Lue keskustelun säännöt.
Kun huomaat jonkun olevan harhainen
21.03.2023 |
Enkä tarkoita iäkästä jolla vaikka alzheimerin vainoharhoja.
Vaan työikäinen ihminen, olipa töissä tai ei, häntä vainoaa kaikki, jo lapsena kotona häntä vihattiin ja porukalla kiusattiin, seurustelukumppanit olleet narsisteja, tuntee itsellään olevan jonkun tehtävän julistaa vaikka uskon sanomaa tai jotain vähän vinksahtanutta yhteiskunnallista. Bussin kuljettaja katsoo oudosti, vartijat varmaan tuli tahallaan siirtämään kärryjä kun otin niitä jne. Työpaikalla tietysti omat harhansa.
Rupeatko toppuuttelemaan vai kuuntelet hiljaa vai lähdet harhaan mukaan?
Työpaikoiltani on kaksi ohjattu työterveyden kautta huilaamaan.
Kommentit (12)
En lähde ainakaan mukaan. Sehän olisi ihan hiton haitallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ota kantaa, minulla on omat näkemykseni.
Olisiko työpaikan ilmapiirissä jotakin häikkää, jos kyseisestä syystä useampi, kuin yksi on joutunut huilille?
Myötäilen ja yritän päästä tilanteesta pois.
Et sinä ole kukaan sanomaan ketään harhaiseksi, ehkäpä itse olet sitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noissa esimerkeissä osa on sellaisia joissa voisi olla perääkin, esim. narskuexä, kiusaaminen ja jos kokee vartijan tulleen lähelle tms. Mutta uskonsaarnat liian raskaita kuunnella, se ei koskaan lopu tai politiikan käänteet (joka päivä), ellei tosiaan jaksa sitä loputonta politiikkaa 24/7. Bussikuskin katse taitaa olla se ja sama.
Hänellä on oma käsityksensä maailmasta, minulla on omani. Mikä minä olen sanomaan että sen toisen on harhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos siis olisi muutama politiikan aihe, sitä saattaisi joskus jaksaa, mutta väsyneenä ei.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko työpaikan ilmapiirissä jotakin häikkää, jos kyseisestä syystä useampi, kuin yksi on joutunut huilille?
Eri työpaikoista eri vuosikymmenillä.
Toinen meni piiloon nurkkaan hädissään sanomalehti kädessä täristen, tää juttu on minusta salanimellä. Juttu oli negatiivista arvostelua jostain politiikosta.
Toiselta ensin ehkä luultiin että todella on ikävä elämä ollut kunnes ilmeni että samat viat löytyi pomosta, työkavereista, näki merkkejä jossain miten kahvilan emäntä hymyili ja kovaa meni muutenkin, touhu kova mutra työt jäi jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritän vaivihkaa toppuutella että näinköhän kuitenkaan, olematta kuitenkaan niin selkeästi erimieltä että hörhö pimahtaa. Pari tällaista tiedän ikävä kyllä. Pärjäilevät jotenkin ilman hoitoa, eivät koe olevansa sairaita tietenkään.
Mä ymmärrän tavallani. En lähde mukaan, enkä vastustele.
Omat puoleni pidän, enkä lähde myöskään ap:n juttuihin mukaan. Tiedä millainen sekopää hänkin on.
Yritän vaihtaa puheenaihetta. Minä en ole psykiatri.