Lue keskustelun säännöt.
Keskiluokkainen Laura itkee HS, kun 500000 talolainan jälkeen ei jää enää rahaa kuluttamiseen
26.03.2023 |
Laura kertoo, että inflaatio ja korkojen nousu vienyt perheen ahdinkoon. Rahaa ei jää enää elämiseen. Lasten vakuutuksista ei voi tinkiä (meillä kolme lasta, eikä yhtään lapsi vakuutusta).
Omasta mielestäni perhe ottanut ihan liian ison lainan. Mitä mieltä muut? Samoja kokemuksia?
https://www.hs.fi/koti/art-2000009449545.html?share=86d9b94e28e47aa738d…
Kommentit (1884)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja. Laura teki huonon valinnan eikä ansaitse säälipisteitä.
Me teimme hyvät asuntokaupat 12 vuotta sitten. Ei ole tarvinnut katua ostopäätöstä sekuntiakaan. Emme myöskään odota kehuja tai kiitosta hyvästä investoinnista. Pidämme matalaa profiilia. Mutta nyt kun Laura itkee karua elämäänsä Helsingin Sanomien sivuilla, minä päätin kertoa meidän tarinamme. Ihan vaan esimerkkinä siitä, miten Helsingistä saadaan perheasunto halvalla.
Ostimme asunnon Helsingistä (Pihlajamäki) 12 vuotta sitten. Taloyhtiö on suojeltu, joten siihen ei ole tulossa suuria muutoksia. Hissien jälkiasennus? Not gonna happen. Siihen pyydettiin lupaa jo aiemmin, mutta museovirasto kielsi pilaamasta taloyhtiön alkuperäisiä porraskäytäviä. Taloyhtiön tontti on valtava (yli 3 hehtaaria) mutta täydennysrakentaminen on kielletty, koska se pilaisi alkuperäisen kokonaisuuden, johon kuuluu huomattavan kookas "puistomainen piha".
Kun ostimme asunnon, taloyhtiössä oli juuri valmistunut LVIS-saneeraus. Kaikki hankalat työt oli tehty ja rakentaja myönsi työlle 10 vuoden laatutakuun. Kylpyhuone oli aivan uusi ja keittiö lähes uusi (vesikalusteet vaihdettu, kaapistot olleet käytössä pari vuotta). Meidän tarvitsi vain remontoida makuuhuone, olohuone ja ruokailutila. Se oli nopea homma. Maalasimme seinät ja asensimme uudet lattiat.
Tiesimme jo asuntoa ostaessa, että etätyön määrä lisääntyy. Meillä molemmilla on IT-alan koulutus. Päätimme ostaa ylisuuren asunnon, koska saamme verovähennyksiä (työhuonevähennys) noin 1000 euroa per vuosi. Kyllä, siis noin tuhat euroa per vuosi. Ihan vaan siksi, että meillä on kotona "työhuone" jota ei käytetä makuuhuoneena.
Tällainen asunto meillä on:
- 3 makuuhuonetta
- olohuone
- ruokailuhuone
- keittiö (erilliskeittiö)
- lasitettu parveke
- kylpyhuone
Jos haluamme vielä neljännen makuuhuoneen, voimme muuttaa olohuoneen makuuhuoneeksi ja siirtää kaikki olohuoneen toiminnot ruokailuhuoneeseen. Keittiö on erillinen huone, joten sieltä ei leviä ruuankäryt muualle asuntoon. Ruokailuhuoneesta on suora käynti parvekkeelle, joten ruokailuhuone sopisi hyvin olohuoneeksi. Olohuone on kookas, joten sen voi helposti muuttaa makuuhuoneeksi ja rakentaa vielä vaatehuoneen.Haluatteko arvata, mitä tämä asunto maksoi? Reilusti alle 200 000 €.
En osaa tuntea mitään sääliä Lauraa kohtaan. Hän olisi voinut ostaa samanlaisen kämpän kuin mitä meillä nyt on. Laura kuitenkin halveksuu kerrostaloasumista ja kuvittelee, että lapsiperhe ei mahdu kerrostaloon. Kyllä mahtuu. Meidän asuntomme ei ole suurin asunto Pihlajamäessä. Naapuritalossa on tarjolla 5h+k asuntoja (120 neliömetriä) joissa on alkuperäinen huonejärjestys 1960-luvulta. Jos tekisi remontin ja muuttaisi huonejärjestystä, tuosta 120 neliön kämpästä saisi HELPOSTI viisi makuuhuonetta, olohuoneen ja keittiön. Kylpyhuoneita on kaksi ja parvekkeita on kaksi.
Laura hei, muuta tänne meille!
Kyllä, tämä on nyt sitä "karua lähiöelämää", mitä Laura ei halunnut. Toivottavasti hän nauttii puolen miljoonan asuntolainasta, omakotitalon ylläpitokuluista ja pienestä pihasta.
Kolme hehtaaria? Oikeasti?
Niin, sun asunto maksoi 12 vuotta sitten 200 000 ja nyt kun myisit niin luultavasti vähintään tuplat eikö niin.
Se on ihan hirveen helppoa sivusta jälkiviisaana kommentoida...
Komppaan viimeistä kommenttia. Hintojen vertailu 12v sitten ja nyt ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista. Varsinkin kun vertaa kerrostaloasuntoa omakotitaloon. Kaikki ei halua asua kerrostalossa, se ei myös tee omakotitalon valitsijaa huonoksi tai vastuuttomaksi ihmiseksi.
Asuntojen hinta 12v sitten oli läves sama kuin nyt. Hintakupla puhlesizkorona-aikana ja asuntojen hinnoista lähti löysät pois.
Meillä asunto maksoi 180 000€ kun se ostettiin 12v sitten. Naapurit myyvät nyt omia asuntojaan hintapyynnöiilä 175 000€ - 190 000€.
Asunnot kuluvat, joten 12 v vanha kylpyhuone tai keittiö ei enää ole mikään myyntivaltti.
Miedän asuntonne arvo säilyy. Olemme tehneet ylläpitoremontteja (parvelasit, asuinhuoneiden lattiat, yms) ja huolehtineet siitä, että keittiö ja kylpyhuone siivotaan kunnolla. Yksinaapuri läträsi ja roiski veden kanssa niin paljon, että kylopyhuoneen kiintokausteet ovat nyt vaihtokunnossa. Allaskaapin ovi kupruilee, lavuaarin saumat homeessa, yms. Nyt hän ulisee, että "aivan sama, ei kiinnosta joku v**un siivous".
En tiedä missä noin on. Täällä Espoossa oli tuo koronan aiheuttama hintapiikki väljemmillä seuduilla ja esimerkiksi meidän yksi naapuri myi paritalon puolikkaansa noin 20% kalliimmalla kuin mitä oli 2019 maksanut, eikä tarvinnut yhtään avointa näyttöä järjestää vaan välittäjällä oli ostajaehdokkaat valmiiksi katsottuna. Nyt on tuo koronabuumi mennyt ohi ja kauppa hidastunut, mutta edelleen hinnat 10% korkeammalla kuin ennen koronaa.
Asuntojen hinnat ovat laskeneet jo loppuvuoden 2022 aikana viime vuoden alapuolelle. Ensi vuonna laskun ennustetaan jatkuvan. – Asuntomarkkinoiden käänne on ollut nopea ja selvä heikkeneminen jatkuu ainakin alkuvuodesta, sanoo OP Ryhmän ekonomisti.
Helsingissä asuntojen hinnat sukeltavat muuta maata enemmän.
Helsingin asuntojen hinnat laskevat: ”Riskit ovat nyt poikkeuksellisen suuret”
Hypo: Asuntojen hinnat laskevat ensi vuonna enemmän kuin 25 vuoteen
Asuntokauppaa käydään juuri nyt vähemmän kuin vuosiin. Lokakuu oli kauppamäärissä hitain yli kymmeneen vuoteen, kertoo Kiinteistönvälitysalan keskusliitto KVKL:n hallituksen puheenjohtaja. Laskeneiden kauppamäärien mukana asuntojen hinnat painuvat miinukselle ensimmäistä kertaa vuosikausiin.
– Vuositasolla tällaista laskua ei ole nähty sitten vuoden 1995 jälkeen, Hypon ekonomisti Juho Keskinen sanoo.
Asuntojen hinnat laskivat eniten yli 20 vuoteen Helsingissä
https://www.hs.fi/talous/art-2000008220811.html
"Hypo: Asuntojen hinnat nousevat nopeinta vauhtia yli kymmeneen vuoteen"
Kannattaa oikeasti miettiä näitä asioita vähän pidemmälläkin aikajänteellä kuin viimeisimmän uutisotsikon perusteella.
Kaikille täysjärkisille oli tiedossa että koronan jälkeen tulee korjausliike ja toki sitä voimistaa maailmanpoliittinen tilanne, mutta mitään erityisen poikkeavaa ei nytkään ole meneillään vaikka toki mehukkaita otsikoita tilanteesta saadaankin.
Eihän korona ollut se merkittävä tekijä vaan nollakorot. Joiden aika on nyt pysyvästi ohitse ja korkotaso nousee tästä jatkossa lisää. Nollakorkojen aika ei koskaan enää palaa.
"EKP:n on pakko jatkaa korkojen nostoa, eikä nollakorkoihin ole paluuta, arvioivat ekonomistit"
”Kuluttajahinnat kohoavat yhä reippaasti, mutta samalla velallisten korkokurimus on vasta alussa. Suomessa asuntovelallisen korko tarkistetaan tyypillisesti vuosittain, ja korkojen nousu heijastuu kuluttajien kukkaroille ja siten kuluttajahintaindeksiin viiveellä. Asuntolainojen korkomenojen kasvu on nyt kovinta kuluttajahintaindeksin historiassa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
Euroopan keskuspankin koronnostot jatkuvat siis vielä, mutta ne vaikuttavat euromaiden talouksiin eri tavoin. Vaihtuvakorkoisten asuntolainojen Suomi kärsii nyt kiinteiden korkojen Keski-Eurooppaa enemmän. Samalla asuntomarkkinoiden tunnelmat ovat viilentyneet ennätyksellisesti ja laantunut kilpailu kodeista on parantanut ensiasunnon ostajien tilannetta. Mieluisan kodin löytyessä voikin nyt kokeilla rohkeasti kepillä jäätä selvästi totuttua alhaisemmalla tarjouksella” Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.
https://www.hypo.fi/hypon-reaktio-hinnat-eivat-ota-hiipuakseen-ja-korko…
Ihan hyvä lainaus, mutta onko sinulla hajuakaan siitä mitä se tarkoittaa?
