Meneekö liian hyvin?

Mulla on tuttu, jonka ympäriltä kaverit kaikkoaa, kun on niin äärimmäisen ärsyttävä ihminen. Sössöttää, touhottaa typeristä asioista, eikä huumorintajua oo nimeksikään. Itse kuvittelee kaikkien olevan kateellisia hänen ihanasta miehestään (joka ei mun mielestä, vaikka miten asiaa mietin, oo ollenkaan ihana) ja siksi lopettavan yhteydenpidon. Itsepetos on suloista.

Mies sairastui masennukseen, mutta silti kotona on kivempaa kun kavereiden kanssa shoppailemassa..

En mielestäni sössötä turhista asioista yms...



Mä en ymmärrä :/

ap

Mulle riittää sosiaaliset kontaktit päivisin töissä. Illat ja viikonloput haluan viettää perheeni kanssa :) Ystäviä mulla on muutamia, mutta he ovat samanlaisia kotihiiriä, että ymmärätvät tilanteen.



terv. onnellinen äiti

Sekä minulla että miehellä urat nousussa, meillä on kaksi lasta jotka saavat jatkuvasti kehuja päiväkodistaan, edellispäivänä näytti raskaustesti plussaa vaikka aloimme yrittämään raskautta vasta kuukausi sitten, meillä on kaunis tilava talo hyvällä alueella, hienot autot molemmilla, parisuhteella menee loistavasti, rahasta ei ole puutetta, matkustamme paljon, jne.

Ystäviä meillä on myös. En sanoisi, että meillä menee hyvin, jos meillä ei olisi ystäviä!

Tuskinpa tilanne siitä johtuu, että menee hyvin..



Millainen tilanne ystävillänne on? Huonompi rahatilanne tms?

Vaan, että monet saavat sellaisen käsityksen elämästämme. Siis meillä menee ainoastaan muiden mielestä hyvin. On meillä miehen kanssa riitoja, raha-asiat ovat suht hyvin, ei siis tarvi elää tilistä tiliin yms. Ja aina ostetaan mitä tarvitaan...Mutta jotkut luulee, että meillä on ihan sikana rahaa yms...



Olisi niin ihanaa jos olisi ystäviä, jotka tulis kahville ja höpötettäisiin niitä näitä :) Mutta ei :' (

ap

Kyllä kaikki kun meille tulee, niin juhlimaan. Kukaan ei tule muuten vaan, vaikka on pyydetty monta kertaa :(



Ja monilla tuntuu olevan kyllä huonompi rahatilanne kuin meillä. Tai ainakin antavat niin ymmärtää...

ap

Ensin kysyt, voiko ihmisten kaikkoaminen johtua siitä, kun teillä menee niin hyvin elämässänne.

Sitten kirjoitit, että et kehu tms, vastaat vaan kun joku kysyy.

Ja nyt teillä ei sitten enää menekään hyvin, muut vaan luulee niin.

Ööö...?

Vierailija:

Vaan, että monet saavat sellaisen käsityksen elämästämme. Siis meillä menee ainoastaan muiden mielestä hyvin. ap

Ja ystävät ovat kaikonneet sen jälkeen kun meille syntyi esikoinen. Nyt jo toinen lapsi.

Monet ystävät/kaverit ovat myös päivisin kotona...

ap

No, kai sit vaan täytyy tyytyä siihen ettei ystäviä/kavereita ole... :' (

ap

sama kävi mulle kun menin naimisiin, tietyt " ystävät" kaikkos. Mutta oikeesti ne eivät varmaan olleetkaan mitään oikeita ystäviä.

jotka leuhkivat, kuvittelevat liikoja itsestään, ja ovat rasittavaa seuraa. Itse eivät tosin sitä tajua.

ni vastaan yleensä että tosi hyvin, yöt menee heräämättä ja nukkuu siinä 10-12 tuntia. Pitäiskö mun sit sanoa et nukkuu huonosti ja huutaa, että muilla olis parempi mieli? Ja ehei, en tarkoita tätä loukkaavasti, mutta ihmettelen..

ap

Tarkoitin tolla esimerkillä sitä, että jos sanon suoraan miten asiat ovat, niin muut pitävät sitä leuhkimisena? Joten pitäiskö mun sitten vähätellä kaikkea ettei muille tule paha mieli ja että pitäisivät jotenkin " tasavertaisina" tai jotain...En tiedä..

ap

minkä ikäinen olet?

Esim. sanoa vain, että nukkuu tosi hyvin. Kyllä se riittää, ei tarvitse mennä erittelemään montako tuntia nukkuu, missä asennossa, millaisessa yöpuvussa, kuorsaako vai ei...

Ne on niitä sosiaalisia taitoja. Monella, jolta puuttuu ystävät, ei niitä ole.

Vierailija:

ni vastaan yleensä että tosi hyvin, yöt menee heräämättä ja nukkuu siinä 10-12 tuntia. Pitäiskö mun sit sanoa et nukkuu huonosti ja huutaa, että muilla olis parempi mieli? Ja ehei, en tarkoita tätä loukkaavasti, mutta ihmettelen..

ap

En varsinasesti tiedä että heille tulis paha mieli, mutta kuvittelisin nyt kun olen asioita ruvennut pohtimaan

ap