa.

Ja nyt olemmekin vuoden asustaneet tätä mahtavaa 220-neliöistä taloa puolen hehtaarin tontilla, ilman naapureita.

Pois ei meitä tästä hevillä saa...



t: kaikki asumismuodot kokeiltu

Kyllä kerrostalossa on talvisin mukavaa, kun ei tarvi putkista, lämmityksistä ja lumitöistä huolehtia. Mutta rakastan yli kaiken puutarhanhoitoa ja kesällä potuttaa eikä tee mieli palata maalta kaupunkiin. Mies sanoo että vaikka mä tekisin viimeisilläni kuolemaa, niin vielä aina yhden puun ehdin istuttamaan....!



Rivariin en ikinä muuta - paitsi jos löytyy kohtuuhintainen yksitasoinen. Eli ehkä minulle sittenkin paras olisi iso tontti pääkaupunkiseudulla ja siivo talo sen päällä - mutta ei sellaista meikäläisen kukkarolle löydy. Useimmat tontit on täällä 500-1000 neliötä.



Tyydyn siis kerrostaloon ja mökkiin maalla.

Voin sanoa, että inhoan kerrostaloelämää ihan hirveästi. Minä en halua kuulla naapureiden ääniä enkä kulkea ahtaalla hissillä, joka haisee märältä koiralta. Parkkipaikalle on pitkä matka ja kauppakassien raahaaminen on kamalaa. Olen ehdottomasti omakotiasuja:)

Palveluiden keskelle, isolla tontilla olevaan taloon. IHANAA!!!

keskustassa. Nyt on kaksi pientä lasta ja koira ja asutaan talossa. Muutan sitten taas vanhana.

asutaan Helsingissä, lauttasaaressa, 120m2 kerrostaloasunnossa, josta on kauniit merinäköalat olkkarista ja ruokasalista, sekä muuten vehreä ihana ympäristö joka puolella.

Tämä talo on viisikymmnetäluvulla rakennettu vankka kivitalo, ei kuulu naapurista pihahdustakaan. Mutta kesäisin ikkunoiden ollessa auki voimme kuunnella lokkien huutoja ja laivatorvia, hauskan merellinen tunnelma :)

Asuntomme hinnalla saisi kaiketi omakotitalonkin pk-seudulta, mutta ei kiitos meille! Samoja perusteluja kuin ap:lla ja monella muulla.

Olemme mieheni kanssa molemmat asuneet lapsuutemme rivareissa ja omakotitaloissa, pienen kaupungin keskusta-alueella, mutta emme kaipaa sitä yhtään.

Että ei se omakotitalo tosiaan kaikkien (toteutunut tai toteutumaton) unelma ole. Me elämme unelmaamme tässä kodissa juuri tässä ja nyt, yhtään lisää tilaa ei tarvita vaan tässä on kaikki ja nelihenkinen perheemme on onnellinen.

Mutta vasta nyt kun lapsia on neljä on alkanut ahdistaa!



Jotenkin kun on joka paikka pullollaan vaatteita. Häkkivarastoon ei mahdu mitään. Säkyjä on toistensa päällä. Ja tuo suihkuhuone on aikas taynnä illalla, kun on kurikset kuivamassa ja kuudet pyyhkeet ja kylpytakit. Ja sitten kun hiljenee illalla kuulee naapurien ongelmat. Ei kiva!



Ja " lähin" ok-talo minkä meidän tuloilla arvais ostaa on 400 km:n päässä...

Jokaiselle meistä löytynee sopiva asumismuoto, jossa plussia on enemmän kuin miinuksia.



En minäkään haluauisi muuttaa ahtaaseen kerrostaloasuntoon. Neliöitä saisi olla lähemmäs 100 ja ehdottomasti neljä huonetta. Suuri parvekekin olisi aika ehdoton - sen verran viherpeukaloa löytyy. Remonttia emme halua tehdä, korkeintaan seinät maalata tms. pientä. Ja kiva piha lasten leikkeihin ja aikuisten oleskeluun pitää olla myös. Näitä näyttäisi olevan jopa tarjolla! Ja sitten vaan toivomaan, että ketjupolttajaa ei löydy ihan naapurista... (sama se on joka asumismuodossa - paitsi ehkä isotonttisessa omakotitalossa, mutta silloinkin voi saada naapurien sauna- ja takkasavut suoraan makuuhuoneeseen matalapaineella varsinkin... ja kaikki eivät polta takoissaan pelkkiä halkoja..)



ap