Eikö sinulla sitten ole? Tuohan on erittäin yksinkertaista tekstiä. Sinulla on siis vaikeuksia ymmärtää sitä?
Eli ilmeisesti sinulla siis ei ollut hajuakaan kun jouduit sortumaan väistelyyn?
Pitääkö sinulle siis vääntää rautalangasta? Hmmm, tajuaisitkohan tämän:
Keskuspankkien asettama korkotaso seuraa inflaatiota, mutta viiveellä. Kun inflaatio on korkeaa, pitää korkoja nostaa jotta inflaatio saadaan pidettyä kurissa. Koska inflaation ennustetaan jatkuvan vahvana, pitää EKP:n nostaa jatkossa nostaa korkotasoa vielä nykyisestäkin.
Toisin sanoen, nollakorkojen aika on pysyvästi ohi ja korot tulevat todennäköisesti nousemaan nykyisestä.
Tämä tulee heijastumaan asuntovelallisiin tosissaan vasta nyt kevään ja kesän aikana. Joten korkoahdinko on nyt vasta alussa.
Suomalaisiin asuntovelallisiin Euroopan keskuspankin koronnostot iskevät pahemmin kuin asuntovelallisiin muualla Euroopassa, koska Suomessa suositaan vaihtuvakorkoisia asuntolainoja kun taas Euroopassa suositaan kiinteäkorkoisia lainoja.
Samalla nousevat korot hillitsevät asuntolainojen ottamisen intoa, joten asuntojen hinnat laskevat pienenevän kysynnän takia.
Pähkinänkuoressa: Korot tulevat nousemaan jatkossa lisää. Asuntovelallisten korkomenot tulevat siis myöskin nousemaan jatkossa lisää. Mikä tässä oli sinulle ylitsepääsemättömän vaikeaa ymmärtää? Etkö ole koskaan kuullut sanoja kuten inflaatio ja korot? Tai koskaan kuullut, että keskuspankit asettavat korkotason? Tai miksi ne niin tekevät ja mikä määrittelee korkopolitiikkaa?
On kyllä liioiteltua sanoa, että nollakorkojen aika olisi pysyvästi ohi. Nollakorot ovat tällä hetkellä menneisyyttä, mutta kunhan ylimitoitettujen koronnostojen seurauksena talous jymähtää superlamaan, joudutaan sitä taas elvyttämään kaikilla keskuspankkien keinoilla. Kuten miinusmerkkisin ohjauskoroin.
Nope.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla ei ilmeisesti ole tietoa siitä, minkä verran 6-henkisen perheen asuminen Helsingissä maksaa?
Asumme nyt Helsingissä, Kehä Ykkösen sisäpuolella. Meidän perheen (2 aikuista + 4 lasta) asuminen maksaa noin 1400 euroa kuukaudessa. Summa sisältää yhtiövastikkeet (hoitovastike + rahoitusvastike), pankkilainan lyhennyksen, sähkölaskun ja kotivakuutuksen. Vesimaksua ei peritä, koska se sisältyy vastikkeeseen. Internetliittymä ja kaapeli-tv sisältyvät myös vastikkeeseen. Taloyhtiössä on lämmitysmuotona kaukolämpö ja jokaiseen asuntoon menee kaasuputki. Kaukolämmön hinta ja kaasun käyttö (rajoittamaton käyttö) sisältyy yhtiövastikkeeseen.
Huvittavaa kyllä, meidän taloyhtiössä on nyt myynnissä perheasunto (4h+k) josta saisi huonejärjestystä muuttamalla 5mh + avokeittiö + olohuone. Asunnon hinta (velaton hinta) on alle 200 000 €.
Hyviä asuntoja on tarjolla. Ne täytyy vain löytää eikä odottaa, että joku tulee tarjoamaan.
Telkkarissa tuli, että Helsingissä on satoja taloyhtiöitä jotka eivät saa remonttilainaa. Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa esim. 1970-luvun.
Tuollaiset talot menevät purettavaksi ja niillä kenellä on asuntovelkaa jää velka maksettavaksi.
Ei mene purettavaksi, koska on suojelukohde. Taloyhtiö pyörittää vuositasolla miljoonan euron budjettia (säännölliset tulot) ja pankki tyrkyttää lainaa.
Ei kaikki talot ole suojelukohteita.
On kyllä paha juttu, jos tulee vesivahinko, vakuutus ei korvaa vanhoja putkia ja jos pankki ei anna remonttilainaa. Putkiremontti maksoi meillä 40 000 per asunto eikä tehty edes viemäreitä kunnolla.
Osalla on myös julkisivu remontti tekemättä eli 1960-luvun talossa nuo täytyisi tehdä nyt kerralla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja. Laura teki huonon valinnan eikä ansaitse säälipisteitä.
Me teimme hyvät asuntokaupat 12 vuotta sitten. Ei ole tarvinnut katua ostopäätöstä sekuntiakaan. Emme myöskään odota kehuja tai kiitosta hyvästä investoinnista. Pidämme matalaa profiilia. Mutta nyt kun Laura itkee karua elämäänsä Helsingin Sanomien sivuilla, minä päätin kertoa meidän tarinamme. Ihan vaan esimerkkinä siitä, miten Helsingistä saadaan perheasunto halvalla.
Ostimme asunnon Helsingistä (Pihlajamäki) 12 vuotta sitten. Taloyhtiö on suojeltu, joten siihen ei ole tulossa suuria muutoksia. Hissien jälkiasennus? Not gonna happen. Siihen pyydettiin lupaa jo aiemmin, mutta museovirasto kielsi pilaamasta taloyhtiön alkuperäisiä porraskäytäviä. Taloyhtiön tontti on valtava (yli 3 hehtaaria) mutta täydennysrakentaminen on kielletty, koska se pilaisi alkuperäisen kokonaisuuden, johon kuuluu huomattavan kookas "puistomainen piha".
Kun ostimme asunnon, taloyhtiössä oli juuri valmistunut LVIS-saneeraus. Kaikki hankalat työt oli tehty ja rakentaja myönsi työlle 10 vuoden laatutakuun. Kylpyhuone oli aivan uusi ja keittiö lähes uusi (vesikalusteet vaihdettu, kaapistot olleet käytössä pari vuotta). Meidän tarvitsi vain remontoida makuuhuone, olohuone ja ruokailutila. Se oli nopea homma. Maalasimme seinät ja asensimme uudet lattiat.
Tiesimme jo asuntoa ostaessa, että etätyön määrä lisääntyy. Meillä molemmilla on IT-alan koulutus. Päätimme ostaa ylisuuren asunnon, koska saamme verovähennyksiä (työhuonevähennys) noin 1000 euroa per vuosi. Kyllä, siis noin tuhat euroa per vuosi. Ihan vaan siksi, että meillä on kotona "työhuone" jota ei käytetä makuuhuoneena.
Tällainen asunto meillä on:
- 3 makuuhuonetta
- olohuone
- ruokailuhuone
- keittiö (erilliskeittiö)
- lasitettu parveke
- kylpyhuone
Jos haluamme vielä neljännen makuuhuoneen, voimme muuttaa olohuoneen makuuhuoneeksi ja siirtää kaikki olohuoneen toiminnot ruokailuhuoneeseen. Keittiö on erillinen huone, joten sieltä ei leviä ruuankäryt muualle asuntoon. Ruokailuhuoneesta on suora käynti parvekkeelle, joten ruokailuhuone sopisi hyvin olohuoneeksi. Olohuone on kookas, joten sen voi helposti muuttaa makuuhuoneeksi ja rakentaa vielä vaatehuoneen.Haluatteko arvata, mitä tämä asunto maksoi? Reilusti alle 200 000 €.
En osaa tuntea mitään sääliä Lauraa kohtaan. Hän olisi voinut ostaa samanlaisen kämpän kuin mitä meillä nyt on. Laura kuitenkin halveksuu kerrostaloasumista ja kuvittelee, että lapsiperhe ei mahdu kerrostaloon. Kyllä mahtuu. Meidän asuntomme ei ole suurin asunto Pihlajamäessä. Naapuritalossa on tarjolla 5h+k asuntoja (120 neliömetriä) joissa on alkuperäinen huonejärjestys 1960-luvulta. Jos tekisi remontin ja muuttaisi huonejärjestystä, tuosta 120 neliön kämpästä saisi HELPOSTI viisi makuuhuonetta, olohuoneen ja keittiön. Kylpyhuoneita on kaksi ja parvekkeita on kaksi.
Laura hei, muuta tänne meille!
Kyllä, tämä on nyt sitä "karua lähiöelämää", mitä Laura ei halunnut. Toivottavasti hän nauttii puolen miljoonan asuntolainasta, omakotitalon ylläpitokuluista ja pienestä pihasta.
Kolme hehtaaria? Oikeasti?
Niin, sun asunto maksoi 12 vuotta sitten 200 000 ja nyt kun myisit niin luultavasti vähintään tuplat eikö niin.
Se on ihan hirveen helppoa sivusta jälkiviisaana kommentoida...
Komppaan viimeistä kommenttia. Hintojen vertailu 12v sitten ja nyt ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista. Varsinkin kun vertaa kerrostaloasuntoa omakotitaloon. Kaikki ei halua asua kerrostalossa, se ei myös tee omakotitalon valitsijaa huonoksi tai vastuuttomaksi ihmiseksi.
