Lue keskustelun säännöt.
Miten voisi ehkäistä nyt jo seuraavan talven kaamosmasennusta?
28.03.2023 |
Huomaan että olen taas aivan eri ihminen ja viimeinkin taas oma itseni nyt kun valoa on taas enemmän ja ollaan menossa kevättä kohti vaikka näin Etelä-Suomessa takatalvi pukkasi päälle lumineen. On energiaa kuin pienessä kylässä ja ihan yhtäkkiä ajatukset ovat muuttuneet sameasta kirkkaiksi ja ensimmäistä kertaa tänään sitten syksyn odotan että pääsen nukkumaan ja aloittamaan huomisen päivän innokkaana energiaa puhkuen.
Viime syksy/talvi oli toki itsellä vielä ekstraraskas kun oli paljon työstressiä, omaa sairastelua ja läheisen saattohoito ja kuolema, huoli omista läheisistä ja oma jaksaminen oli ihan todella vähissä juuri pimeimpään aikaan. Keräsin talven aikana +10 kg stressisyömisen ja yleisen saamattomuuden vuoksi kun ei jaksanut mitään muuta kuin huolehtia läheisistä ja aina kun vähän helpotti tuli sitten omia sairasteluja ja epäilys vielä munasarjasyövästä mikä onneksi selittyi kystilla. Tuntuu vieläkin että olen ihan loppu viime vuodesta mutta nyt alkaa näkymään jo valoa tunnelin päässä.
Liikun aktiivisesti ja olen liikkunut läpi talvenkin 3-6 x viikossa sisätiloissa sen minkä jaksaminen on antanut myöten. Nyt panostan taas erityisesti terveelliseen syömiseen ja omaan jaksamiseen. Miksi nämä perusasiat tuntuvat niin vaikeilta kun on pimeää? Nyt ei mitään ongelmaa ja olen iloinen pitkästä aikaa.
Syön d-vitamiinia ympäri vuoden ja pidän kyllä huolen muutenkin siitä että kaikki tarvittavat vitamiinit on saatavilla, syön kasvispainotteisesti ja eläinproteiineista vain maitotuotteita, munia ja kalaa. Viimetalvena tosin paino kertyi ihan vain passiivisuudella ja sillä että vähän liikaa maistui koko ajan keksit ja hiilarihötöt.
Onko joku saanut apua kirkasvalolampuista? En jaksa enää yhtäkään talvea mikä olisi yhtä hirveä kuin viimeinen :D
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hetken mietin etten vain ole itse kirjoittanut aloitusviestiä, kun kuulosti niin tutulta, kymmenen kilon painonnousua myöden, mutta sentään en ole joutunut ketään saattohoitamaan.
Kun tästä on rohkaistunut puhumaan, olen huomannut että hyvinkin yleisesti ihmiset kärsivät energiatason laskusta pimeään vuodenaikaan. Harvalla kuitenkaan oireilu vaikuttaa niin rajulta kuin itsellä. Aamulla herätessä on kuin krapulassa: päähän sattuu, huippaa, kuvottaa, kädet vapisevat. Leposyke on sellaiset parikymmentä pinnaa korkeampi kuin keskikesällä, ja sykevälivaihtelu tippuu vastaavasti puoleen. Oikeastaan koko päivä menee siinä että vain yrittää selvitä tolpilleen, ja työt sujuvat heikosti jos lainkaan. Virkeimmät tunnit ovat yleensä viimeiseksi illalla; ei niin että olisi hyvä olo, mutta niin että pystyn esimerkiksi lukemaan kirjaa ennen simahtamista.
Vuosien mittaan on tullut kokeiltua vähän kaikenlaista, mistä ei kuitenkaan ole ollut havaittavaa apua. Kirkasvalolamppua olen käyttänyt aamuisin kuuliaisesti, mutten ole huomannut sillä yhtään mitään havaittavaa vaikutusta. Kenties niitä pitäisi olla useita ja oikeasti saada huone valaistua päivänvaloa muistuttavaksi, kuten joissain englanninkielisissä blogeissa olen nähnyt tehtävän? D-vitamiinia vetelen myös, ja veritesteissä arvot ovat olleet hyviä. Miedosti on auttanut mikroannos melatoniinia annosteltuna juuri oikeaan aikaan iltapäivällä. Etelänmatkailua en ole kokeillut, mutta ehkä pitäisi, vaikka periaatteesta vastustankin hupilentelyä.
Mielenkiintoisena havaintona, viime yönä lapsi herätteli parin tunnin välein ja olo tänään on varsin samankaltainen kuin pimeimpään aikaan, vaikka muuten tähän aikaan vuodesta elämä on jo alkanut voittaa. Tämän takia epäilen perusongelman kaamosoloissakin olevan unen häiriintymisessä, mutta en ole oikein löytänyt tätä tukevaa tutkimusta enkä kyllä muutenkaan tiedä miten asiaa voisi korjata. Olen myös miettinyt, voisiko äskettäinen löydös varastorautojeni olemattomuudesta selittää, miksi regoin ilmiöön voimakkaammin kuin useimmat ja miksi ongelma tuntuisi vuosien mittaan vain pahentuneen, vaikka olemassa se on ollut ns. aina.