Yhdysvalloissa elokuvakriitikot ja -arvostelijat ovat lakossa rasismisyytösten takia
Syy on se että nykyään elokuvastudioiden vasta-argumentti kaikkeen elokuvakritiikkiin ja -rvosteluihin on rasismi syytös vaikka esitetyissä arvosteluissa ja kritiikissä ei ole ollut mitään rasistista eli henkilöiden ulkonäköä koskevaa vaan kyse on ollut elokuvan visuaalisesta ilmeestä, laadusta, juonen sujuvuudesta ja johdonmukaisuutta
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Kriitikot on maailman turhin porukka. Kukaan ei tarvitse elokuvien, kirjojen jne arvostelijoita. Oma maku ratkaisee tykkääkö vai ei jostakin elokuvasta, kirjasta tai vaikka x bändin uudesta levystä.
Ehkä niin mutta toi rasismikortti vetäminen kaikesta kritiikistä tai vaikka pummilla matkustamisesta kiinni jäädessä on kyllä mautonta.
No kyllähän monet leffat, jossa pääroolissa on vaan ihmisten ihonväri tai suuntautuminen on pääsääntöisesti aivan surkeita. Jospa keskityttäisiin enemmän laatuun eikä ideologian levittämiseen, niin saattaa ne arvostelutkin parantua.
Jos kriitikot ovat asiallisia, ja antavat asiallista kritiikkia, he ovat hyödyllisiä siinä mielessä, että kertovat kuluttajille, että mitä kannattaa katsoa, ja mitä ei. Siis jos laatu ylipäänsä kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos kriitikot ovat asiallisia, ja antavat asiallista kritiikkia, he ovat hyödyllisiä siinä mielessä, että kertovat kuluttajille, että mitä kannattaa katsoa, ja mitä ei. Siis jos laatu ylipäänsä kiinnostaa.
Aikoinaan jossakin suomalaisessa lehdessä oli elokuvakriitikko jonka kehumia elokuvia tiesi välttää ja vastaavasti tyypin haukkumat elokuvat kannatti katsoa. Kaikki erittäin tylsät elokuvat joissa ei tapahdu mitään olivat muka hyviä. Varmaan suosikkina ranskalaiset taideleffat joissa kuivunut luumu vetää ketjussa röökiä ja kaikki angstaa.
Wokeleffat saa huonoja arvosteluja koska ovat huonoja. Ei se ole rasismia!
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän monet leffat, jossa pääroolissa on vaan ihmisten ihonväri tai suuntautuminen on pääsääntöisesti aivan surkeita. Jospa keskityttäisiin enemmän laatuun eikä ideologian levittämiseen, niin saattaa ne arvostelutkin parantua.
Itse asiassa jos kyseessä olisikin elokuva, jossa nimenomaan nostetaan päärooliin ihonväri tai suuntautuminen, eikä muuteta esim. Anne Boleynia mustaksi tai muuten harrasteta tarpeetonta historian värittämistä tai inkluusiota, niin voi olla oikeasti todella hyvä.
Esim. Piiat (The Help) kertoo mustasta palvelusväestä 50-luvun Amerikassa. Erinomainen leffa.
Brokeback Mountain taas kuvaa seksuaalivähemmistöä hyvällä tavalla ilman, että on joku hetero muutettu homoksi vain, ettei seksuaalivähemmistöt loukkaannu, kun ei heitä millään lailla edusteta.
Se, että muuttaa vaikka tanskalaisen pienen merenneidon mustaksi tai Marilyn Monroen latinoksi, herättää ihan varmasti närää niissäkin ihmisissä, jotka nauttisivat edellä mainituista elokuvista. Ihan niin kuin herättäisi sekin, että vaikkapa natiiviamerikkalaista esittäisi kiinalainen. Ei vain käy.
Intersektionaalisen marxilausen feminismin pieniä sivuhaittoja. Itse Ideologiahan on ihan ok.
Kriitikot on maailman turhin porukka. Kukaan ei tarvitse elokuvien, kirjojen jne arvostelijoita. Oma maku ratkaisee tykkääkö vai ei jostakin elokuvasta, kirjasta tai vaikka x bändin uudesta levystä.