Asuntojen hinta 12v sitten oli läves sama kuin nyt. Hintakupla puhlesizkorona-aikana ja asuntojen hinnoista lähti löysät pois.
Meillä asunto maksoi 180 000€ kun se ostettiin 12v sitten. Naapurit myyvät nyt omia asuntojaan hintapyynnöiilä 175 000€ - 190 000€.
Asunnot kuluvat, joten 12 v vanha kylpyhuone tai keittiö ei enää ole mikään myyntivaltti.
Miedän asuntonne arvo säilyy. Olemme tehneet ylläpitoremontteja (parvelasit, asuinhuoneiden lattiat, yms) ja huolehtineet siitä, että keittiö ja kylpyhuone siivotaan kunnolla. Yksinaapuri läträsi ja roiski veden kanssa niin paljon, että kylopyhuoneen kiintokausteet ovat nyt vaihtokunnossa. Allaskaapin ovi kupruilee, lavuaarin saumat homeessa, yms. Nyt hän ulisee, että "aivan sama, ei kiinnosta joku v**un siivous".
En tiedä missä noin on. Täällä Espoossa oli tuo koronan aiheuttama hintapiikki väljemmillä seuduilla ja esimerkiksi meidän yksi naapuri myi paritalon puolikkaansa noin 20% kalliimmalla kuin mitä oli 2019 maksanut, eikä tarvinnut yhtään avointa näyttöä järjestää vaan välittäjällä oli ostajaehdokkaat valmiiksi katsottuna. Nyt on tuo koronabuumi mennyt ohi ja kauppa hidastunut, mutta edelleen hinnat 10% korkeammalla kuin ennen koronaa.
Asuntojen hinnat ovat laskeneet jo loppuvuoden 2022 aikana viime vuoden alapuolelle. Ensi vuonna laskun ennustetaan jatkuvan. – Asuntomarkkinoiden käänne on ollut nopea ja selvä heikkeneminen jatkuu ainakin alkuvuodesta, sanoo OP Ryhmän ekonomisti.
Helsingissä asuntojen hinnat sukeltavat muuta maata enemmän.
Helsingin asuntojen hinnat laskevat: ”Riskit ovat nyt poikkeuksellisen suuret”
Hypo: Asuntojen hinnat laskevat ensi vuonna enemmän kuin 25 vuoteen
Asuntokauppaa käydään juuri nyt vähemmän kuin vuosiin. Lokakuu oli kauppamäärissä hitain yli kymmeneen vuoteen, kertoo Kiinteistönvälitysalan keskusliitto KVKL:n hallituksen puheenjohtaja. Laskeneiden kauppamäärien mukana asuntojen hinnat painuvat miinukselle ensimmäistä kertaa vuosikausiin.
– Vuositasolla tällaista laskua ei ole nähty sitten vuoden 1995 jälkeen, Hypon ekonomisti Juho Keskinen sanoo.
Asuntojen hinnat laskivat eniten yli 20 vuoteen Helsingissä
https://www.hs.fi/talous/art-2000008220811.html
"Hypo: Asuntojen hinnat nousevat nopeinta vauhtia yli kymmeneen vuoteen"
Kannattaa oikeasti miettiä näitä asioita vähän pidemmälläkin aikajänteellä kuin viimeisimmän uutisotsikon perusteella.
Kaikille täysjärkisille oli tiedossa että koronan jälkeen tulee korjausliike ja toki sitä voimistaa maailmanpoliittinen tilanne, mutta mitään erityisen poikkeavaa ei nytkään ole meneillään vaikka toki mehukkaita otsikoita tilanteesta saadaankin.
Eihän korona ollut se merkittävä tekijä vaan nollakorot. Joiden aika on nyt pysyvästi ohitse ja korkotaso nousee tästä jatkossa lisää. Nollakorkojen aika ei koskaan enää palaa.
"EKP:n on pakko jatkaa korkojen nostoa, eikä nollakorkoihin ole paluuta, arvioivat ekonomistit"
”Kuluttajahinnat kohoavat yhä reippaasti, mutta samalla velallisten korkokurimus on vasta alussa. Suomessa asuntovelallisen korko tarkistetaan tyypillisesti vuosittain, ja korkojen nousu heijastuu kuluttajien kukkaroille ja siten kuluttajahintaindeksiin viiveellä. Asuntolainojen korkomenojen kasvu on nyt kovinta kuluttajahintaindeksin historiassa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
Euroopan keskuspankin koronnostot jatkuvat siis vielä, mutta ne vaikuttavat euromaiden talouksiin eri tavoin. Vaihtuvakorkoisten asuntolainojen Suomi kärsii nyt kiinteiden korkojen Keski-Eurooppaa enemmän. Samalla asuntomarkkinoiden tunnelmat ovat viilentyneet ennätyksellisesti ja laantunut kilpailu kodeista on parantanut ensiasunnon ostajien tilannetta. Mieluisan kodin löytyessä voikin nyt kokeilla rohkeasti kepillä jäätä selvästi totuttua alhaisemmalla tarjouksella” Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.
https://www.hypo.fi/hypon-reaktio-hinnat-eivat-ota-hiipuakseen-ja-korko…
Ihan hyvä lainaus, mutta onko sinulla hajuakaan siitä mitä se tarkoittaa?
Eikö sinulla sitten ole? Tuohan on erittäin yksinkertaista tekstiä. Sinulla on siis vaikeuksia ymmärtää sitä?
Eli ilmeisesti sinulla siis ei ollut hajuakaan kun jouduit sortumaan väistelyyn?
Pitääkö sinulle siis vääntää rautalangasta? Hmmm, tajuaisitkohan tämän:
Keskuspankkien asettama korkotaso seuraa inflaatiota, mutta viiveellä. Kun inflaatio on korkeaa, pitää korkoja nostaa jotta inflaatio saadaan pidettyä kurissa. Koska inflaation ennustetaan jatkuvan vahvana, pitää EKP:n nostaa jatkossa nostaa korkotasoa vielä nykyisestäkin.
Toisin sanoen, nollakorkojen aika on pysyvästi ohi ja korot tulevat todennäköisesti nousemaan nykyisestä.
Tämä tulee heijastumaan asuntovelallisiin tosissaan vasta nyt kevään ja kesän aikana. Joten korkoahdinko on nyt vasta alussa.
Suomalaisiin asuntovelallisiin Euroopan keskuspankin koronnostot iskevät pahemmin kuin asuntovelallisiin muualla Euroopassa, koska Suomessa suositaan vaihtuvakorkoisia asuntolainoja kun taas Euroopassa suositaan kiinteäkorkoisia lainoja.
Samalla nousevat korot hillitsevät asuntolainojen ottamisen intoa, joten asuntojen hinnat laskevat pienenevän kysynnän takia.
Pähkinänkuoressa: Korot tulevat nousemaan jatkossa lisää. Asuntovelallisten korkomenot tulevat siis myöskin nousemaan jatkossa lisää. Mikä tässä oli sinulle ylitsepääsemättömän vaikeaa ymmärtää? Etkö ole koskaan kuullut sanoja kuten inflaatio ja korot? Tai koskaan kuullut, että keskuspankit asettavat korkotason? Tai miksi ne niin tekevät ja mikä määrittelee korkopolitiikkaa?
On kyllä liioiteltua sanoa, että nollakorkojen aika olisi pysyvästi ohi. Nollakorot ovat tällä hetkellä menneisyyttä, mutta kunhan ylimitoitettujen koronnostojen seurauksena talous jymähtää superlamaan, joudutaan sitä taas elvyttämään kaikilla keskuspankkien keinoilla. Kuten miinusmerkkisin ohjauskoroin.
Nollakorot ovat täysi anomalia taloudessa. Toisin sanoen, niiden aika oli täysin poikkeuksellinen. Tyhmät ihmiset vain tuudittautuivat tietämättömyyttään uskomaan, että poikkeuksellinen olisikin tavallista. Se ei ole eikä se aika enää koskaan palaa. Tämän ovat todenneet sekä Fed että ECB, että kumpikaan ei aio koskaan enää palata nollakorkoihin koska ne sotkevat talouden niin pahasti, aiheuttaen haittaa sekä yrityskentässä, rahoitusmarkkinoilla että yksityisen kulutuksen parissa. Joten jokaisen pitää vain sopeutua siihen ajatukseen, että tuo aika ei koskaan enää palaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko tämä talouskriisi tulee iskemään kovaa juuri keskiluokkaan. Monista itsestäänselvyyksistä (kalliit harrastukset, lomamatkat, auton vaihto 3-4 vuoden välein jne.) Joudutaan luopumaan tai ainakin niitä joudutaan vähentämään todella paljon. Voidaan puhua jopa elämäntapakriisistä. Täällä maalla asuessa noilla jutuilla ei ole suurta merkitystä edes silloin kun menee taloudellisesti hyvin.
Täällä maalla asuessakin talojen hinta on rakentaessa sama kuin kaupungeissa. Rakenteilla olevan talon 320k€ euron kustannusarvio, mikä ei sisällä tontti- tai liittymäkuluja paukkuu, vaikka kaikessa on hyödynnetty suhteita ja alennuksia ja tarjouksia.
Ja kyllä nuoret maalla asuessaankin haluavat lomailla, käydä konserteissa tai ostaa merkkivaatteita. Ja autokin on maalla välttämättömyys - julkista liikennettä ei ole.
Tätä en ole koskaan ymmärtänyt, miksi sinne maalle rakennetaan uusi omakotitalo, josta ei koskaan tulla saamaan edes omia pois, arvonnoususta nyt puhumattakaan? [/tuote]
Jos haluaa asia siellä?
MIllä se talo maksetaan ja pidetään yllä eli peruskorjataan?
