Keskiluokkainen Laura itkee HS, kun 500000 talolainan jälkeen ei jää enää rahaa kuluttamiseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa sekoilee nyt joku konkurssihullu. Hän haukkuu kaikki Helsingin taloyhtiöt ja ennustaa, että joka yhtiö menee konkurssiin. :DDD

Suojeltu taloyhtiö - menee konkurssiin

Yli 100 vuotta vanha taloyhtiö, joka on selvinnyt sodasta (kaksi maailmansotaa) - menee konkurssiin

Taloyhtiö, jolla on 9 hehtaarin tontti - menee konkurssiin

Taloyhtiö, jolla on hyvät tuotot liketilavuokrista, autotallipaikoista, ja yhtiön osakkaiden maksamista vastukkeista - menee konkurssiin

Tuo konkurssihullu on kai joku köyhä, joka sai traumoja 1990-luvun lamavuosista. Silloinhan kävi niin, että köyhät köyhtyivät ja rikkaat rikastuivat. Samoin tulee käymään myös seuraavan laman aikana ja konkurssihullu saa uudet traumat.

Hän on vakiokirjoittaja joka asuu vuokralla eikä saa lainaa ja siksi toivoo että muillakin menisi huonosti.

Ei vaan hän lukee muutakin kuin vauvapalstaa. Tuo juttu, että Helsingissä on satoja taloyhtiöitä, jotka eivät tule saamaan remonttilainaa tuli telkkarissa. Lisäksi taloyhtiöiden tulevista konkursseista on ollut paljon lehdissä. Esim. vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa vastikkeet on yhteensä olleet 485 ja tänä vuonna 1212 ja ensi vuonna 1641. Siis Helsingissä rakennetussa kerrostalossa.

Monelle voi taloyhtiön kokous olla painajainen.

Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin korotusta ei voi lyödä edes vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.

Niinpä.

"Alustavien arvioiden mukaan kerrostaloyhtiöiden hoitovastikkeita korotetaan tänä vuonna kahdeksan prosenttia viime vuoteen verrattuna. Eniten vastikkeet ovat nousemassa Helsingissä ja Turussa, joissa niihin on tulossa liki kymmenen prosentin korotus."

Ja yleensä vuokrasopimuksissa on lauseke, jonka mukaan vuokraa korotetaan max. 3% vuosittain. Joten kun vastikkeet nousevat 10% niin sitä nousua ei ole mahdollista laittaa vuokraan.

Aika erikoisesti olet vuokra-asuntosi hinnoitellut jos 10% korotus vastikkeeseen on enemmän kuin 3% korotus vuokraan. 

Jos vuokra on 1000 eur/kk, niin 3% korotus siihen on 30 eur. Jos vastike on 700 eur, niin 10% korotus siihen on 70 eur. Lisäksi korkojen nousu nostaa rahoitusvastiketta. Joten helposti voivat asunnon vastikkeet nousta 100 eur/kk mutta vuokra voi nousta vain 30 eur/kk.

Tuo toki vielä maltillista tuoton laskua, mutta uusissa taloyhtiöissä Helsingissä vastikkeet (hoito + rahoitus) viisin- tai kuusinkertaistuvat monissa uusissa taloyhtiöissä, ja ääritapauksissa vastikkeet voivat jopa kymmenkertaistua. Vuokraa ei kuitenkaan voi nostaa yhtä paljon sopimusehtojen takia, jonka lisäksi vuokran on pakko olla markkinahintainen, koska muuten ei saa vuokralaista. Asunnoista on ylitarjontaa.

Muuten hyvä laskelma, mutta tuommoista asuntoa jonka vastike on 700e ei normaalisti vuokrata 1000e/kk. Todennäköisempi on vastike 300-400e/kk jos vuokra on 1000e/kk.

Riippuu siitä puhutaanko pelkästä hoitovastikkeesta vai hoito- & rahoitusvastikkeesta.

