Anoppi ei anna minulle mitään

Minä en edes halua anopiltani mitään... oikeastaan en halua edes nähdä häntä.

On sen verran selkäänpuukottaja ja osaa myös muiden kuullen suoraan mollata. Erittäin huonokäytöksinen ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö oma äitisi ja vanhempasi, sukulaiset, anna mitään? Tai kumppani? Miksi roikut anopin liinoissa. Voithan hankkia omat kauniit liinat ja esineet, kysy mistä saa niitä. Hän antaa lapselleen ja lastenlapsille lahjoja joskus tulevaisuudessa? Harmi silti jos ei yhtään mitään, jos odotit.

Ei äidillä ole kuin halpahallitavaraa. Mutta anoppi ei ajattele etyä poikansakin koti voisi olla edustava, kalliit, tyylikkäät tekstiilit, kalliit astiat. Anoppi pihtaa vaikka on sairas eikä paljon jaksa. Ei itse enää tarvitse mitään.

Silti kävi ostamassa taas uuden jakkuasun seniorikerhonsa juhliin.

Vähän on huono tarina tämä keksimäsi. 

Anoppi sairas, eikä jaksa paljoa. Käy sitten seniorikerhossa kuitenkin. 

Mutta joo, oli huonosti väsätty aloitus. Yrittäisit edes!

Taksilla menee valmiiseen tilaisuuteem ystäviään tapaamaan. Vaikkei enää jaksa tehdä kotitöitään, siksi häntäkin helpottaisi kun tyhjentäisi kaappejaan.

Onhan mieheni hänen poikansa sentään.

Anoppi menee taksilla, koska sinä tai poikasi ei kuskaa?

Mehän olemme iltapäivisin töissä kun seniorit juhlii. Ja anopilla on rahaa ajella. Ei koskaan lapsillekaan edes karkkipussia tuonut. Nyt eivät aikuisina käy nuukan naisen pölyisessä kodissa.

Mitä sinä olet antanut anopillesi? Ehkä hän ajattelee samoin sinusta.

Jos kälyllä tarkoitat anopin tytärtä, asia on täysin selvä.  

Äiti antaa kauniita tavaroitaan tyttärelleen.  Niin ne aina tekee.  Ja niin kuuluukin.  Poika ei mistään liinoista ja lasimaljakoista välitä.  

Kauniit sisustustavarat ja astiat kulkee suvussa äidiltä tyttärelle.

Jos sinun äidilläsi ei ole sellaista makua eikä varallisuutta hankkia noita haluamiasi esineitä, se on äitisi ja sinun asia, ei anopin.

Poika perii isältään miesten tavaroita.  Niin on meilläkin.  Metsästyskiväärit ja muut välineet, työkalut, useat koneet ja laitteet on appiukon peruja.  Traktorikin siirtyi apen sairastuttua meille.

Minä saan omalta äidiltäni joitakin tosi kauniita astioita, äidin omalta äidiltään perimiä.  Ja tyttärelleni olen jo antanut joitakin lahjaksi saamiani  hopeisia aterimia, kun niitä on hiukan jo liikaakin.  Aikanaan hän perii kaikki korunikin.

Sinulla ei ole osaa eikä arpaa noihin anopin tavaroihin.  Kun et mieti niitä, niin ei ne sinun päätäsi vaivaakaan.

Oikein jakkuasun osti anoppi. :D

Anopilla olis tommonen aurinkopullokin. Pitääkin laittaa nuorempi tytär sinne käymään ja ihailemaan pulloa kertomaan miten mieleinen se on. Jos anoppi ei tiedä vaikka sen arvoa.

Vierailija kirjoitti:

Anopilla olis tommonen aurinkopullokin. Pitääkin laittaa nuorempi tytär sinne käymään ja ihailemaan pulloa kertomaan miten mieleinen se on. Jos anoppi ei tiedä vaikka sen arvoa.

Eikö sellaiset ole jo aika vanhanaikaisia. Itse en ottaisi ilmankaan, kun niitä on joka toisessa torpassa. Yök. 

Me ostamme miniälle joulu- ja syntymäpäivälahjat, mutta hänellä ei ole tapana edes sanallisesti onnitella syntymäpäivänä lahjasta puhumattakaan. Usein annamme lahjan rahana, että voi itse ostaa, mitä haluaa. Niin kovin erilaisia me ihmiset olemme.