Kun perustukset ja katto on kunnossa niin kyllä talo asumiskunnossa pysyy .Parin kolmenkymmenen vuoden välein joku lämmitysjärjestelmän remppa. Minunkin äiti ja isä asuu 1962 rakennetussa tiilitalossa maalla ja siellä on remontoitu kerran saunatilat ja tehty erillinen pesuhuone, ja lämmityskattila vaihdettu 2 kertaa. Edes vesiputkistoja ei ole tarvinnut vaihtaa. katto on saumapeltikatto, eikä senkään kanssa ole ollut ongelmia. Jos haluaisi hifistellä, voisi isot 60-luvun ikkunat vaihtaa tai tiivistää.
Jos tulee vesivahinko niin vakuutus ei korvaa noin vanhan talon putkia eikä kattoa.
Et taida tietää mitä rakenteiden kannalta tarkoittaa se, että on paikalla saumattu peltikatto ja muurarin paikalla muuraama tiilitalo, jonka rakenteissa ei ole mitään mikä voisi vaurioitua. Senkun kuivaa rakenteet ,vetää uudet putket ja tekee vähän pintaremppaa.. Millaisella ihmisellä ei ole rahaa korjata jotain vesivahinkoa tms ilman vakuutuskorvauksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa sekoilee nyt joku konkurssihullu. Hän haukkuu kaikki Helsingin taloyhtiöt ja ennustaa, että joka yhtiö menee konkurssiin. :DDD
Suojeltu taloyhtiö - menee konkurssiin
Yli 100 vuotta vanha taloyhtiö, joka on selvinnyt sodasta (kaksi maailmansotaa) - menee konkurssiin
Taloyhtiö, jolla on 9 hehtaarin tontti - menee konkurssiin
Taloyhtiö, jolla on hyvät tuotot liketilavuokrista, autotallipaikoista, ja yhtiön osakkaiden maksamista vastukkeista - menee konkurssiinTuo konkurssihullu on kai joku köyhä, joka sai traumoja 1990-luvun lamavuosista. Silloinhan kävi niin, että köyhät köyhtyivät ja rikkaat rikastuivat. Samoin tulee käymään myös seuraavan laman aikana ja konkurssihullu saa uudet traumat.
Hän on vakiokirjoittaja joka asuu vuokralla eikä saa lainaa ja siksi toivoo että muillakin menisi huonosti.
Ei vaan hän lukee muutakin kuin vauvapalstaa. Tuo juttu, että Helsingissä on satoja taloyhtiöitä, jotka eivät tule saamaan remonttilainaa tuli telkkarissa. Lisäksi taloyhtiöiden tulevista konkursseista on ollut paljon lehdissä. Esim. vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa vastikkeet on yhteensä olleet 485 ja tänä vuonna 1212 ja ensi vuonna 1641. Siis Helsingissä rakennetussa kerrostalossa.
Monelle voi taloyhtiön kokous olla painajainen.
Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin korotusta ei voi lyödä edes vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa sekoilee nyt joku konkurssihullu. Hän haukkuu kaikki Helsingin taloyhtiöt ja ennustaa, että joka yhtiö menee konkurssiin. :DDD
Suojeltu taloyhtiö - menee konkurssiin
Yli 100 vuotta vanha taloyhtiö, joka on selvinnyt sodasta (kaksi maailmansotaa) - menee konkurssiin
Taloyhtiö, jolla on 9 hehtaarin tontti - menee konkurssiin
Taloyhtiö, jolla on hyvät tuotot liketilavuokrista, autotallipaikoista, ja yhtiön osakkaiden maksamista vastukkeista - menee konkurssiinTuo konkurssihullu on kai joku köyhä, joka sai traumoja 1990-luvun lamavuosista. Silloinhan kävi niin, että köyhät köyhtyivät ja rikkaat rikastuivat. Samoin tulee käymään myös seuraavan laman aikana ja konkurssihullu saa uudet traumat.
Hän on vakiokirjoittaja joka asuu vuokralla eikä saa lainaa ja siksi toivoo että muillakin menisi huonosti.
Ei vaan hän lukee muutakin kuin vauvapalstaa. Tuo juttu, että Helsingissä on satoja taloyhtiöitä, jotka eivät tule saamaan remonttilainaa tuli telkkarissa. Lisäksi taloyhtiöiden tulevista konkursseista on ollut paljon lehdissä. Esim. vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa vastikkeet on yhteensä olleet 485 ja tänä vuonna 1212 ja ensi vuonna 1641. Siis Helsingissä rakennetussa kerrostalossa.
Monelle voi taloyhtiön kokous olla painajainen.
Osaksi oikein, osaksi väärin. Nuo sadat taloyhtiöt, jotka eivät saa lainaa, sijaitsevat kaikkialla pk-seudulla, eivät vain Helsingissä.
"– Pääkaupunkiseudulla sadat talonyhtiöt ovat ajautumassa luottokelvottomiksi eli pankit ei anna tuleviin remontteihin enää lainaa, kertoo kiinteistönvälittäjä Erkki Murto-Koivisto, Suomen AsuntoSatama Oy:stä."
Ja tilanteeseen vaikuttaa sijainti:
"Taloyhtiön hankala tilanne voi päättyä myös hyvin, jos tontin sijainti on hyvä, kuten yhdeksän asunnon rivitaloyhtiössä Vantaalla.
– Asuntojen arvo oli noin 230 000 euroa, kun talonyhtiötä tutkittiin ja tehtiin kuntoarvio, niin asuntojen korjausvelka oli samaa luokkaa. Siinä yhtiössä onni oli, että se tontti oli jäätävän arvokas, joten tarina päättyi onnellisesti."
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sadat-taloyhtiot-eivat-saa-pankeilt…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa sekoilee nyt joku konkurssihullu. Hän haukkuu kaikki Helsingin taloyhtiöt ja ennustaa, että joka yhtiö menee konkurssiin. :DDD
Suojeltu taloyhtiö - menee konkurssiin
Yli 100 vuotta vanha taloyhtiö, joka on selvinnyt sodasta (kaksi maailmansotaa) - menee konkurssiin
Taloyhtiö, jolla on 9 hehtaarin tontti - menee konkurssiin
Taloyhtiö, jolla on hyvät tuotot liketilavuokrista, autotallipaikoista, ja yhtiön osakkaiden maksamista vastukkeista - menee konkurssiinTuo konkurssihullu on kai joku köyhä, joka sai traumoja 1990-luvun lamavuosista. Silloinhan kävi niin, että köyhät köyhtyivät ja rikkaat rikastuivat. Samoin tulee käymään myös seuraavan laman aikana ja konkurssihullu saa uudet traumat.
Hän on vakiokirjoittaja joka asuu vuokralla eikä saa lainaa ja siksi toivoo että muillakin menisi huonosti.
Ei vaan hän lukee muutakin kuin vauvapalstaa. Tuo juttu, että Helsingissä on satoja taloyhtiöitä, jotka eivät tule saamaan remonttilainaa tuli telkkarissa. Lisäksi taloyhtiöiden tulevista konkursseista on ollut paljon lehdissä. Esim. vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa vastikkeet on yhteensä olleet 485 ja tänä vuonna 1212 ja ensi vuonna 1641. Siis Helsingissä rakennetussa kerrostalossa.
Monelle voi taloyhtiön kokous olla painajainen.
Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin korotusta ei voi lyödä edes vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.
Niinpä.
"Alustavien arvioiden mukaan kerrostaloyhtiöiden hoitovastikkeita korotetaan tänä vuonna kahdeksan prosenttia viime vuoteen verrattuna. Eniten vastikkeet ovat nousemassa Helsingissä ja Turussa, joissa niihin on tulossa liki kymmenen prosentin korotus."
Ja yleensä vuokrasopimuksissa on lauseke, jonka mukaan vuokraa korotetaan max. 3% vuosittain. Joten kun vastikkeet nousevat 10% niin sitä nousua ei ole mahdollista laittaa vuokraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa sekoilee nyt joku konkurssihullu. Hän haukkuu kaikki Helsingin taloyhtiöt ja ennustaa, että joka yhtiö menee konkurssiin. :DDD
Suojeltu taloyhtiö - menee konkurssiin
Yli 100 vuotta vanha taloyhtiö, joka on selvinnyt sodasta (kaksi maailmansotaa) - menee konkurssiin
Taloyhtiö, jolla on 9 hehtaarin tontti - menee konkurssiin
Taloyhtiö, jolla on hyvät tuotot liketilavuokrista, autotallipaikoista, ja yhtiön osakkaiden maksamista vastukkeista - menee konkurssiinTuo konkurssihullu on kai joku köyhä, joka sai traumoja 1990-luvun lamavuosista. Silloinhan kävi niin, että köyhät köyhtyivät ja rikkaat rikastuivat. Samoin tulee käymään myös seuraavan laman aikana ja konkurssihullu saa uudet traumat.
Hän on vakiokirjoittaja joka asuu vuokralla eikä saa lainaa ja siksi toivoo että muillakin menisi huonosti.
Ei vaan hän lukee muutakin kuin vauvapalstaa. Tuo juttu, että Helsingissä on satoja taloyhtiöitä, jotka eivät tule saamaan remonttilainaa tuli telkkarissa. Lisäksi taloyhtiöiden tulevista konkursseista on ollut paljon lehdissä. Esim. vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa vastikkeet on yhteensä olleet 485 ja tänä vuonna 1212 ja ensi vuonna 1641. Siis Helsingissä rakennetussa kerrostalossa.
Monelle voi taloyhtiön kokous olla painajainen.
Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin korotusta ei voi lyödä edes vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.
Niinpä.
"Alustavien arvioiden mukaan kerrostaloyhtiöiden hoitovastikkeita korotetaan tänä vuonna kahdeksan prosenttia viime vuoteen verrattuna. Eniten vastikkeet ovat nousemassa Helsingissä ja Turussa, joissa niihin on tulossa liki kymmenen prosentin korotus."
