Työnantajat ja etätyö
Miksi pitää olla aina jokin buumi, sillä nyt kuvitellaan, että etätyötä tekevät sairastuvat henkisesti kotona töitä tehdessään.
Erityisesti iäkkäämmille työn tekeminen kotona on pelastus, jos on vielä sairauksiakin.
Miksei kuulla ihmisten omaa mielipidettä lainkaan?
Ilmeisesti iäkkäämmät halutaan ajaa näin eläkkeelle. Mikä tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi.
Antakaa meidän tehdä työt kotona, eikä työpaikalle mitään pakkopalavereitakaan!
Kommentit (14)
Osalle etätyö voi olla tuskaa, mutta ne harvat sitten valittaa asiasta toimittajille.
Loput elää elämänsä parasta aikaa.
Hirmuhallitsija-ekstrovertilla on mielestään oikeus pakottaa muut läsnätyöhön seuran vuoksi, mutta eipä toimi oikeus toisin päin eli että ihmisellä olisi oikeus olla omassa rauhassaan etänä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä, kuka sellaista keksinyt?:) En kyllä sairastu henkisesti etätöissä, oon iloisempi kun koskaan koko työhistorian aikana. Ja myös paaaljon motivaatiota löytyy. Toisin kuin pakkotuolissa tstolla klo 9.00-17.00.
Useat työnantajat keksivät tällaista. Meillä yksi kuntapolitikkokin kävipuhujapöntössä kertomassa juuri kun satuin katsomaan kunnanvaltuuston istuntoa etänä, miten me "viisikymppiset yksin asuvat naiset" niin mukamas kärsimme etätyöstä. Kyseinen kuntapolitikko taitaa olla täysin pihalla, koska meillä on saatu koko pandemian läpi tulla konttorille jos haluaa, mutta hyvin harva on siellä ollut. Kyseinen politikko ei ole ilmeisesti lainkaan selvittänyt mitä työntekijät itse kokevat mielekkääksi ja käytännölliseksi. Nautin itse paljon koronan tuomasta etätyömahdollisuudesta, mutta nyt sitä ei enää sallita lainkaan (siis ei ollenkaan, aivan käsittämätöntä) ja jaksaminen on koetuksella.
Ja esimiehelläni ei ole ollut mitään valittamista tuotuloksistani tai niiden määrästä, sanoi sen erikseen viime kehityskeskustelussa.
Vierailija kirjoitti:
Hirmuhallitsija-ekstrovertilla on mielestään oikeus pakottaa muut läsnätyöhön seuran vuoksi, mutta eipä toimi oikeus toisin päin eli että ihmisellä olisi oikeus olla omassa rauhassaan etänä.
Ihan näin se ei mene. Te ajattelette tässä vain itseänne, ette esim. uusia työntekijöitä. Nyt on jo nähty se, että nuoremmat työntekijät eivät kiinnity töihinsä, koaka heille ei tule yhteisöä. Teamsin välityksellä on suurempi kynnys kysyä apua kuin jos joku henkilö on lähellä.
Totuus ei siis ole näin mustavalkoinen vaan jostakin väliltä. Tuskin kukaan haluaa enää siirtyä 100 % läsnätyöhön, ellei se ole tehtävien takia välttämätöntä. Mutta kyllä tässä on työyhteisöponttinsakin. Ette te vain itsenne takia työtä tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä, kuka sellaista keksinyt?:) En kyllä sairastu henkisesti etätöissä, oon iloisempi kun koskaan koko työhistorian aikana. Ja myös paaaljon motivaatiota löytyy. Toisin kuin pakkotuolissa tstolla klo 9.00-17.00.
Useat työnantajat keksivät tällaista. Meillä yksi kuntapolitikkokin kävipuhujapöntössä kertomassa juuri kun satuin katsomaan kunnanvaltuuston istuntoa etänä, miten me "viisikymppiset yksin asuvat naiset" niin mukamas kärsimme etätyöstä. Kyseinen kuntapolitikko taitaa olla täysin pihalla, koska meillä on saatu koko pandemian läpi tulla konttorille jos haluaa, mutta hyvin harva on siellä ollut. Kyseinen politikko ei ole ilmeisesti lainkaan selvittänyt mitä työntekijät itse kokevat mielekkääksi ja käytännölliseksi. Nautin itse paljon koronan tuomasta etätyömahdollisuudesta, mutta nyt sitä ei enää sallita lainkaan (siis ei ollenkaan, aivan käsittämätöntä) ja jaksaminen on koetuksella.
Ja esimiehelläni ei ole ollut mitään valittamista tuotuloksistani tai niiden määrästä, sanoi sen erikseen viime kehityskeskustelussa.
