Mikä ärsyttää omissa lapsissa? Nyt saa valittaa!

Kitinä!!!! On päiviä (viikkoja, kuukausia...), jolloin mulle ei sallita pienintäkään omaa hetkeä. :(

ei ehdi edes ajatella ajatuksia loppuun, kun aina joku on vaatimassa, kysymässä tai esittelemässä jotain. Kuinkahan monta kertaa päivän aikana kuuluu: " äiti, äiti, äiti" .



Kolmivuotiastamme saa hävetä kaikissa tilaisuuksissa, koska on niin vilkas ja mopo karkaa ihan poikkeuksetta. Välillä menee hermot, kun toinen käyttäytyy ihan ääliömäisesti ja muut ihmiset ajattelevat, että on huonosti kasvatettu. Mutta kun ei pysty lainkaan hillitsemään itseään.

Miksi niiden pitääkin aina puhua sellaisella kitisevällä äänellä? Ja kuopus saattaa inistä ihan vain huvikseen.

ulkonäöltään ja ilmeiltään...todella ärsyttävää

Vieläpä kun lapseni eivät ole mitenkään jääneet huomiota vaille. Leikin ja seurustelen heidän kanssaan paljon, kotiäiti kun olen. Mutta auta armias kun rupean vaikka keittiöhommiin, yksivuotias aloittaa kitinän ja huudon ja roikkuu lahkeessa kirjaimellisesti, ja kolmevuotias alkaa tehdä kaikkea kiellettyä, kuten kiusata pienempäänsä, joka tietysti huutaa kahta kauheammin... Aargh. Isomman kunniaksi on sanottava, että hän osaa leikkiä nätisti yksinkin, mutta ei aina.



Ihania ne on kyllä suurimman osan ajasta, mutta edelläkuvaillun kaltaiset tilanteet kiristävät pinnaa.

ja anna sitä tätä tuota ja vaikka mitä!!!!!! AAaaaaaaaaaarght!!

Ruokapöydästä pois pomppiminen ja jos pakottaa istumaan, niin vähintäänkin pitää heilua kankulta toiselle levottomasti. Vastaanväittäminen ärsyttävällä pikkuvanhalla äänellä. Näitä riittää ja silti lapset 3 ja 7- v. ovat niin ihania!

meilläkin tuo vinkuminen *3. ' En syö tuota' , ' tuo on tyhmä paita' , ' haluan laittaa kumisaappaat' , ' äitiii veli kiusaa' .....

Toisena ärsyttää se, kun yrittää aamulla hieman venyttää uniaan, niin viereen tulee sellainen lakanoiden suhistelija ja potkija. Mittasin tänä aamuna ajan, kuinka kauan lapsi on paikallaan, kokonaista KYMMENEN sekuntia pisimmillään. :3(

Ja sitten ärsyttää se, kun ruokailussa haluaisit rauhassa olla, lapsi nojaa käsivarteen ja jää siihen kyhnäämään.

Jatkuva samoista asioista jankkaaminen. Esikoinen on jankkaamisen mestari. Vaikka sille miljoona kertaa sanoisi samasta asiasta, niin se vaan jatkaa ja jatkaa sitä jankutusta. Esikoisella ikää 10 v.



Sekin ärsyttää, että kun lapset huomaavat, että istun/makaan sohvalla ja katson telkkaria, niin heti ollaan vaatimassa jotain. Ei siis saisi olla hetkenkään rauhaa. Jos luen kirjaa, ipanat ovat heti selittämässä jotain omia asioitaan siinä vierellä ja jos sanoo, että nyt luen kirjaa, alkaa hirveä huuto, ettet koskaan kuuntele.



Niin ja se nukkumaanmeneminen. Mä en ymmärrä, minkä ihmeen takia joka ikinen ilta pitää laittaa vastaan sitä nukkumista. Vaikka tasan tarkkaan tietää, että nukkumaan on mentävä. Sitten tulee miljoona asiaa, joista pitää puhua, kiusata veljeä, käydä juomassa jnejne

Esikoinen sanoo äiti, arvaa mitä? Äiti, katoppa tätä, äiti missä, äiti, äiti, äiti... Kokoajan jotain asiaa ja jos ei ole niin sitten selittää jostain vanhasta jutusta. Ei siis osaa olla hetkeäkään hiljaa

kysyä mikä lapsessani EI ärsytä...

4v juoksee, huutaa, hyppii ja kiipeää joka paikkaan.



1v kitisee ja roikkuu lahkeessa. Tahtoo syliin aina kun teen ruokaa tai olen menossa veskiin tms.

tehdä monta asiaa yhtä aikaa, että saadaan ruoka pöytään, jotta päästään ajoissa iltapesulle ja nukkumaan ärsyttää, kun 2,5 vuotias lapsi läimii, riehuu kiukkuisena ja huutaa, että " äitii-ii, mä OLEN iso tyttö, mä SAAN käyttää tulitikkuja!" .



Minua ärsyttää, kun lapsi määräilee ja käskyttää. Olen selittänyt ja selittänyt, että en siedä sitä ja palvelu pelaa paremmin, jos pyytää kauniisti tai edes asiallisesti, mutta itsellenihän mä sitä enemmän selitän, vaikka ääneen puhunkin. Ei noin pieni näytä tajauavan - tai ei halua tajuta.



" Äitii-ii, ANNA ketsuppia!" , " äiti-iii, mä HALUAN mehua!" . Aargh!!!

Oppiiko se tuon hoidossa, kun meillä aina puhutaan aika kauniisti emmekä miehen kanssa juuri käskyttele toisiamme ja mielestäni puhumme lapsellekin aina aika nätisti????

1. Molempien lasten kaikki kaverit ovat aina meillä. Ovikello soi jatkuvasti ja kavereita tulee ovista ja ikkunoista. Kaikki haluavat aina olla meillä. Nyt on noin paskat kelit niin ei voi laittaa pihallekaan. Välillä ärsyttää kun on omat ja naapurin lapset aina meillä



2. kovaäänisyys. Lapset puhuvat paljon ja kovaa



3. Kun aina saa muistuttaa läksyistä ja kokeisiin luvusta. kts. kohta 1

Lapseni ovat 2,5v ja 1,5v.

Esikoinen on rumasti sanottuna " itkupilli" , ja marisee kaikesta, kaikki on EI, EI OO PAKKO JOS EI HALUA, ÄLÄ, yms. Muuten on kyllä suht rauhallinen ja touhuaa paljonkin yksistään eli ei tarvitse äitiä leikkeihinsä aina mukaan.

Kuopuksella on menossa joku äiti-vaihe, koko ajan pitäis päästä syliin, mutta ei kuitenkaan jaksa siinä olla minuuttia kauempaa..ja haluaa aina syödä itse eikä saa auttaa ja sitten suurimmaks osaks vaan liikuttelee sitä ruokaa ympäri lautasta. Kiireessä ah-niin-ihanaa.....

Mutta niin kuin joku sanoi; poiskaan en antaisi!!! :) :) :)

lapset riitelevät hermoni hajalle!



t. neljän pojan äiti