Ja yleensä vuokrasopimuksissa on lauseke, jonka mukaan vuokraa korotetaan max. 3% vuosittain. Joten kun vastikkeet nousevat 10% niin sitä nousua ei ole mahdollista laittaa vuokraan.
Aika erikoisesti olet vuokra-asuntosi hinnoitellut jos 10% korotus vastikkeeseen on enemmän kuin 3% korotus vuokraan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa sekoilee nyt joku konkurssihullu. Hän haukkuu kaikki Helsingin taloyhtiöt ja ennustaa, että joka yhtiö menee konkurssiin. :DDD
Suojeltu taloyhtiö - menee konkurssiin
Yli 100 vuotta vanha taloyhtiö, joka on selvinnyt sodasta (kaksi maailmansotaa) - menee konkurssiin
Taloyhtiö, jolla on 9 hehtaarin tontti - menee konkurssiin
Taloyhtiö, jolla on hyvät tuotot liketilavuokrista, autotallipaikoista, ja yhtiön osakkaiden maksamista vastukkeista - menee konkurssiinTuo konkurssihullu on kai joku köyhä, joka sai traumoja 1990-luvun lamavuosista. Silloinhan kävi niin, että köyhät köyhtyivät ja rikkaat rikastuivat. Samoin tulee käymään myös seuraavan laman aikana ja konkurssihullu saa uudet traumat.
Hän on vakiokirjoittaja joka asuu vuokralla eikä saa lainaa ja siksi toivoo että muillakin menisi huonosti.
Ei vaan hän lukee muutakin kuin vauvapalstaa. Tuo juttu, että Helsingissä on satoja taloyhtiöitä, jotka eivät tule saamaan remonttilainaa tuli telkkarissa. Lisäksi taloyhtiöiden tulevista konkursseista on ollut paljon lehdissä. Esim. vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa vastikkeet on yhteensä olleet 485 ja tänä vuonna 1212 ja ensi vuonna 1641. Siis Helsingissä rakennetussa kerrostalossa.
Monelle voi taloyhtiön kokous olla painajainen.
Osaksi oikein, osaksi väärin. Nuo sadat taloyhtiöt, jotka eivät saa lainaa, sijaitsevat kaikkialla pk-seudulla, eivät vain Helsingissä.
"– Pääkaupunkiseudulla sadat talonyhtiöt ovat ajautumassa luottokelvottomiksi eli pankit ei anna tuleviin remontteihin enää lainaa, kertoo kiinteistönvälittäjä Erkki Murto-Koivisto, Suomen AsuntoSatama Oy:stä."
Ja tilanteeseen vaikuttaa sijainti:
"Taloyhtiön hankala tilanne voi päättyä myös hyvin, jos tontin sijainti on hyvä, kuten yhdeksän asunnon rivitaloyhtiössä Vantaalla.
– Asuntojen arvo oli noin 230 000 euroa, kun talonyhtiötä tutkittiin ja tehtiin kuntoarvio, niin asuntojen korjausvelka oli samaa luokkaa. Siinä yhtiössä onni oli, että se tontti oli jäätävän arvokas, joten tarina päättyi onnellisesti."
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sadat-taloyhtiot-eivat-saa-pankeilt…
Niin, jos talot voidaan purkaa ja tontti myydä. Ei kukaan maksa 200 000 vanhasta asunnosta jos remonttia tulee lisäksi 200 000 eurolla nimittäin 400 000 rakentaa jo uuden talon moneen paikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa sekoilee nyt joku konkurssihullu. Hän haukkuu kaikki Helsingin taloyhtiöt ja ennustaa, että joka yhtiö menee konkurssiin. :DDD
Suojeltu taloyhtiö - menee konkurssiin
Yli 100 vuotta vanha taloyhtiö, joka on selvinnyt sodasta (kaksi maailmansotaa) - menee konkurssiin
Taloyhtiö, jolla on 9 hehtaarin tontti - menee konkurssiin
Taloyhtiö, jolla on hyvät tuotot liketilavuokrista, autotallipaikoista, ja yhtiön osakkaiden maksamista vastukkeista - menee konkurssiinTuo konkurssihullu on kai joku köyhä, joka sai traumoja 1990-luvun lamavuosista. Silloinhan kävi niin, että köyhät köyhtyivät ja rikkaat rikastuivat. Samoin tulee käymään myös seuraavan laman aikana ja konkurssihullu saa uudet traumat.
Hän on vakiokirjoittaja joka asuu vuokralla eikä saa lainaa ja siksi toivoo että muillakin menisi huonosti.
Ei vaan hän lukee muutakin kuin vauvapalstaa. Tuo juttu, että Helsingissä on satoja taloyhtiöitä, jotka eivät tule saamaan remonttilainaa tuli telkkarissa. Lisäksi taloyhtiöiden tulevista konkursseista on ollut paljon lehdissä. Esim. vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa vastikkeet on yhteensä olleet 485 ja tänä vuonna 1212 ja ensi vuonna 1641. Siis Helsingissä rakennetussa kerrostalossa.
Monelle voi taloyhtiön kokous olla painajainen.
Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin korotusta ei voi lyödä edes vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.
Niinpä.
"Alustavien arvioiden mukaan kerrostaloyhtiöiden hoitovastikkeita korotetaan tänä vuonna kahdeksan prosenttia viime vuoteen verrattuna. Eniten vastikkeet ovat nousemassa Helsingissä ja Turussa, joissa niihin on tulossa liki kymmenen prosentin korotus."
Ja yleensä vuokrasopimuksissa on lauseke, jonka mukaan vuokraa korotetaan max. 3% vuosittain. Joten kun vastikkeet nousevat 10% niin sitä nousua ei ole mahdollista laittaa vuokraan.
Aika erikoisesti olet vuokra-asuntosi hinnoitellut jos 10% korotus vastikkeeseen on enemmän kuin 3% korotus vuokraan.
Jos vuokra on 1000 eur/kk, niin 3% korotus siihen on 30 eur. Jos vastike on 700 eur, niin 10% korotus siihen on 70 eur. Lisäksi korkojen nousu nostaa rahoitusvastiketta. Joten helposti voivat asunnon vastikkeet nousta 100 eur/kk mutta vuokra voi nousta vain 30 eur/kk.
Tuo toki vielä maltillista tuoton laskua, mutta uusissa taloyhtiöissä Helsingissä vastikkeet (hoito + rahoitus) viisin- tai kuusinkertaistuvat monissa uusissa taloyhtiöissä, ja ääritapauksissa vastikkeet voivat jopa kymmenkertaistua. Vuokraa ei kuitenkaan voi nostaa yhtä paljon sopimusehtojen takia, jonka lisäksi vuokran on pakko olla markkinahintainen, koska muuten ei saa vuokralaista. Asunnoista on ylitarjontaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi koulutettu työssäkäyvä keskiluokkainen ei saisi pyrkiä hyvään elintasoon asumisen suhteen? Jos on viitsinyt kouluttautua, tekee töitä tuottaen yhteiskunnalle veroeuroja, ja jäljellejäävällä vapaa-ajalla on perheen kanssa ja vaikka harrastaa. Ei minusta vaikka se omakotitalo ja jonkinnäköinen mahdollisuus kuluttaa ja käyttää palveluita ole liikaa vaadittu.
Kuka pitäisi keskituloisen puolta? Ratkaisuksi vain naljaillaan, että talo pitää myydä ja muuttaa ahtaasti kerrostaloon, turha kuvitella olevansa jotenkin parempi ihminen ja ansaita enempää elintilaa tai omaisuutta. Miksi kukaan motivoituisi opiskelemaan tai tekemään ahkerasti töitä, jos siitä ei saa itselle yhtään mitään sen enempää? Ylipäätään asunnon omistaminen on ihmisen suurin sijoitus ja se, mitä usein perinnöksi pystyy elämänsä aikana kartuttamaan.
Jos haluaisin luopua jonkinlaisesta elintasosta, jota keskiluokkaisena yrittää tässä saavuttaa niin voisin minäkin heittäytyä työttömäksi ja valtio maksaa kerrostalokämpän kulut. Ei työhuolia eikä korkomurheita, ja hurjasti vapaa-aikaa. Mutta eihän tää Suomi sillai voi toimia?
En olisi uskonut joitain vuosia sitten, mutta minä aion äänestää persuja. Jossain vaaliväittelyssä Marin puhui siitä miten pienituloiset ovat aina vaan tiukoilla, ja Purra tuumasi, että kyllä keskiluokallakin on rahat loppu. Niin on, hyvä kun joku sen ymmärtää.
Saa pyrkiä ihan niin hyvään elintasoon kun ne omat rahat riittää. Aina pitäisi olla riittävästi taloudellisia puskureita yllättävien tapahtumien varalta.
Pitää olla tyhmä jos uskoi, että nollakorot jatkuu koko lainanmaksuajan 30 vuotta. Miksi ei ottaneet korkokattoa?
Tai olisi ottanut vain sen verran lainaa mistä selviää korkojen noustuakin.
Jos 100 000 euroa vuodessa ansaitseva haluaa oman yksityislentokoneen, niin pitäisikö yhteiskunnan hänelle sitten sellainen maksaa, ihan koska hän on koulutettu, ansaitsee hyvin ja haluaa sellaisen? Koska ei hänellä kuitenkaan pelkästään noilla tuloilla itse siihen varaa ole. Eli pitäisikö hänelle sitten maksaa miljonäärin elämäntyyli, ihan koska vain hän haluaa?
Koska eihän tuo eroa mitenkään siitä, että Laura on halunnut ison talon juuri Helsingistä vaikka hänellä ei ole siihen varaa ja nyt sitten itkee sitä.
En nyt ihan vertaisi noita asioita. Jos tienaa 100 000/v niin minusta voi olla hyvin mahdollista haluta okt Helsingistä. Stressitestin pankkikin on laskenut kun on lainan myöntänyt.
