Rakastan lastani niin paljon että olen sen takia onneton

Mikä tunne voisi olla verrattavissa siihen, kuin rakkaus omaan lapseen?

Rakastaa voi aina, vaikka toinen olisi kaukanakin.

Vierailija kirjoitti:

Mikä tunne voisi olla verrattavissa siihen, kuin rakkaus omaan lapseen?

Ei mikään.

Etsi iloa elämään. Lapsen jälkeen otetaan harrasteita tai lemmikki paijattavaksi. Ellei pehmolelu. Aikuisenakin lapsi käy.

Oikea kohtaaminen on parasta.

Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.

Minäkin olen välillä onneton ja syy on se, että pelkään, että tuolle lapselle käy jotain, on niin ihana ja täydellinen.

Äidinrakkaus on kyllä vahva tunne.

Minäkin rakastan lastani todella paljon. En edes tiennyt, että mitä oikea rakkaus on ennen hänen syntymäänsä. Rakastan tietenkin myös vaimoaini, mutta se on erilaista rakkautta se.