Pienten paikkakuntien kouluissa huonot keskiarvot, kun koulutusta ei arvosteta
Erityisesti pojilla on huonot tulokset. Heitä pidetään jo pienestä pitäen "parempina" ja ei vaadita samaa kuin tytöiltä. Kotoa opitaan koulutus- ja sivistysvastaisuutta. Tuloksena on heikosti pärjääviä kutosen oppilaita, jotka sitten menestyvät elämässä huonosti. Mopolla ja autolla kaahaaminen onnistuu, mutta työtä ei löydy. Lukutaito jää heikoksi, jolloin oppiminen on vaikeaa.
Sitten sanotaan, että koulu on suunniteltu tytöille, vaikka ongelman juurisyy on, että pojat päästetään lapsena helpolla. Tämä on todennäköisesti yksi iso selittävä tekijä siihen että "perussuomalaisten" kuntien koulut eivät pärjää tuloksissa edes kouluille, joissa on paljon S2-oppilaita.
Kommentit (12)
Pienillä paikkakunnilla ei lähtökohtaisesti ole edes jatkokoulutuspaikkoja. Pitäisi mennä toisaalle opiskelemaan, jotta olisi korkeammin koulutettu. Ja jos päätyy opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, niin on varsin tavallista jäädä sinne jatkossakin. Tällöin pikku paikkakuntien väestön koulutustaso jää matalammaksi, koska korkeakouluopiskelijat eivät palaa takaisin kotiseudulleen.
Pieniltä paikkakunnilta fiksut ovat jo lähteneet opiskelemaan ja töihin muualle. Sinne jää tetardit ja pankollamakaajat, jotka ei uskalla eivätkä halua lähteä. Nämä sikiävät keskenään ja ketju jatkuu!
Pienillä paikkakunnilla kerrotaan legendaa, että yksikin tyttö tuli hulluksi, koska luki liikaa.
Tätä sivistysvihan tuottamaa katkeruutta lietsotaan ja käytetään hyväksi vaaleissa.
Miten perustelet väitteesi? Onko sinulla
joku tutkimus väitteesi tueksi?
Vierailija kirjoitti:
Miten perustelet väitteesi? Onko sinulla
joku tutkimus väitteesi tueksi?
On. Vaalitulokset. Kepu ja persut pärjäävät retardipaikkakunnilla. Se kertoo kaiken ihmusten aöhaisesta älykkyydestä siellä.
Vierailija kirjoitti:
Pieniltä paikkakunnilta fiksut ovat jo lähteneet opiskelemaan ja töihin muualle. Sinne jää tetardit ja pankollamakaajat, jotka ei uskalla eivätkä halua lähteä. Nämä sikiävät keskenään ja ketju jatkuu!
Ei tuo ole oikea kuva nykymaaseudusta. Yleensä maaseudulla nuoret jatkavat peruskoulusta joko lukioon tai ammattikouluun ja siitä sitten eteenpäin. Varmaan syrjäytyminen on yleisempää kaupungeissa, joissa vaarana on myös jengiytyminen.
Vierailija kirjoitti:
Miten perustelet väitteesi? Onko sinulla
joku tutkimus väitteesi tueksi?
Ylen koulukoneen mukaan perussuomalaisten vahvimpien kuntien maaseutukoulut eivät pärjää edes Itä-Helsingin suurille S2-kouluille.
Siinäpä se, huonoja tuloksia myös kouluissa, joissa ei ole joidenkin syyllistämiä äskakkosia.
Vierailija kirjoitti:
Pienillä paikkakunnilla kerrotaan legendaa, että yksikin tyttö tuli hulluksi, koska luki liikaa.
Joo, näitä juttuja tosiaan riittää ja lisää tulee, ikävä kyllä. Mua varoiteltiin ettei lukutoukka saa koskaan miestä. No joo, olinhan mä tosiaan jo 29 kun tavattiin ja 32 kun mentiin naimisiin...
Ei kai sitä maalla ehdi lukemaan kun pitää keulia mopolla ja huudattaa moottorikelkkaa. Koulu on tehty tyttöjä varten.
Tästä pitäisi puhua paljon enemmän kuin S2:sta. Opetus omalla äidinkielellä ja tutussa ympäristössä, mutta silti oppiminen heikkoa. Asenteista se lähtee.