Eikä kyse ole siitä, että yhteiskunta maksaa. Omalla palkalla on varmaan tarkoitus maksaa, kunhan yhteiskunnan talous- ja verotustilanne mahdollistaa sen, että omasta palkasta käteen jäävällä osalla pystyy ylläpitämään sitä elintasoa mitä haluaisi ja mikä olisi realistista.
Onko tarkoitus mitoittaa siis elämänsä niin, että pärjää puolella sillä ostovoimalla mitä periaatteessa on, jos tulee inflaatio ja korot nousee hurjasti eikä valtio auta kuin pienituloisia? Sen saman puoliskon saisi varmaan käteen työttömänä ja tukien muodossa.
Paljon puhutaan siitä, että Suomessa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa riippumatta lähtökohdista. Miettisin myös mikä on mielekästä ja motivoivaa elämää siitä näkökulmasta, että tienaat 100 000, 50 000 tai 20 000e/v. Väki vähenee ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaatii sen, ettei kannustusloukkuja olisi ja jokainen ihminen voisi käyttää hyväkseen täyden potentiaalinsa yhteiskunnan eteen - usein työnteon muodossa. Ja tätä yleensä motivoi raha ja elintason nousu. Tämän systeemin pitäisi olla myös houkutteleva niitä ulkomaisia osaajia silmällä pitäen.
"Onko tarkoitus mitoittaa siis elämänsä niin, että pärjää puolella sillä ostovoimalla mitä periaatteessa on, jos tulee inflaatio ja korot nousee hurjasti eikä valtio auta kuin pienituloisia?"
Siis ihan tosissaanko joku kysyy tällaista? Ilmeisesti et ole koskaan tehnyt yhtään investointia yksityiselämässäsi etkä työelämässä. Tosin varmasti hyväkin, jos sinähän veisit tuolla ajattelutavalla yrityksen konkkaan alle aikayksikön.
Koska kyllä todellakin, jokainen investointi pitää laskea eri skenaarioilla. Varsinkin kun tässä korkojen nousu on ollut 100% varmaa, joten pitää olla kyllä aivan äärettömän tyhmä jos ottaa 500 000 euron lainan eikä viitsi huomioida, mitkä sen kulut tulevat olemaan heti kun korot nousevat ja miten se vaikuttaa omaan budjettiin.
Ja kuten tuolla aiemmin todettiin, niin Laura tulee olemaan kohta vielä pahemmin kusessa kun korot taas nousevat lisää lähitulevaisuudessa. Tietysti nämä asiat piti ottaa alunperinkin huomioon, siksihän pankkikin teki stressitestejä, kaikki viranomaiset varoittelivat että älkää toimiko kuten Laura ja hallitus suunnitteli asuntolainakattoa jotta nämä laurat eivät olisi voineet edes tehdä tyhmyyksiään.
Joten nyt Laura joko kitkuttelee tuon lainan kanssa seuraavat 35 vuotta tai sitten myy talon ja muuttaa halvempaan. Ihan perustaloudellisia faktoja.
Mutta yhteiskunta nyt ei tietenkään ryhdy pelastamaan ihmisiä, joilla kuitenkin varakkuutta on useita satoja tonneja mutta ovat menneet tyhmyyttään ylivelkaantumaan, varsinkin kun nämä ihmiset voivat erittäin helposti korjata tilanteensa luopumalla siitä talosta johon ei alunperinkään ollut koskaan varaa.
Tuskin Laura asuu 35 v , eiköhän 10 v sisällä lapset ovat muuttaneet pois kotoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi koulutettu työssäkäyvä keskiluokkainen ei saisi pyrkiä hyvään elintasoon asumisen suhteen? Jos on viitsinyt kouluttautua, tekee töitä tuottaen yhteiskunnalle veroeuroja, ja jäljellejäävällä vapaa-ajalla on perheen kanssa ja vaikka harrastaa. Ei minusta vaikka se omakotitalo ja jonkinnäköinen mahdollisuus kuluttaa ja käyttää palveluita ole liikaa vaadittu.
Kuka pitäisi keskituloisen puolta? Ratkaisuksi vain naljaillaan, että talo pitää myydä ja muuttaa ahtaasti kerrostaloon, turha kuvitella olevansa jotenkin parempi ihminen ja ansaita enempää elintilaa tai omaisuutta. Miksi kukaan motivoituisi opiskelemaan tai tekemään ahkerasti töitä, jos siitä ei saa itselle yhtään mitään sen enempää? Ylipäätään asunnon omistaminen on ihmisen suurin sijoitus ja se, mitä usein perinnöksi pystyy elämänsä aikana kartuttamaan.
Jos haluaisin luopua jonkinlaisesta elintasosta, jota keskiluokkaisena yrittää tässä saavuttaa niin voisin minäkin heittäytyä työttömäksi ja valtio maksaa kerrostalokämpän kulut. Ei työhuolia eikä korkomurheita, ja hurjasti vapaa-aikaa. Mutta eihän tää Suomi sillai voi toimia?
En olisi uskonut joitain vuosia sitten, mutta minä aion äänestää persuja. Jossain vaaliväittelyssä Marin puhui siitä miten pienituloiset ovat aina vaan tiukoilla, ja Purra tuumasi, että kyllä keskiluokallakin on rahat loppu. Niin on, hyvä kun joku sen ymmärtää.
Saa pyrkiä ihan niin hyvään elintasoon kun ne omat rahat riittää. Aina pitäisi olla riittävästi taloudellisia puskureita yllättävien tapahtumien varalta.
Pitää olla tyhmä jos uskoi, että nollakorot jatkuu koko lainanmaksuajan 30 vuotta. Miksi ei ottaneet korkokattoa?
Tai olisi ottanut vain sen verran lainaa mistä selviää korkojen noustuakin.
Jos 100 000 euroa vuodessa ansaitseva haluaa oman yksityislentokoneen, niin pitäisikö yhteiskunnan hänelle sitten sellainen maksaa, ihan koska hän on koulutettu, ansaitsee hyvin ja haluaa sellaisen? Koska ei hänellä kuitenkaan pelkästään noilla tuloilla itse siihen varaa ole. Eli pitäisikö hänelle sitten maksaa miljonäärin elämäntyyli, ihan koska vain hän haluaa?
Koska eihän tuo eroa mitenkään siitä, että Laura on halunnut ison talon juuri Helsingistä vaikka hänellä ei ole siihen varaa ja nyt sitten itkee sitä.
En nyt ihan vertaisi noita asioita. Jos tienaa 100 000/v niin minusta voi olla hyvin mahdollista haluta okt Helsingistä. Stressitestin pankkikin on laskenut kun on lainan myöntänyt.
Eikä kyse ole siitä, että yhteiskunta maksaa. Omalla palkalla on varmaan tarkoitus maksaa, kunhan yhteiskunnan talous- ja verotustilanne mahdollistaa sen, että omasta palkasta käteen jäävällä osalla pystyy ylläpitämään sitä elintasoa mitä haluaisi ja mikä olisi realistista.
Onko tarkoitus mitoittaa siis elämänsä niin, että pärjää puolella sillä ostovoimalla mitä periaatteessa on, jos tulee inflaatio ja korot nousee hurjasti eikä valtio auta kuin pienituloisia? Sen saman puoliskon saisi varmaan käteen työttömänä ja tukien muodossa.
Paljon puhutaan siitä, että Suomessa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa riippumatta lähtökohdista. Miettisin myös mikä on mielekästä ja motivoivaa elämää siitä näkökulmasta, että tienaat 100 000, 50 000 tai 20 000e/v. Väki vähenee ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaatii sen, ettei kannustusloukkuja olisi ja jokainen ihminen voisi käyttää hyväkseen täyden potentiaalinsa yhteiskunnan eteen - usein työnteon muodossa. Ja tätä yleensä motivoi raha ja elintason nousu. Tämän systeemin pitäisi olla myös houkutteleva niitä ulkomaisia osaajia silmällä pitäen.
"Onko tarkoitus mitoittaa siis elämänsä niin, että pärjää puolella sillä ostovoimalla mitä periaatteessa on, jos tulee inflaatio ja korot nousee hurjasti eikä valtio auta kuin pienituloisia?"
Siis ihan tosissaanko joku kysyy tällaista? Ilmeisesti et ole koskaan tehnyt yhtään investointia yksityiselämässäsi etkä työelämässä. Tosin varmasti hyväkin, jos sinähän veisit tuolla ajattelutavalla yrityksen konkkaan alle aikayksikön.
Koska kyllä todellakin, jokainen investointi pitää laskea eri skenaarioilla. Varsinkin kun tässä korkojen nousu on ollut 100% varmaa, joten pitää olla kyllä aivan äärettömän tyhmä jos ottaa 500 000 euron lainan eikä viitsi huomioida, mitkä sen kulut tulevat olemaan heti kun korot nousevat ja miten se vaikuttaa omaan budjettiin.
Ja kuten tuolla aiemmin todettiin, niin Laura tulee olemaan kohta vielä pahemmin kusessa kun korot taas nousevat lisää lähitulevaisuudessa. Tietysti nämä asiat piti ottaa alunperinkin huomioon, siksihän pankkikin teki stressitestejä, kaikki viranomaiset varoittelivat että älkää toimiko kuten Laura ja hallitus suunnitteli asuntolainakattoa jotta nämä laurat eivät olisi voineet edes tehdä tyhmyyksiään.
Joten nyt Laura joko kitkuttelee tuon lainan kanssa seuraavat 35 vuotta tai sitten myy talon ja muuttaa halvempaan. Ihan perustaloudellisia faktoja.
Mutta yhteiskunta nyt ei tietenkään ryhdy pelastamaan ihmisiä, joilla kuitenkin varakkuutta on useita satoja tonneja mutta ovat menneet tyhmyyttään ylivelkaantumaan, varsinkin kun nämä ihmiset voivat erittäin helposti korjata tilanteensa luopumalla siitä talosta johon ei alunperinkään ollut koskaan varaa.
