Neuvoja parisuhdeasiaan kaipailen

Ongelmana on se, että kaipaisin paljon läheisempää suhdetta mieheeni. Hassusti sanottu mutta haluaisin että olisin miehelle se ykkönen jota ajateltaisiin ensin ja sitten vasta muita. Mutta mies on sen tyylinen että voi lähteä tuosta noin vaan yksinkin minne vaan muiden kanssa, että ei niin kapiaa että olisin mukana. Itse taas mieluiten menisin aina miehen kanssa. Toki yksinkin välillä käyn, mutta ne on sitten lyhempiä reissuja.



Eli miehelle siis tuntuu riittävän tämä ettei olla niin kovin läheisiä ja hän on vähän omaan kuoreensa käpertyvää tyyppiä. Mutta joudun koko ajan pettymään ja tuntemaan että mies pitää minua itsestään selvyytenä, jolle ei tarvi teioillaan rakkautta osoittaa. Sanoo kyllä että olen tärkeä ja kertoo rakastavansa mutta joskus toivoisi että se näkyisi myös hänen valinnoissaan ja teioissaan.



Kadehtien katson pariskuntia jotka tekee paljon kaikkea yhdessä ja käyvät aina yhdessä eri paikoissa ja mies osoittaa rakkauttaa monella tavalla. Jotenkin itsekin olisin rauhallisempi ja luottaisin että mies rakastaa oikeasti jos saisin kokea että olen se ykkönen.



Joskus asiasta marmatan mutta pelkään että jos olen liian takertuvainen ja " innokas" että se saa miehessä aikaan enemmänkin ahdistusta ja että hän haluaa vielä etäämmän suhteen. Haluaisin puhua asiat halki ja kertoa todelliset tunteeni mutten uskalla vaan yritän enemmänkin päinvastaisilla keinoilla olla vähän tavoittamattomampi ja etten olisi kovin takertuva.



Minkälaista teillä muilla on? Tuntuu kun seuraa muita että muilla on paljon läheisempää ja enemmän rakkautta ja halutaan tehdä yhdessä paljon eikä niin paljon kiavata omia juttuja(tottakai niitäkin pitää olla mutta joku kohtuus)



Ja hyviä neuvoja otetaan vastaan