Tekeekö 80-luvun vinyyli-kokoelmalevyillä yhtään mitään?
Laitanko roskiin vai sulatan kukkaruukuiksi. Levyjä on kymmeniä. Italo-discoa suurin osa.
Kommentit (10)
Kyllä ne vaan kirppiksellä kaupaksi menee.
Nehän on keräilykamaa! Ostavat antikvariaateissa ali-hintaan. Mun mies ei suostu myymään, koska ei saisi niistä mitään. On Van Halenin älppyjä yms. Ja levysoitinkin löytyy.
Meillä teini kuuntelee vinyylejä. Eli ostajia löytyy.
Katso levy kerrallaan discogs . Com. Jos ne on jotain suomihumppaa, melko arvottomia, jos jotain Doorsien ensilevytyksiä olet rikas.
Vierailija kirjoitti:
Katso levy kerrallaan discogs . Com. Jos ne on jotain suomihumppaa, melko arvottomia, jos jotain Doorsien ensilevytyksiä olet rikas.
Doors tuo tunnettu Italo-disco pumppu..
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne vaan kirppiksellä kaupaksi menee.
No, niiden kysyntä riippuu hyvin paljon genrestä ja LP-levyjen kunnosta kannet mukaan lukien. En usko että epämääräinen italodisco-kokoelmaa saa esim. jotain hevifania suuremmin innostumaan. Yleensäkin divareissa on tavallisesti eniten tarjolla 1980-luvun vinyylejä, mutta 1990-luvun alkuperäiset vinyylit ovat harvinaisempia aivan kuten 1970-luvun alkuperäisiä vinyylit.
Itsekin jouduin aikoinaan tilaamaan usein postimyyntiliikkeistä LP-levyjä 1990-luvulla etenkin sen jälkeen kun Anttila luopui vinyylien myynnistä. Ostin ensimmäisen CD-soittimen ja CD-levyn vasta vuonna 1999, jonne asti harrastin vain LP-levyjä.
Meillä on kaappi täynnä 80-90-luvun indietä, mutta vähän huonokuntoisia kun ei silloin nuoruudessa tajuttu varjella niitä hellävaroen jälkipolville. En ole viitsinyt hommata uutta levysoitinta, kun pelkään että neula jäisi kuitenkin koko ajan jumittamaan. Samasta syystä en viitsi miettiä myymistäkään. Kaappitila alkaa kyllä olla vähän kortilla.
Eipä noilla kokoelmilla taida olla kuin käyttöarvo. Itselläni on lähes tuhat vinyyliä - suurin osa kotimaisia, enkä ole aikeissa luopua niistä ollenkaan.
Älä missään nimessä pistä roskiin. Jos et itse kuuntele niin tarjoa myyntiin. Siis jos levyt on vähintään OK-kuntoisia. Kasari-musalla on omat harrastajansa - myös italodiscolla. Tosin jos levyt on kuluneita ja naarmuilla niin sitten niillä ei ole arvoa.
Kokeile kirpparia, levykauppa X tai joku muu vinyylikauppa. Jos saat ne myyntiin jonnekin isommille markkinoille niin voisi mennä paremmin kaupaksi. Siis Saksa. Briteissä on melkoinen kasari-buumi ollut jo vuosikymmenen, mutta valitettavasti Brexit teki sinne myynnistä hankalaa. Discogs on netin isoin vinyylimarkkina-alusta.
Kokoelmalevyt on sitten poikkeus - niitä ei osta kukaan muu kuin tuurilla ne jotka tarttee levyjä askarteluun tai koristeeksi. Pieni poikkeus tästä voi olla brittiläinen "Now thats what I call..." sarja, jolla pieni kerääjäkunta. Mutta niiden levyjen pitää olla ykköskuntoisia.
Mulla kellarissa vanhat vinyylit. Aattelin ostaa levysoittimen jolla vois niitä kuunnella ja haikailla nuoruuden perään. Eli älä heitä pois, niitä on mukava kuunnella sitten vieläkin vanhempana.