Tuskin Laura asuu 35 v , eiköhän 10 v sisällä lapset ovat muuttaneet pois kotoa.
No sitten Laura asuu sen 10 v. ja yrittää sitten myydä sen. Kitkuttelee sen 10 v.
Moniko kommentoija on lukenut itse artikkelin? Tässä juttu:
1/2
Ennen elämistä, tätä nykyä selviytymistä. Kädestä suuhun suoriutumista, sillä sukanvarteen ei jää enää mitään. Kun lapset kärsivät niukkuudesta, oma mielenlaatukin on monesti maassa.
Sellaisin sanankääntein kuusihenkisen, keskituloisen perheensä arkea kuvailee helsinkiläinen Laura. Hän esiintyy jutussa etunimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.
Kituuttelu alkoi, kun asuntolainan nollakorot kipusivat yhtäkkiä pilviin. Taloushuolia ei hälventänyt inflaatio, joka on kasvattanut muitakin elinkustannuksia.
”Raha ei ehkä tee sellaisenaan onnelliseksi mutta helpottaa helvetisti”, hän summaa.
Mennään hetkeksi ajassa kolme vuotta taaksepäin. Tuolloin Laura ja hänen puolisonsa etsivät kuumeisesti kotia, jossa uusperheen lapsille olisi omat huoneet.
Vastaan tuli purkukuntoinen ja edullinen omakotitalo tontteineen Koillis-Helsingissä.
Pari teki laskelmia ja tajusi, että talon rakentaminen tulisi halvemmaksi kuin valmiin ostaminen. He tekivät tontista onnistuneen tarjouksen.
Pian he saivat kaupattua entisen kotinsa, jolla katettiin tonttiosuus kokonaan. Pankista haettiin lainaa talonrakennusprojektiin 450 000 euron verran.
Kyseessä oli 30 vuoden laina, jonka viitekorko oli sidottu 12 kuukauden euriboriin. Stressitestikin tehtiin pankin vaatiman kuuden prosentin mukaan, eikä se olisi horjuttanut perheen pärjäämistä.
”Silloin tilanne oli laajasti katsottuna hyvä. Kansantaloudessa ei ollut näköpiirissä muita hintojen nousuja”, Laura perustelee.
Sitten kävi niin kuin kävi. Sähkön, ruuan, polttoaineen, harrastamisen, ties minkä kaiken hinnat pomppasivat.
Kun lainakoron tarkistuskierros koitti viime syksynä, kuukausierä nousi saman tien 800 euroa. Laura ja hänen miehensä ottivat yhteyttä pankkiin, josta tarjottiin lähinnä joustovaran ottamista käyttöön.
”Tiesimme kyllä, ettei se pidemmän päälle auttaisi.”
Lopulta laina-aikaa pidennettiin viidellä vuodella, ja 12 kuukauden euribor vaihtui kolmeen kuukauteen. Ilman peliliikkeitä olisi pitänyt ottaa lainaa maksaakseen lainaa pois, Laura sanoo.
Korkojen nousu vaikuttaa isoon osaan asuntovelallisista, sillä Suomessa lainat ovat usein vaihtuvakorkoisia, Tampereen yliopiston taloustieteen yliopistonlehtori Matti Hovi sanoo.
Koronnousu iskee etenkin niihin, joilla on paljon lainaa vielä maksettavanaan.
Kotitalouksien välillä voi olla myös eroja siinä, kuinka suuri lainapääoma on suhteessa tuloihin.
Mikäli lainaa on esimerkiksi kolminkertainen määrä vuosituloihin verrattuna, kolmen prosenttiyksikön nousu tasalyhennyslainan korossa kaipaisi yhdeksän prosenttiyksikön nousun tuloissa. Vain näin kulutustottumukset voisi pitää ennallaan, jos säästöjä ei ole kertynyt, Hovi arvioi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2/3
Korkojen nousun lisäksi kulutustottumuksien pitämistä ennallaan hankaloittaa korkea inflaatio.
On silti hyvä muistaa, että koronnousun taustalla on Euroopan keskuspankin pyrkimys hillitä inflaatiota.
”Mitä nopeammin tavoitteeseen päästään, sitä nopeammin pankilla on mahdollisuus lopettaa ohjauskorkojen nostot”, Hovi toteaa.
Vaan mahtaako ahdingolle mitään, jos lainakulut tuntuvat kohtuuttomilta eikä tuloja ole saatavilla lisää?
”Sanoisin, että silloin täytyy olla valmis leikkaamaan menoja entisestään tai viime kädessä vaihtamaan asuntoa halvempaan”, Hovi kiteyttää.
Toki yhteiskunnan tasolla saattaa tehdä poliittista valintaa esimerkiksi tulonsiirtojen suhteen, hän jatkaa. Politiikalla voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon asumistuen määrä reagoi saajan tuloihin, korkomenoihin tai lasten lukumäärään.
Lainaehtojen hienosäädöstä huolimatta Lauran ja koko perheen elo muuttui.
Ensin he joutuivat luopumaan toisesta autosta, mikä pudotti kuukausimenoja lähes kolmellasadalla eurolla. Toista autoa he eivät ole myyneet, sillä muutoin lasten kuljettaminen ja työmatkat mutkistuisivat mahdottomaksi yhtälöksi.
Vaikka uudessa talossa on maalämpö ja energiatehokkaita ratkaisuja, he siirtyivät määräaikaisesta sähkösopimuksesta pörssisähköön, jonka hintaa on vahdattava säännöllisesti. Silti sähkölaskut kasvoivat usealla sadalla eurolla vuodessa.
Kiristelyä ovat saaneet osakseen eritoten ruokakustannukset, Laura kertoo. Kaupassa käydään kerran viikossa, jotta heräteostokset jäävät tekemättä. Perhe on alkanut suosia hävikkiruokaa.
Ruuan ohella pakollisiin menoihin lukeutuvat lasten vakuutukset, joista ei voi säästää.
Luonnollisesti lomamatkat, joita perhe ei muutoinkaan paljoa tehnyt, ovat jääneet menneisyyteen.
”Tehdään hurjasti töitä, joista saatavat palkat menevät kokonaan viikoittaiseen elämään. Ei ole enää varaa ylellisyyteen, kuten laskettelureissuun tai suklaapatukoihin. Ei puhettakaan, että kertyisi jotain puskuria pahan päivän varalle.”
Lasten harrastusmenot on karsittu minimiin, millä säästää noin 150 euroa kuussa. Merkkivaatteista voi vain haaveilla, ja risaisen kännykän kanssa on selvittävä.
Itselleen Laura tai hänen miehensä eivät ole hankkineet mitään aikoihin. Kampaajalla olisi kiva käydä tai ostaa joskus vaatteita, mutta ei yksinkertaisesti ole varaa.
”Selviän kyllä kuluttamatta, mutta eri asia on selittää teinille, ettei hän pääse kavereiden kanssa Mäkkäriin syömään tai reissuun”, Laura sanoo.
On selvää, että juuri keskiluokka kärsii inflaatiosta eniten, sanoo E2 Tutkimuksella työskentelevä Juho Rahkonen.
Keskiluokka kun kuluttaa enemmän kuin pienituloiset tai eläkeläiset, jotka nauttivat eläkkeiden indeksikorotuksista inflaation myötä. Keskiluokalla on autoja, omakotitaloja – ja lapsia.
Juuri lapsien määrä korreloi sen kanssa, miten kovasti inflaatio arkea jäytää.
”Jos yksinelävän inflaatio on viisi prosenttia, nelihenkisellä perheellä lukema on jotain aivan muuta”, Rahkonen sanoo.
Ehkä voimakkaimmin tilanteesta kärsii alempi keskiluokka, jonka on vaikeampi sopeuttaa kulutustaan kuin ylemmän keskiluokan. Etätöihin ei voi jäädä eikä työmatkakustannuksista karsia, sillä työ on suorittavaa.
Yhtä lailla alemmalla keskiluokalla on heikohkosti mahdollisuuksia kasvattaa puskuria sivubisneksillä ja lisätuloja kartuttamalla.
Toisaalta Rahkonen haluaa muistuttaa, että ihminen on sosiaalinen eläin.
Jokaista kurittava inflaatio on helpompi hyväksyä kuin tilanne, jossa ihminen köyhtyy työttömyyden tai avioeron vuoksi suhteessa viiteryhmäänsä.
3/3
Olemme siis samassa veneessä. Naapurikaan tuskin lähtee entisellä innolla Leville laskettelemaan tai Thaimaahan lekottelemaan, Rahkonen konkretisoi.
”Onkin tärkeää, että vaikeina aikoina saadaan luotua kansalaisille kuva siitä, että vaikeudet jakautuvat tasapuolisesti. Ihminen pystyy sietämään monenmoisia ikävyyksiä ja harmeja, kunhan on tunne, että ne kohdistuvat oikeudenmukaisesti”, Rahkonen pohtii.
”Että köyhdytään sitten yhdessä, jos kerta köyhdytään.”
Viimeisenä oljenkortena Lauran mielessä siintää muutto pienempään kotiin tai vuokralle.
Tosin, vuokra-asuminen näin ison perheen kesken tuskin olisi tie auvoon, sillä se merkitsisi yhtä suuria asumismenoja kuin nyt.
Ja koti, se on kuitenkin aina koti, vieläpä omin käsin rakennettu ja tarpeeksi tilava sellainen.
”Niin kauan kuin meillä on siellä se perhe, koti on tärkeä ja arvokas. Sen on saanut itse aikanaan suunnitella ja rakentaa, eikä se ole pelkkä laatikko, jossa satumme asumaan.”
Laura haaveilee siitä, että kodin voisi pitää ainakin siihen saakka, kun lapset ovat aikuisia ja lentävät pesästä. Hän tiedostaa, että asunnossa piilee luotettava sijoitus ja pääoma, jonka myymällä saa omansa takaisin.