Hoitovastikkeet ovat nyt helposti 7,5 eur/neliö Helsingissä ja rahoitusvastikkeet monesti pilvissä, varsinkin jos on uudiskohde tai vanha talo jossa teetetty paljon remppoja. Yhteensä hoito- & rahoitusvastike voi helposti olla 19 eur/neliö. Joten sellainen tonnin asunto on keskimäärin jotain 45-50 neliötä. Silloin hoito- & rahoitusvastike on 855 - 950 eur. Joten pahimmillaan vastikkeet voivat niellä koko vuokratuoton ja kun siihen lisää päälle mahdollisen lainan, niin tuotto on negatiivista, eli tappiota.

Ja pienimmilläänkin tonnin asunto on 40 neliötä. Eli siitä vastike olisi 760 eur. Ja jos se nousee 5-10% vuodessa, niin pelkkä vastikkeen nousu on 38-76 eur/kk.

Rahoitusvastike on lainan maksua.

Yhtiölainan. Jonka päälle on vielä oma laina.

Eli toisin sanoen, on:

1. hoitovastike

2. rahoitusvastike (osa yhtiölainasta)

3. oma laina

Jos hoito- & rahoitusvastike on vaikka 50 neliön asuntoon 950 eur/kk, niin sen päälle tulevat vielä omat lainakulut. Joten jos on ottanut asuntoon lainaa vaikka 450 000 eur, niin siitä pelkät kk-korot ovat helposti sellaiset yli 1600 eur/kk. Siihen päälle vielä lainan lyhennykset, niin vastikkeet ja laina ovat yhteensä helposti 3000 eur/kk.

Ja kukaan ei maksa noin paljon vuokraa 50 neliön asunnosta, vaan vuokraa saa ehkä max. 1500 eur/kk.

Joten kusessa sitä olisi ja tosi pahasti tuollaisen asunnon kanssa.

Siis 450te asuntolainaa + toinen mokoma yhtiölainaa ja asunnon koko 50 neliötä, ei kuulosta kovin uskottavalta edes Helsingin hintatasolla, eikä tuollaista miljoona-asuntoa miksikään sijoitusluukuksi osteta.

No tässä maltillisempi esimerkki Kalasatamasta, 54,5 neliötä:

Velaton hinta 499 000 €

Myyntihinta 289 485,73 €

Lainaosuuden maksu Kyllä

Neliöhinta 9 155,96 € / m2

Velkaosuus 209 514,27 €

Rahoitusvastike 1 242,75 € / kk

Hoitovastike 245,25 € / kk

Yhtiövastike 1 488 € / kk

Ja tuossa kyseessä talo, jonka julkisivu ei ole vieläkään valmis, jossa on tapahtunut vesivahinko jo rakennusaikana ja viimeksi 2022. Hissien toiminnassa ongelmia, samoin sammutusjärjestelmissä,

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/17000383

kuka hullu haluaa asua kalasatamassa

Ainoa mikä siinä oli omituista oli juuri se vakuutus - miksi siitä ei voi tinkiä? Eikö lapset voi mennä arvauskeskukseen siinä missä muidenkin kakarat? 

Mutta, jos on yhtäkkiä 800 kk maksettavaa, niin jostainhan se on vähennettävä. Ja onhan se vaikea sopeutua yhtäkkiä, eihän tässä jutussa kukaan marissut tai vaatinut lisärahaa, kerrottiin vain että on vaikeaa. 

Vierailija kirjoitti:

kuka hullu haluaa asua kalasatamassa

Tai ostaa sijoitusasuntoa sieltä?

Me asutaan tuloihin nähden vaatimattomasti (90m2 4 henkeä, alue hyvä kuitenkin). Olen sen ikäinen että tunnen -90 luvun kahden asunnon loukkoon ja työttämäksi jääneitä, ikuisissa veloissa eläviä ( ja sitten toisaalta niitä Nokia miljonäärejä jotka sai osakkeilla ostettua kaikille lapsille keskusta asunnot velottomana). En ole suostunut miehen ehdottamiin + 500 000 asuntoihin. Me ollaan säästetty ja ollaan velattomia, mutta ei tarvitse stressata. työttämyys tai sairastuminen, koti on ja säilyy. 

