Onko normaalia että lapsi ei näytä vanhemmilleen hellyyttä?

Jos ei ole ikinä saanut hellyyttä, sitä ei osaa osoittaa.

Ikä?

Jos lapsi on taapero, niin on outoa. Jos itsenäistymässä, niin on normaalia.

On tyttö ja 10-vuotias. Halaamista vältellyt jo 5-vuotiaasta saakka. Ap

Ei minunkaan vanhemmat osoittaneet minulle hellyyttä. Ei liene normaalia.

Meillä ihan sama. Tyttö jo 17v mutta ei ole halunnut halata 5v lähtien. Ei tykkää että silitetään tai edes kosketaan.

Jos ei ole saanut niin ei osaa antaa.

Miksi olet tuollainen lässyäiti, ap? Lapsesi ei selvästi kaipaa sitä hellyyttä olet rakas- lässytystä, ja vastaa ilkeästi. Ja sinä vain nöyränä nieleskelet kyyneleitä.

Onko millään tavalla ollut erikoinen lapsi? Onko sukurasitteita, eli perimässä neurologisia ongelmia tms?

Ennen ainakin lapset halasivat, paitsi isot lapset eivät roiku vanhammassa välttämättä. Mitä ohjelmia katsonut, entä kaverien vaikutus? "Olet rakas" voi kuulostaa keinotekoiselta ja ahdistavalta lapsen korvaan - koko ajan hoettuna. Eli sanat on yliampuvia ja siksi karkottaa.

Lapsille yleensä opetetaan empatiaa muita kohtaan ja kiltteyttä, ei silti aikuisena saisi olla muiden kynnysmatto. Vaikka oma valinta tietenkin ketä halaa. Riippuu onko vanhempi liian vaativa, vai kiltti itse, että miltä lapsesta tuntuu. Mikä on isän esimerkki? Joskus sielut ovat erilaisia, joku on lämmin ja toinen ei halua halata jos ei luota. Joskus on niin päin että lapsi halaava lämmin ja äidistä huokuu välillä välinpitämättömyys, suuttuminen, inho tai viha. Äiti ei sitä itse huomaa, en väitä että teillä olisi niin. 

Autisti?

Oletko läheisyydenkaipuussasi tukahduttava vanhempi lapselle joka kaipaa enemmän omaa tilaa ja rauhaa?

Niin vikahan on lapsessa eikä kasvatuksessa :)

Miksi lapsen pitäisi halata? Siksikö, että äiti sitä haluaa?

Meillä ei lapset ole mitään terapialeluja. Halaa tai ei, yhtä arvokkaita ja valinta on lapsen oma, ei vastaus äidin kyvyttömyyteen kohdata omia tunteitaan.

Voi olla ihan sellaista itsenäistymistä, mutta tietysti voi kertoa etäisistä väleistäkin.

Minä itse olen kokenut vanhempieni halaamisen ahdistavaksi ja ihmettelin miten jotkut teininäkin selvästi tykkäsivät halata vanhempiaan. Tämä johtui omien vanhempien etäisyydestä ja muista perheemme ongelmista. Äitini on kärsinyt mm. synnytyksen jälkeisestä masennuksesta saamatta apua. Nyt omani halaavat mielellään minua ja ovat jo suht isoja, joka on tehnyt minulle hyvää.

Silti erona on se, että sinun lapsesi on kuitenkin joskus tykännyt halata ja varmaan olla sylissäkin? Ehkä se silloin on normaalia luonteeneroa? Itse en muista aikaa, jolloin olisin mielelläni ollut äitini sylissä. Tuskin edes taaperona hakeuduin äitini syliin ja mielestäni se on ehkä merkittävä tekijä, onko kyseessä enemmän kiintymyssuhteen ongelma vai normaalia itsenäistymistä ja ylipäätään eroavaisuutta sen suhteen haluaako koskettaa toista mielellään.

Vierailija kirjoitti:

Autisti?

Hieman muutakin vaaditaan autismidiagnoosiin.

Oma autistinen lapseni on aina viihtynyt sylissä ja halaillut paljon. Siis meitä vanhempia ja sellaisia, jotka ovat riittävän läheisiä.

Vierailija kirjoitti:

Oletko läheisyydenkaipuussasi tukahduttava vanhempi lapselle joka kaipaa enemmän omaa tilaa ja rauhaa?

