Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Hyvä lapsuus, silti aina masentunut
22.03.2023 |
Muita kohtalotovereita? Lapsuus oli hyvä, vanhemmat ja isovanhemmat rakastavia, sisaret läheisiä. Taloyhtiön lasten kanssa leikittiin pihaleikkejä. Mutta silti joku tässä maailmassa sai masentumaan. Olen aina ollut syvällinen ajattelija, ja muistan jo reilusti alle kouluikäisenä miettineeni maailman järjettömyyttä. Tuntui, että en jaksa elämää. Päiväkodissakin kaverisuhteiden muodostaminen oli outoa peliä ja kavereista piti taistella. Samaa oli koulussa ja työelämässäkin. Työssä on lisäksi muitakin kuormittavia tekijöitä, esim. tulostavoitteet.
Olen nyt 33 ja tuntuu, etten jaksa. Elämä tosiaan oli lopulta ihan mieletöntä p*skaa.
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
Jos koko elämän ajan on ollut yksinäisyyttä niin se yksinäisyys voi altistaa masennukselle
En nimenomaan ole ollut yksin. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa kyllä että kaverisuhteissa ollut hankalaa jos jo päiväkodissa kavereiden saaminen oli hankalaa ja koulussa ja työelämässäkin piti kiistellä.
Mikä oli paikkasi sisarussarjassa? Esikoisen osa on aina se paras niin kuin linulla oli, ja on vieläkin: olen numero uno kaikkien mielestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan samalta kuulostaa, sanasta sanaan kuin oma elämäni! Nyt olen 34-vuotias, mitään yksittäistä syytä ei olla psykologin kanssa löydetty ahdistuneisuushäiriölle, unettomuudelle ja masennukselle. Ei kaikki ole aina niin suoraviivaista, kuin oppikirjoissa.
Täysin näennäisen hyvissäkin olosuhteissa voi mennä kasvatus pieleen. Varsinkin fiksut lapset näkevät helposti, mikä saa vanhemman oikeasti ilahtumaan, ja se harvoin on oman tahdon osoittaminen. Suomi on täynnä introvertteja ahdistujia, kun vanhemmat ovat tiedostamattaan kannustaneet lapsen pistämään ne omat tunteensa ja tarpeensa pakanpohjimmaiseksi. Ikävää se on silläkin, että elämässä tarvitaan joskus sitä pahaa sisua ja kykyä pitää puolensa.
Tyypillistä on, että aikuisenakin pitää itseään vastuullisena omaan pahaan oloonsa, eikä ymmärrä mistä ahdistus johtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nykyhetki on masentava, niin ei siinä paljoa lapsuuden hyvyys lämmitä.
Ap. Kaikesta hyvästä huolimatta, sinä olet jäänyt paitsi siitä pienestä kiitoksesta, jota jokainen tarvitsee ja kaipaa. Tuntuu kurjalta, kun ystävistä on pitänyt taistella jo lapsena. Jokainen meistä on ainutlaatuinen. Me huomaamme aika harvoin sitä. Aloita itse maailman muuttaminen kertomalla yhdelle ihmiselle pieni, kiva asia, jonka olet huomannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietyt aivovälittäjäaineet aktivoi stressitön ihana elämä mihin on tottunut. Sitten kun ne ei enää aktivoidu yhtä paljon kun ei tule mielihyvää niin aivot reagoivat näin. Shokki hoito voisi auttaa esim. avanto, benji hyppy säännöllisesti..
Tätä maailmaa ei ole tehty fiksuille ja herkille ihmisille. Asia kyllä tiedostetaan mutta sille ei tehdä mitään. Tietoista tämäkin: meidät fiksut halutaan polkea maan rakoon, jopa ajaa itsetuhoon. Itse olen yrittänyt riistää henkeni kerran muutama vuosi sitten, en vain ymmärrä ja jaksa tätä maailmaa. Ylemmän keskiluokan kasvatti olen ja aikuisenakin hyväpalkkaisessa asiantuntijatyössä. Tuntuu, että minunkin työpanostani tarkastellaan vain numeroiden ja käyrien kautta. Ystäväni on töissä psykiatrian osastolla, sielläkin hoitajilla on tulostavoitteet...
Jäi mieleen yhden Ylen uutisen kommentti työuupumuksesta, jossa puhuttiin siitä kuinka Suomessa tuodaan sotasanastoa arkeen. Kaikki arjen perusasiat ovat taistelua, voittoa, häviötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli ihana lapsuus suomalaisen isän ja aasialaisen äitini kanssa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ap:n elämänkuvio on tällä hetkellä? Oletko nyt yksin, koulussa, töissä, millaiset elämän haaveet edessä, oletko mieliammatissa?
Herkkyys, älykkyys, seko ja erittäin kovaksi muuttunut meininki. Siinä nyt varmaan joitain syitä
Alue: Aihe vapaa
Jos koko elämän ajan on ollut yksinäisyyttä niin se yksinäisyys voi altistaa masennukselle