Vierailija kirjoitti:

kuka hullu haluaa asua kalasatamassa

Merellinen maisema ja sillalta pääsee Kulosaaren Mustikkamaalle, uimaranta, luontoa. Kalliita omistusasuntoja mutta siellä on muitakin asuntoja en tiedä onko hekaa, opiskelia- ja eläkeläisasuntoja jne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä miten ihmisillä on noin eri prioriteettejä rahankäytön suhteen. Itse olen (varmaan alempaa) keskiluokkaa palkaltani puolison kanssa ja meillä on yksi pienikulutuksinen pikkuauto ja pohditaan että ei kai tarvitse isompaan vaihtaa kun lapsi on tulossa. Mielummin pidetään talous löysällä, kun tehdään tarpeettomasta materiaalista pakkoa ja välttämättömyyksiä.

Otsikko on virheellinen: perhe väittää itseään keskituloiseksi mutta ovat selvästi hyvätuloisia. Ei noin isoja lainoja muuten edes saa!

Tasan näin. Aika öky on tuosta vielä parempituloinen.

Mutta eihän itkujuttuun voi sellaista kirjoittaa.

Ei tietenkään. Tämähän on selkeästi Hesarin vaalivaikuttamista. "Keskiluokan" nyyhkis juuri ennen vaaleja. Äänestäkää Orpoa, Orpo takaa teille hinkumanne ökyelämän, ei käy teille kuin näille ihmisparoille. Suklaatakin vielä joskus saatte!

0rpolle kyllä syöttäisi toista saman väristä tavaraa, ison annoksen.

PUNALAPPU kirjoitti:

Ainoa mikä siinä oli omituista oli juuri se vakuutus - miksi siitä ei voi tinkiä? Eikö lapset voi mennä arvauskeskukseen siinä missä muidenkin kakarat? 

Mutta, jos on yhtäkkiä 800 kk maksettavaa, niin jostainhan se on vähennettävä. Ja onhan se vaikea sopeutua yhtäkkiä, eihän tässä jutussa kukaan marissut tai vaatinut lisärahaa, kerrottiin vain että on vaikeaa. 

En tunne ko. tapausta enkä ole lukenut maksumuurin takana olevaa juttua, mutta onkohan tuo vakuutus joillekin sellainen brassailujuttu, että vaikka terveyskeskus oikeasti riittäisi, niin ei kehtaisi sanoa omissa piireissä kavereille olevansa julkisen puolen terveydenhuollon varassa, jos "kaikilla muillakin" on erilliset vakuutukset?

Vakuutukset? Kaverini on vakuutusmatemaatikko. Vakuutus lasketaan siten, että talo voittaa aina. Monesti olisi järkevä laittaa vakuutussummaa vastaava määrä säännöllisesti johonkin noppatilille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinulla ei ilmeisesti ole tietoa siitä, minkä verran 6-henkisen perheen asuminen Helsingissä maksaa?

Asumme nyt Helsingissä, Kehä Ykkösen sisäpuolella. Meidän perheen (2 aikuista + 4 lasta) asuminen maksaa noin 1400 euroa kuukaudessa. Summa sisältää yhtiövastikkeet (hoitovastike + rahoitusvastike), pankkilainan lyhennyksen, sähkölaskun ja kotivakuutuksen. Vesimaksua ei peritä, koska se sisältyy vastikkeeseen. Internetliittymä ja kaapeli-tv sisältyvät myös vastikkeeseen. Taloyhtiössä on lämmitysmuotona kaukolämpö ja jokaiseen asuntoon menee kaasuputki. Kaukolämmön hinta ja kaasun käyttö (rajoittamaton käyttö) sisältyy yhtiövastikkeeseen. 