Se lohduttaa vaikeina aikoina, kun jokainen euro on laskettava tarkkaan parin yhteiseltä taloustililtä.
IT-alalla työskentelevä Laura harkitsee toisinaan toisen työn aloittamista. Se, jos jokin, ratkaisisi taloudelliset ongelmat, mutta toisi mukana muita vaikeuksia. Ei olisi aikaa perheelle, puhumattakaan vähäisestä vapaa-ajasta.
”Pakokeino rahahuolista voisi kääntyä niin, että kohta oltaisiin sairaalassa, kun ei ehtisi levätä tai palautua. Kulueräksi sekin loppujen lopuksi koituisi.”
Kuten Juho Rahkonenkin totesi, inflaatiosta kärsii etenkin keskiluokka.
Lauralla on ystäväpiirissään muitakin perheitä, jotka ovat supistaneet kulutuksen niin pieneksi kuin suinkin voivat.
Hän on Rahkosen kanssa samoilla linjoilla siitä, että taantuma lyö leimansa juuri keskituloisiin. He kun ovat niin sanotussa tukikuopassa, Laura pohtii.
Kuopassa kököttäminen tuntuu hänestä samalta kuin olisi osa suurta, harmaata massaa, josta ei tarvitse puhua, saati olla huolissaan.
”Jos on tosi vähäiset tulot, voi päästä osalliseksi tukitoimista. Jos on tosi korkeat tulot, tukia ei tarvitsekaan”, hän aloittaa.
”Mutta kun on keskimääräiset tulot ja on ennen inflaatiota rakentanut elämänsä niiden varaan, joutuu pinnistelemään, jotta selviäisi ehjin nahoin. Heilahtelut osuvat meihin kipeimmin, mutta helpotusta ei ole haettavissa mistään.”
Toisin sanoen tukea ei perheelle ole tarjolla, ei lasten harrastusavustusten eikä sähkölaskun helpotuskampanjoiden muodossa.
Ilmeistä on, että jos kotitaloudessa ei asuisi lapsia vaan vain aikuisia, pärjääminen kävisi helposti. Nipistää voisi vielä monesta menosta, Laura myöntää.
”Silti yhteiskunta olettaa, että tehdään lapsia ja selvitään, kun taloustilanne muuttuu. Ja selvitäänhän sitä, kun suostuu leikkaamaan kaiken. Hätätapauksessa oman kodin.”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa sekoilee nyt joku konkurssihullu. Hän haukkuu kaikki Helsingin taloyhtiöt ja ennustaa, että joka yhtiö menee konkurssiin. :DDD
Suojeltu taloyhtiö - menee konkurssiin
Yli 100 vuotta vanha taloyhtiö, joka on selvinnyt sodasta (kaksi maailmansotaa) - menee konkurssiin
Taloyhtiö, jolla on 9 hehtaarin tontti - menee konkurssiin
Taloyhtiö, jolla on hyvät tuotot liketilavuokrista, autotallipaikoista, ja yhtiön osakkaiden maksamista vastukkeista - menee konkurssiinTuo konkurssihullu on kai joku köyhä, joka sai traumoja 1990-luvun lamavuosista. Silloinhan kävi niin, että köyhät köyhtyivät ja rikkaat rikastuivat. Samoin tulee käymään myös seuraavan laman aikana ja konkurssihullu saa uudet traumat.
Hän on vakiokirjoittaja joka asuu vuokralla eikä saa lainaa ja siksi toivoo että muillakin menisi huonosti.
Ei vaan hän lukee muutakin kuin vauvapalstaa. Tuo juttu, että Helsingissä on satoja taloyhtiöitä, jotka eivät tule saamaan remonttilainaa tuli telkkarissa. Lisäksi taloyhtiöiden tulevista konkursseista on ollut paljon lehdissä. Esim. vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa vastikkeet on yhteensä olleet 485 ja tänä vuonna 1212 ja ensi vuonna 1641. Siis Helsingissä rakennetussa kerrostalossa.
Monelle voi taloyhtiön kokous olla painajainen.
Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin korotusta ei voi lyödä edes vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.
Niinpä.
"Alustavien arvioiden mukaan kerrostaloyhtiöiden hoitovastikkeita korotetaan tänä vuonna kahdeksan prosenttia viime vuoteen verrattuna. Eniten vastikkeet ovat nousemassa Helsingissä ja Turussa, joissa niihin on tulossa liki kymmenen prosentin korotus."
Ja yleensä vuokrasopimuksissa on lauseke, jonka mukaan vuokraa korotetaan max. 3% vuosittain. Joten kun vastikkeet nousevat 10% niin sitä nousua ei ole mahdollista laittaa vuokraan.
Aika erikoisesti olet vuokra-asuntosi hinnoitellut jos 10% korotus vastikkeeseen on enemmän kuin 3% korotus vuokraan.
Jos vuokra on 1000 eur/kk, niin 3% korotus siihen on 30 eur. Jos vastike on 700 eur, niin 10% korotus siihen on 70 eur. Lisäksi korkojen nousu nostaa rahoitusvastiketta. Joten helposti voivat asunnon vastikkeet nousta 100 eur/kk mutta vuokra voi nousta vain 30 eur/kk.
Tuo toki vielä maltillista tuoton laskua, mutta uusissa taloyhtiöissä Helsingissä vastikkeet (hoito + rahoitus) viisin- tai kuusinkertaistuvat monissa uusissa taloyhtiöissä, ja ääritapauksissa vastikkeet voivat jopa kymmenkertaistua. Vuokraa ei kuitenkaan voi nostaa yhtä paljon sopimusehtojen takia, jonka lisäksi vuokran on pakko olla markkinahintainen, koska muuten ei saa vuokralaista. Asunnoista on ylitarjontaa.
Muuten hyvä laskelma, mutta tuommoista asuntoa jonka vastike on 700e ei normaalisti vuokrata 1000e/kk. Todennäköisempi on vastike 300-400e/kk jos vuokra on 1000e/kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla ei ilmeisesti ole tietoa siitä, minkä verran 6-henkisen perheen asuminen Helsingissä maksaa?
Asumme nyt Helsingissä, Kehä Ykkösen sisäpuolella. Meidän perheen (2 aikuista + 4 lasta) asuminen maksaa noin 1400 euroa kuukaudessa. Summa sisältää yhtiövastikkeet (hoitovastike + rahoitusvastike), pankkilainan lyhennyksen, sähkölaskun ja kotivakuutuksen. Vesimaksua ei peritä, koska se sisältyy vastikkeeseen. Internetliittymä ja kaapeli-tv sisältyvät myös vastikkeeseen. Taloyhtiössä on lämmitysmuotona kaukolämpö ja jokaiseen asuntoon menee kaasuputki. Kaukolämmön hinta ja kaasun käyttö (rajoittamaton käyttö) sisältyy yhtiövastikkeeseen.
Huvittavaa kyllä, meidän taloyhtiössä on nyt myynnissä perheasunto (4h+k) josta saisi huonejärjestystä muuttamalla 5mh + avokeittiö + olohuone. Asunnon hinta (velaton hinta) on alle 200 000 €.
Hyviä asuntoja on tarjolla. Ne täytyy vain löytää eikä odottaa, että joku tulee tarjoamaan.
Pk seutu ja toi hinta huomioiden, tuon kokoinen asunto on sekä kalliita remontteja tiedossa lähivuosina että white flight- poismuuttoalueella. Vai onko muka putket, ikkunat, katto, julkisivut tehty? Saahan siellä asua en minä sitä, mutta ei välttämättä ole niin hyvä sijoitus kuin kuvittelet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla ei ilmeisesti ole tietoa siitä, minkä verran 6-henkisen perheen asuminen Helsingissä maksaa?
Asumme nyt Helsingissä, Kehä Ykkösen sisäpuolella. Meidän perheen (2 aikuista + 4 lasta) asuminen maksaa noin 1400 euroa kuukaudessa. Summa sisältää yhtiövastikkeet (hoitovastike + rahoitusvastike), pankkilainan lyhennyksen, sähkölaskun ja kotivakuutuksen. Vesimaksua ei peritä, koska se sisältyy vastikkeeseen. Internetliittymä ja kaapeli-tv sisältyvät myös vastikkeeseen. Taloyhtiössä on lämmitysmuotona kaukolämpö ja jokaiseen asuntoon menee kaasuputki. Kaukolämmön hinta ja kaasun käyttö (rajoittamaton käyttö) sisältyy yhtiövastikkeeseen.
Huvittavaa kyllä, meidän taloyhtiössä on nyt myynnissä perheasunto (4h+k) josta saisi huonejärjestystä muuttamalla 5mh + avokeittiö + olohuone. Asunnon hinta (velaton hinta) on alle 200 000 €.
Hyviä asuntoja on tarjolla. Ne täytyy vain löytää eikä odottaa, että joku tulee tarjoamaan.
Telkkarissa tuli, että Helsingissä on satoja taloyhtiöitä jotka eivät saa remonttilainaa. Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa esim. 1970-luvun.
Tuollaiset talot menevät purettavaksi ja niillä kenellä on asuntovelkaa jää velka maksettavaksi.
Ei mene purettavaksi, koska on suojelukohde. Taloyhtiö pyörittää vuositasolla miljoonan euron budjettia (säännölliset tulot) ja pankki tyrkyttää lainaa.
Ei ole mikään etu että talo/taloyhtiö on suojelukohde! Hienojahan sellaiset usein on mutta rajoittaa remontteja ja ei tosiaan saa tarvittaessa purkaa.
Viitaten tuohon artikkeliin... Miten voi olla varma että saa talosta myydessä omansa pois?
Ei kaikki talot ole suojelukohteita.
On kyllä paha juttu, jos tulee vesivahinko, vakuutus ei korvaa vanhoja putkia ja jos pankki ei anna remonttilainaa. Putkiremontti maksoi meillä 40 000 per asunto eikä tehty edes viemäreitä kunnolla.