Eroaako akateemisten elämän tapa duunareiden elämästä?
Kommentit (48)
Kyllä akateeminen ei voi olla ylipainoinen, alkoholisti, pientuloinen taikka tyhmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemisessa kodissa on hiljaista ja luetaan, ei mylvitä, kiroilla, revitä päästä, heitetä esineillä, hakata kattilankansia yhteen eikä nälvitä ja diagnosoida muita sukulaisille puhelimessa.
Tämä siis vain oma kokemukseni duunarilapsuus vs akateeminen aikuisuus.
Akateemisessa lapsuudenperheessäni luettiin syödessä ja muu aika tehtiin tuota kaikkea mainittua
Sama.
Vierailija kirjoitti:
Akateemisessa kodissa on hiljaista ja luetaan, ei mylvitä, kiroilla, revitä päästä, heitetä esineillä, hakata kattilankansia yhteen eikä nälvitä ja diagnosoida muita sukulaisille puhelimessa.
Tämä siis vain oma kokemukseni duunarilapsuus vs akateeminen aikuisuus.
Lisäksi pariteltiin kovaäänisesti.
Vierailija kirjoitti:
Jaa, en osaa sanoa. Itselläni on sekä duunarin koulutus, että maisterin paperit. Mies on duunari. Lautasia tai muitakaan keittiövälineitä ei ole heitelty, mutta huulta sitäkin enemmän. Musiikimakumme on sama, samoin osa harrastuksista ja mielenkiinnon kohteista, kuten historia ja moottoripyöräily. Mies maalaa tauluja ja korjailee moottoripyöriä harrastuksenaan, minä neulon, luen ja käyn lenkillä. En tiedä mitä oikeissa akateemisissa perheissä tehdään, olen sukuni ensimmäinen maisteri.
Olen itse käynyt duunarian treffeillä kymmenien naisten kanssa. Joukossa lukuisia akateemisia naisiakin. Mutta yhteistä heille on että he ovat duunariperheestä lähtöisin. Luulen etteivät kaltaisesi naiset koskaan täysin pysty sisäistämään akateemista kulttuuria. Sinulla on toki tutkinto ja opiskeluaikana hankitut seurapiirit. Mutta silti kun et ole syntynyt akateemiseen perheeseen et koskaan tunne täysin omaksesi sivistysporvariston charmia. Aina on jotain minkä muut akateemiset ovat imeneet äidinmaidossa ja jonka tuollaiseen perheeseen syntynyt tietää. Mutta duunarisuvusta tullut ei pysty omaksumaan kaikkea välttämättä koskaan. Olisit kyllä mielenkiintoinen tutkimuskohde jollekin sosiologille siitä miten rakennat identiteettiäsi ja perheenne sisäistä kulttuuria.
Akateeminen ihminen on niin hieno, ettei käy edes kakalla. Ja no, jos nyt joskus käykin, niin se kakka tuoksuu ruusulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, en osaa sanoa. Itselläni on sekä duunarin koulutus, että maisterin paperit. Mies on duunari. Lautasia tai muitakaan keittiövälineitä ei ole heitelty, mutta huulta sitäkin enemmän. Musiikimakumme on sama, samoin osa harrastuksista ja mielenkiinnon kohteista, kuten historia ja moottoripyöräily. Mies maalaa tauluja ja korjailee moottoripyöriä harrastuksenaan, minä neulon, luen ja käyn lenkillä. En tiedä mitä oikeissa akateemisissa perheissä tehdään, olen sukuni ensimmäinen maisteri.
Olen itse käynyt duunarian treffeillä kymmenien naisten kanssa. Joukossa lukuisia akateemisia naisiakin. Mutta yhteistä heille on että he ovat duunariperheestä lähtöisin. Luulen etteivät kaltaisesi naiset koskaan täysin pysty sisäistämään akateemista kulttuuria. Sinulla on toki tutkinto ja opiskeluaikana hankitut seurapiirit. Mutta silti kun et ole syntynyt akateemiseen perheeseen et koskaan tunne täysin omaksesi sivistysporvariston charmia. Aina on jotain minkä muut akateemiset ovat imeneet äidinmaidossa ja jonka tuollaiseen perheeseen syntynyt tietää. Mutta duunarisuvusta tullut ei pysty omaksumaan kaikkea välttämättä koskaan. Olisit kyllä mielenkiintoinen tutkimuskohde jollekin sosiologille siitä miten rakennat identiteettiäsi ja perheenne sisäistä kulttuuria.
Minä olen akateemisesta perheestä ja suvussa lähes kaikki ovat akateemisen koulutuksen saaneita. Itse olen aina ollut mieleltäni duunarihenkinen ja hanttihommiin myös kouluttauduin.
En viihdy akateemisten ihmisten parissa noin yleisesti ottaen, mutta yksilöinä löydän hyviä tyyppejä kaikista yhteiskuntaluokista.
Tämä on nyt perus av-tason keskustelua, jossa yritetään päätellä vastaajien määrästä paljonko on minkäkinlaisia. Otanta alle 5 milj.