Annan lapselle paljon tilaa ja ne harvat kerrat kun minun on mahdollisuus ottaa kontaktia, teilaa heti. Eli niitä hetkiä jotka voisivat lähentää meitä, lapsi osaa kääntää nurinkurin. En tiedä miten voi lähestyä tällaista lasta, kyselen kyllä että mikä oli koulussa kivaa jne. ja vastaa mutta se tunneyhteys on usein katki. Se lause 'olet rakas' on melkein ainut että voi edes jotenkin näyttää hänelle että välitän kun fyysisesti lähelle pääse. Tiedän, onhan se säälittävää. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko läheisyydenkaipuussasi tukahduttava vanhempi lapselle joka kaipaa enemmän omaa tilaa ja rauhaa?

Annan lapselle paljon tilaa ja ne harvat kerrat kun minun on mahdollisuus ottaa kontaktia, teilaa heti. Eli niitä hetkiä jotka voisivat lähentää meitä, lapsi osaa kääntää nurinkurin. En tiedä miten voi lähestyä tällaista lasta, kyselen kyllä että mikä oli koulussa kivaa jne. ja vastaa mutta se tunneyhteys on usein katki. Se lause 'olet rakas' on melkein ainut että voi edes jotenkin näyttää hänelle että välitän kun fyysisesti lähelle pääse. Tiedän, onhan se säälittävää. Ap

Miksi sinulle on tärkeää päästä fyysisesti lähelle lasta? Vaikuttaa siltä, että yrität lapsen avulla täyttää jotain hellyysvajettasi. Terapia voisi olla ratkaisu ennen kuin lapsi joutuu menemään kokonaan lukkoon takiasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko läheisyydenkaipuussasi tukahduttava vanhempi lapselle joka kaipaa enemmän omaa tilaa ja rauhaa?

Annan lapselle paljon tilaa ja ne harvat kerrat kun minun on mahdollisuus ottaa kontaktia, teilaa heti. Eli niitä hetkiä jotka voisivat lähentää meitä, lapsi osaa kääntää nurinkurin. En tiedä miten voi lähestyä tällaista lasta, kyselen kyllä että mikä oli koulussa kivaa jne. ja vastaa mutta se tunneyhteys on usein katki. Se lause 'olet rakas' on melkein ainut että voi edes jotenkin näyttää hänelle että välitän kun fyysisesti lähelle pääse. Tiedän, onhan se säälittävää. Ap

Ehkä annat liikaa tilaa, enkä nyt tarkoita että pitäisi tunkea halailemaan. Mutta kyllä lapsen kuulumisia kohtaan pitää olla vähän korostuneen kiinnostunut ja hankkia jokaisen kanssa kahdenkeskistä aikaa ja sellaista yhteyden tunnetta. Tuli tuosta kuvauksesta olo, että olette hiukan etäisiä toisillenne ja et tiedä miten lähtisit asiaa muuttamaan? Varmaan siitä on myös lähtöisin tuo stressi siitä, että lapsi ei välitä halaamisesta yms.?

Onko mitään mistä lapsesi on kiinnostunut ja sinä voisit kiinnostua myös? Haluaisiko lapsi vaikka kokeilla kanssasi jotain harrastusta yhdessä? Tykkääkö leipoa jos alkaisitte yhdessä sellaista tekemään enemmän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko läheisyydenkaipuussasi tukahduttava vanhempi lapselle joka kaipaa enemmän omaa tilaa ja rauhaa?

Annan lapselle paljon tilaa ja ne harvat kerrat kun minun on mahdollisuus ottaa kontaktia, teilaa heti. Eli niitä hetkiä jotka voisivat lähentää meitä, lapsi osaa kääntää nurinkurin. En tiedä miten voi lähestyä tällaista lasta, kyselen kyllä että mikä oli koulussa kivaa jne. ja vastaa mutta se tunneyhteys on usein katki. Se lause 'olet rakas' on melkein ainut että voi edes jotenkin näyttää hänelle että välitän kun fyysisesti lähelle pääse. Tiedän, onhan se säälittävää. Ap

Miksi sinulle on tärkeää päästä fyysisesti lähelle lasta? Vaikuttaa siltä, että yrität lapsen avulla täyttää jotain hellyysvajettasi. Terapia voisi olla ratkaisu ennen kuin lapsi joutuu menemään kokonaan lukkoon takiasi.

Perhe, joka minut kasvatti halaaminen oli ihan tavallista. Olen aina halannut ja tuntenut siitä iloa ja voimaannuttaa jatkamaan. Siksi tällainen lapsi joka vain ahdistuu sellaisesta saa minut hämmentymään vaikka tiedän että hänellä on vain oma tyyli suhtautua asioihin. Olen halaillut sitten enemmän miestäni ja se on ok. Olen tyytynyt siihen että lapsi ei halua minua liian lähelle. En vain tiedä mikä saa hänen olonsa turvalliseksi kun ei aina halua edes puhuakaan mistään.