Huvittavaa kyllä, meidän taloyhtiössä on nyt myynnissä perheasunto (4h+k) josta saisi huonejärjestystä muuttamalla 5mh + avokeittiö + olohuone. Asunnon hinta (velaton hinta) on alle 200 000 €.

Hyviä asuntoja on tarjolla. Ne täytyy vain löytää eikä odottaa, että joku tulee tarjoamaan.  

 

Telkkarissa tuli, että Helsingissä on satoja taloyhtiöitä jotka eivät saa remonttilainaa. Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa esim. 1970-luvun.

Tuollaiset talot menevät purettavaksi ja niillä kenellä on asuntovelkaa jää velka maksettavaksi.

Ei mene purettavaksi, koska on suojelukohde. Taloyhtiö pyörittää vuositasolla miljoonan euron budjettia (säännölliset tulot) ja pankki tyrkyttää lainaa. 

Ei kaikki talot ole suojelukohteita.

So what? Meidän taloyhtiö on suojelukohde. Joka kerran kun tehdään remonttia (LVIS-remontti, julkisivuremontti, ikkunaremontti, kattoremontti) saamme valtiolta tukea siihen. Suojelukohteen ylläpito on kallista, joten Suomen valtio tarjoaa tukea. 

Jos joku ei ymmärrä, mitä sana "valtion tuki" tarkoittaa, niin tässä teille fakta: tuki on ilmaista rahaa, jota ei tarvitse maksaa takaisin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinulla ei ilmeisesti ole tietoa siitä, minkä verran 6-henkisen perheen asuminen Helsingissä maksaa?

Asumme nyt Helsingissä, Kehä Ykkösen sisäpuolella. Meidän perheen (2 aikuista + 4 lasta) asuminen maksaa noin 1400 euroa kuukaudessa. Summa sisältää yhtiövastikkeet (hoitovastike + rahoitusvastike), pankkilainan lyhennyksen, sähkölaskun ja kotivakuutuksen. Vesimaksua ei peritä, koska se sisältyy vastikkeeseen. Internetliittymä ja kaapeli-tv sisältyvät myös vastikkeeseen. Taloyhtiössä on lämmitysmuotona kaukolämpö ja jokaiseen asuntoon menee kaasuputki. Kaukolämmön hinta ja kaasun käyttö (rajoittamaton käyttö) sisältyy yhtiövastikkeeseen. 

Huvittavaa kyllä, meidän taloyhtiössä on nyt myynnissä perheasunto (4h+k) josta saisi huonejärjestystä muuttamalla 5mh + avokeittiö + olohuone. Asunnon hinta (velaton hinta) on alle 200 000 €.

Hyviä asuntoja on tarjolla. Ne täytyy vain löytää eikä odottaa, että joku tulee tarjoamaan.  

 

Ja sijainti on Mellunmäki, Vesala, Jakomäki tai joku muu ihana mamulähiö. Jos yhtään haluaa panostaa lastensa kouluun ja tulevaisuuteen, ei noita alueita voi ajatellakaan.

Huutista sinne. Mellunmäki, Vesala ja Jakomäki sijaitsevat Kehä Ykkösen pohjoispuolella.

Lähiöiden asukasluvut ja asukkaiden etninen tausta ovat julkista tietoa. Fiksu asunnon ostaja valitsee sellaisen lähiön, missä on mahdollisimman paljon kantaväestöä ja mahdollisimman vähän Helsingin kaupungin vuokra-asuntoja.

HEKAn nettisivuilta voitte itse tutkia, missä sijaitsevat nuo "mamulähiöt" eli alueet, joilla on paljon Helsingin kaupungin omistamia taloyhtiöitä. 

Kaikki taloyhtiöt eivät tarvitse remonttilainaa. Monella yhtiöllä on niin hyvät tulot (liiketilojen vuokraus, autotallipaikkojen vuokraus, asukkailta perittävät vastikkeet) että 2 miljoonan euron remontti kyetään helposti rahoittamaan säästöillä. Taloyhtiö on kerryttänyt varallisuutta pitkään (50 - 150 vuotta) ja säästössä oleva raha kasvaa korkoa. 