Mä olen melkein 5-kymppinen yksin asuva ja teen välillä etätöitä. Olen tehnyt etätöitä joskus 10-15 vuotta sitten enemmänkin (edellisellä työnantajalla), enkä ole ikinä kokenut tätä hankalaksi muuten kuin että ihmiskontaktien määrä vähenee. Tosin kun edellisellä työnantajalla oma tiimi ja lähimmät työkaverit muutenkin olivat eri paikkakunnalla, niin toimistollakaan ei sitten ollut muuta kuin "hyvänpäiväntuttuja", jolloin oli ihan sama onko etänä vai kotona. Sama nyt, kun meidän toimistolla työskentelee 4 ihmistä, jolloin useinkin saattaa olla viikkoja, etten näe muita työkavereita ollenkaan. Jos siis sattuu etä- ja toimistopäivät menemään ristiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirmuhallitsija-ekstrovertilla on mielestään oikeus pakottaa muut läsnätyöhön seuran vuoksi, mutta eipä toimi oikeus toisin päin eli että ihmisellä olisi oikeus olla omassa rauhassaan etänä.
Ihan näin se ei mene. Te ajattelette tässä vain itseänne, ette esim. uusia työntekijöitä. Nyt on jo nähty se, että nuoremmat työntekijät eivät kiinnity töihinsä, koaka heille ei tule yhteisöä. Teamsin välityksellä on suurempi kynnys kysyä apua kuin jos joku henkilö on lähellä.
Totuus ei siis ole näin mustavalkoinen vaan jostakin väliltä. Tuskin kukaan haluaa enää siirtyä 100 % läsnätyöhön, ellei se ole tehtävien takia välttämätöntä. Mutta kyllä tässä on työyhteisöponttinsakin. Ette te vain itsenne takia työtä tee.
Ymmärrän kyllä, että välillä halutaan nähdä fyysisesti, mutta meillä ei sallita edes hybridityötä. Jaksaminen on lopussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirmuhallitsija-ekstrovertilla on mielestään oikeus pakottaa muut läsnätyöhön seuran vuoksi, mutta eipä toimi oikeus toisin päin eli että ihmisellä olisi oikeus olla omassa rauhassaan etänä.
Ihan näin se ei mene. Te ajattelette tässä vain itseänne, ette esim. uusia työntekijöitä. Nyt on jo nähty se, että nuoremmat työntekijät eivät kiinnity töihinsä, koaka heille ei tule yhteisöä. Teamsin välityksellä on suurempi kynnys kysyä apua kuin jos joku henkilö on lähellä.
Totuus ei siis ole näin mustavalkoinen vaan jostakin väliltä. Tuskin kukaan haluaa enää siirtyä 100 % läsnätyöhön, ellei se ole tehtävien takia välttämätöntä. Mutta kyllä tässä on työyhteisöponttinsakin. Ette te vain itsenne takia työtä tee.
Ymmärrän kyllä, että välillä halutaan nähdä fyysisesti, mutta meillä ei sallita edes hybridityötä. Jaksaminen on lopussa.
Miten jaksoir ennen koronaa?
No en ole sairastunut. Oli helvetin paljon rankempaa herätä kello 6, matkustaa toimistolle 07.00 junalla, olla perillä kello 8, töissä semmoiset 8-10 tuntia ja kotona joskus klo 19.30 kaupan kautta. Nukahtaminen kesti puolilleöin ja nukuin huonosti.
Verenpaine voi nykyään paremmin. Herään 6.30-7.30, ulkoilutan koiran, aloitan työt 7.00-8.00 välillä. Teen töitä sen 10 tuntia jos on ruuhka, mutta ruokiksella voin mennä koiran kanssa puolen tunnin kävelylle. Työt lopetan helkutin paljon aikaisemmin, työn teko on tuottavaa kun ei ole puheripulia potevaa työkaveria vieressä ja lähden koiran kanssa lenkille ja pari kertaa viikossa uimaan. Pääsen uneen aikaisemmin ja nukun paremmin.
Jos ihmisiä kaipaan, menen konttorille. Hitto että on raskas reissu fyysisesti ja tuottavuus on surkeaa, kun kahvitauot on tyyliä puoli tuntia ja puheripulityökaveri vielä jatkaa pälätystään siinä viereisellä työpisteellä.....
Kotona en tosiaankaan sairastu. Koronankin podin vasta kuukausi sitten.
Meillä tämä uusien työkavereiden sosiaalistamistaminen työyhteisöön on ratkottu näin:
Viikottainen tiimipalaveri Teamsissa kamerat päällä. Uudet työkaverit esittäytyvät samalla. Kerran kuussa on läsnäpalaverit, jossa uudet esittäytyvät vielä toiseen kertaan. Me vanhat kerrotaan uudelle jokainen mitä me töiksemme tehdään, ja toivotetaan uusi tervetulleeksi. Uusi on lisäksi saanut taloon tulo-oppaan, jossa kerrotaan esim. hallinnon ihmiset "ota yhteyttä kun..."Lisäksi meillä on virkistäytymistilaisuuksia puolivuosittain, ja ne tehdään tyylillä mennään yhdessä syömään läsnäpalaverin jälkeen. Kyllä siinä tutuksi tullaan, kun vielä konttorilla törmäillään. Tiimiesimieslisäksi soittaa jokaiselle tiimin jäsenelle (11 kpl) parin viikon välein ajankohtaiset kuulumiset. Ei vie kuin vartin/nenä.