Vierailija kirjoitti:

Viitaten tuohon artikkeliin... Miten voi olla varma että saa talosta myydessä omansa pois?

Jos jokin asia on varma niin se on aivan varma. Aina on noustu kuopista..näinhän pankitkin kaupittelee rahastojaan. Sitten kun kysyy että ettekö itse mainitse pikkupräntissä että mennyt tuotto ei ole tae tulevaisuudesta niin sitten saa kuulla että eihän kukaan tietysti voi varmuudella sanoa. Mutta aina on noustu..

Vierailija kirjoitti:

Vakuutukset? Kaverini on vakuutusmatemaatikko. Vakuutus lasketaan siten, että talo voittaa aina. Monesti olisi järkevä laittaa vakuutussummaa vastaava määrä säännöllisesti johonkin noppatilille.

Noin sen asian työnantajanikin järkeili, eikä ottanut "talon" autoihin kuin pakolliset liikennevakuutukset. Autoja on yli 100 kpl eli säästyneillä vakuutusmaksuilla on varaa useampikin isompi peltiruttu vuodessa maksaa ja silti jää voitolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheenäiti ei ehkä täysin tajua, että ei se talo ole oma ennen kuin se on maksettu. Nyt se on lähinnä pankin talo, josta maksetaan tavallisen ison kerrostaloasunnon verran vuokraa koron muodossa kuussa. Pankki tienaa ja perhe häviää.

En ole ihan varma, että lapsille se iso oma huone on tärkeämpi kuin harrastukset, joihin nyt ei ole varaa.

Onpas.

Ei ole.

Ei makseta.

Kyllä se on käytännössä noin.

Jos asut vuokralla, maksat vuokraa siitä että saat käyttää vuokraisännän pääomaa asumiseen.

Jos ostat asunnon pankkilainalla, maksat korkoa (=rahan vuokraa) siitä että saat käyttää pankin pääomaa asumiseen.

Jos ostat asunnon omalla rahalla, hinta tulee siitä ettet voi tienata sille rahalle vuokraa/korkoa/osinkoa.

Vierailija kirjoitti:

Vakuutukset? Kaverini on vakuutusmatemaatikko. Vakuutus lasketaan siten, että talo voittaa aina. Monesti olisi järkevä laittaa vakuutussummaa vastaava määrä säännöllisesti johonkin noppatilille.

Tämä nyt on jokaiselle aikuiselle ihmiselle päivänselvää. Ei tarvitse keksiä mitään vakuutusmatemaatikko kavereita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinulla ei ilmeisesti ole tietoa siitä, minkä verran 6-henkisen perheen asuminen Helsingissä maksaa?

Asumme nyt Helsingissä, Kehä Ykkösen sisäpuolella. Meidän perheen (2 aikuista + 4 lasta) asuminen maksaa noin 1400 euroa kuukaudessa. Summa sisältää yhtiövastikkeet (hoitovastike + rahoitusvastike), pankkilainan lyhennyksen, sähkölaskun ja kotivakuutuksen. Vesimaksua ei peritä, koska se sisältyy vastikkeeseen. Internetliittymä ja kaapeli-tv sisältyvät myös vastikkeeseen. Taloyhtiössä on lämmitysmuotona kaukolämpö ja jokaiseen asuntoon menee kaasuputki. Kaukolämmön hinta ja kaasun käyttö (rajoittamaton käyttö) sisältyy yhtiövastikkeeseen. 

Huvittavaa kyllä, meidän taloyhtiössä on nyt myynnissä perheasunto (4h+k) josta saisi huonejärjestystä muuttamalla 5mh + avokeittiö + olohuone. Asunnon hinta (velaton hinta) on alle 200 000 €.

Hyviä asuntoja on tarjolla. Ne täytyy vain löytää eikä odottaa, että joku tulee tarjoamaan.  

 

Telkkarissa tuli, että Helsingissä on satoja taloyhtiöitä jotka eivät saa remonttilainaa. Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa esim. 1970-luvun.

Tuollaiset talot menevät purettavaksi ja niillä kenellä on asuntovelkaa jää velka maksettavaksi.

Ei mene purettavaksi, koska on suojelukohde. Taloyhtiö pyörittää vuositasolla miljoonan euron budjettia (säännölliset tulot) ja pankki tyrkyttää lainaa. 

Ei kaikki talot ole suojelukohteita.

On kyllä paha juttu, jos tulee vesivahinko, vakuutus ei korvaa vanhoja putkia ja jos pankki ei anna remonttilainaa. Putkiremontti maksoi meillä 40 000 per asunto eikä tehty edes viemäreitä kunnolla.

Oliko talossa kaikki asunnot samankokoisia vai miten maksuosuus oli joka kämpästä samat 40 k€? Normaaleissa yhtiöissä remonttilainat jaetaan omistuksen eli osakemäärien suhteessa. Enemmän osakkeita=enemmän yhtiölainaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheenäiti ei ehkä täysin tajua, että ei se talo ole oma ennen kuin se on maksettu. Nyt se on lähinnä pankin talo, josta maksetaan tavallisen ison kerrostaloasunnon verran vuokraa koron muodossa kuussa. Pankki tienaa ja perhe häviää.

En ole ihan varma, että lapsille se iso oma huone on tärkeämpi kuin harrastukset, joihin nyt ei ole varaa.

Onpas.

Ei ole.

Ei makseta.

Kyllä se on käytännössä noin.

Jos asut vuokralla, maksat vuokraa siitä että saat käyttää vuokraisännän pääomaa asumiseen.

Jos ostat asunnon pankkilainalla, maksat korkoa (=rahan vuokraa) siitä että saat käyttää pankin pääomaa asumiseen.

Jos ostat asunnon omalla rahalla, hinta tulee siitä ettet voi tienata sille rahalle vuokraa/korkoa/osinkoa.

Pankki ei sitä taloa ole kuitenkaan ostanut, vaikak onkin ostoon lainaa antanut. Lainanottaja on todellinen omistaja. Leikillisesti toki sanotaan, että "pankki omistaa", mutta totta se ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakuutukset? Kaverini on vakuutusmatemaatikko. Vakuutus lasketaan siten, että talo voittaa aina. Monesti olisi järkevä laittaa vakuutussummaa vastaava määrä säännöllisesti johonkin noppatilille.

Noin sen asian työnantajanikin järkeili, eikä ottanut "talon" autoihin kuin pakolliset liikennevakuutukset. Autoja on yli 100 kpl eli säästyneillä vakuutusmaksuilla on varaa useampikin isompi peltiruttu vuodessa maksaa ja silti jää voitolle.

Voin hyvin kuvitella mistä kaikesta tämä kuvailemasi neropatti säästää. Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot;-)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakuutukset? Kaverini on vakuutusmatemaatikko. Vakuutus lasketaan siten, että talo voittaa aina. Monesti olisi järkevä laittaa vakuutussummaa vastaava määrä säännöllisesti johonkin noppatilille.

Tämä nyt on jokaiselle aikuiselle ihmiselle päivänselvää. Ei tarvitse keksiä mitään vakuutusmatemaatikko kavereita.

Riippuu tietysti miten "aina" määritellään. Keskimäärin vakuutusyhtiö voittaa aina, mutta yksilötasolla voittajia löytyy kyllä vakuutuksen ottajistakin.

Vielä 50 vuotta sitten varsinkin maailmalla noita vakuutusyhtiöitä myös meni nurin vähän väliä, sitä ei kai voitoksi voi laskea myöskään, tosin siinä hävisivät tietysti myös asiakkaat. Jonnet ei ehkä muista Kansaa, mutta käsittääkseni konkurssipesän selvittely on edelleen kesken vaikka firma meni nurin 90-luvun laman jälkimaingeissa. Nykyinen Ifihän on tuosta konkurssipesästä ponnistanut.