Lisäksi osastokokoukset on läsnä (mutta verkossakin voi osallistua, jos tulee este päästä paikalle.)
Eihän tämä ole kuin järjestelykysymys!
Nro 9
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirmuhallitsija-ekstrovertilla on mielestään oikeus pakottaa muut läsnätyöhön seuran vuoksi, mutta eipä toimi oikeus toisin päin eli että ihmisellä olisi oikeus olla omassa rauhassaan etänä.
Ihan näin se ei mene. Te ajattelette tässä vain itseänne, ette esim. uusia työntekijöitä. Nyt on jo nähty se, että nuoremmat työntekijät eivät kiinnity töihinsä, koaka heille ei tule yhteisöä. Teamsin välityksellä on suurempi kynnys kysyä apua kuin jos joku henkilö on lähellä.
Totuus ei siis ole näin mustavalkoinen vaan jostakin väliltä. Tuskin kukaan haluaa enää siirtyä 100 % läsnätyöhön, ellei se ole tehtävien takia välttämätöntä. Mutta kyllä tässä on työyhteisöponttinsakin. Ette te vain itsenne takia työtä tee.
Ymmärrän kyllä, että välillä halutaan nähdä fyysisesti, mutta meillä ei sallita edes hybridityötä. Jaksaminen on lopussa.
Huonosti. So? En ole varmaankaan yksin. Etätyö on yksi keino tukea työssä jaksamista ja aivan loistava sellainen. Työnantaja saa työt tehtyä ja välillä nähdään fyysisesti ja työntekijä voi paljon paremmin. Hyvät työnantajat ovat tarjunnet tämän jo kauan aikaa sitten. Ja joo, vaihtaisin työnantajaa jos pystyisin, se on koko ajan mielessä.
No ei ainakaan täällä iT-alalla. Meillä on tehty etätyötä jo kauan ennen koronaa, kun tiimit on monessa paikassa kansainvälisiä. Mitä hyötyä olisi mennä toimistolle, jos ne projektikollegat on ympäri maailmaa? Itse olen siis tehnyt pelkkää etää jo lähes 10 vuotta, ja tykkään. Nykyisellä työnantajallani ei edes ole mitään konttoria jonne voisi mennä tekemään työtä.
"Nyt on jo nähty se, että nuoremmat työntekijät eivät kiinnity töihinsä, koaka heille ei tule yhteisöä. Teamsin välityksellä on suurempi kynnys kysyä apua kuin jos joku henkilö on lähellä."
Ihmettelen myös tuota ettei uusia jotenkin saisi perehdytettyä etänä. Hyvin on aina onnistunut, luulen että se on tottumuskysymys jos tuntuu että esim. videopalavereissa ei pysty asioita hoitamaan vaan aina tarvisi olla kasvokkain. Ja Teamsissa on paljon HELPOMPI kysellä kuin livenä jossain avokonttorissa, jossa 20 muutakin henkeä kuulee kysymyksesi. Yksityisviesti Teamsissa on täysin ei-intrusiivinen, se ei katkaise opastajan työtä, hän voi vastata kun ehtii.
Nuo yhteisöhöpinät on jotain ulle ihan vierasta. Mihin sellaista töissä tarvitaan? Omissa töissä projektit, tiimit ja asiakkaat vaihtuu jatkuvasti, ei siinä mitään yhteisöleikkejä leikitä. Jokainen tietää mitä toinen osaa ja tietää roolinsa ja tehtävänsä, ja niin ne työt hoituu ilman yhteisöllisyyttäkin.
Iäkkäitä/sairaita ei ole otettu huomioon tässä lainkaan. Tietenkin kotona jaksaa paremmin. Eikä kotona töitä tehdessä niin helposti voi työkaverit tai esimiehet kiusatakaan.
Asioista pitäisi keskustella, eikä vain määrätä.
Vierailija kirjoitti:
Iäkkäitä/sairaita ei ole otettu huomioon tässä lainkaan. Tietenkin kotona jaksaa paremmin. Eikä kotona töitä tehdessä niin helposti voi työkaverit tai esimiehet kiusatakaan.
Asioista pitäisi keskustella, eikä vain määrätä.
Ei myöskään nuoria. Puhuin yhden nuoremman työtuttavan kanssa tänään. Hänen yksikössä ollaan oltu erittäin etätyövastaisia ja pakotettu ihmiset konttoriin, vaikka ei ole ollut tarpeen ja ahkera ja luotettava työntekijä kyseessä. Hänellä on ollut korona, ehkä useammankin kerran, on ollut sairaana aina välillä ja lopuksi oli tullut veritulppa, yksi jalkaan ja kolme keuhkoihin.
En arvosta tuollaisia työnantajia yhtään.
Mitä, kuka sellaista keksinyt?:) En kyllä sairastu henkisesti etätöissä, oon iloisempi kun koskaan koko työhistorian aikana. Ja myös paaaljon motivaatiota löytyy. Toisin kuin pakkotuolissa tstolla klo 9.00-17.00.