Miten jaksatte sen kanssa että olette vain ihan ok näköisiä?
Koskaan ei kukaan ole että vau. Aika ajoin joku vastakkaisen sukupuolen edustaja tsekkaa kadulla mutta kääntää katseen jo nopeasti seuraavaan. Parisuhde löytyy mutta ulkoisesti et koskaan ole ollut kumppanisi ensimmäinen vaihtoehto ja tunsitte ehkä kavereina ennen kuin aloitte seurustelemaan.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
No tota. Kun on ikää tullut niin ymmärtää että surullisimpia hahmoja elämässä on ne kauniit naiset jotka on ulkonäöllä saaneet "kaiken".
Mä oon tavis ja mies samoin. Elämä on hyvää.
Enpä nyt tiiä. Luksusauto ja koti saatuna. Itse siellä "onnellisena" raadat tehdastyöläisenä eläkeikääsi saakka. Mutta hei, ainakaan et saanut kaikkea.
Elämä on muuttunut paremmaksi ja helpommaksi kun ulkoinen kauneus on rapissut. On helpottavaa olla vain ihan ok. Ennen päätyi ihmissuhteisiin joissa ulkonäkö oli toiselle tärkein asia minussa. Kauneuden kadottua löytyi rakkaussuhde, jossa ulkonäkö on sivuseikka. Olo on paljon turvallisempi ja rakastetumpi.
No en ole koskaan ollut ulkonäön perään. En ole kaunis nainen mutta olen silti löytänyt mieleiseni miehen.
Tiedän että mies ihastui minussa älykkyyteeni. Itse arvostan empaattisuutta, luovuutta, älykkyyttä ym paljon enemmän kuin ulkonäköä.
Minä en tiedä. Mua kyllä katsotaan toistamiseen ja salaa tiiraillaan kauempaa, vielä viime kesänä ainakin vihellettiin ja huudeltiin.
N42
Olet jo voittaja. Hyvän näköiset helposti astuvat omaan ansaansa. Nauti elämästä ja itsestäsi.
Olin nuorena hyvännäköinen eikä siitä kyllä juurikaan iloa mulle ollut.
Eikös täällä useimmat ole sellaisia ujopiimiä, että punaseksi kynsien nyppijäksi siitä vaan tulis?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tota. Kun on ikää tullut niin ymmärtää että surullisimpia hahmoja elämässä on ne kauniit naiset jotka on ulkonäöllä saaneet "kaiken".
Mä oon tavis ja mies samoin. Elämä on hyvää.
Enpä nyt tiiä. Luksusauto ja koti saatuna. Itse siellä "onnellisena" raadat tehdastyöläisenä eläkeikääsi saakka. Mutta hei, ainakaan et saanut kaikkea.
Missä maailmassa sä oikeen elät? Leffa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tota. Kun on ikää tullut niin ymmärtää että surullisimpia hahmoja elämässä on ne kauniit naiset jotka on ulkonäöllä saaneet "kaiken".
Mä oon tavis ja mies samoin. Elämä on hyvää.
Enpä nyt tiiä. Luksusauto ja koti saatuna. Itse siellä "onnellisena" raadat tehdastyöläisenä eläkeikääsi saakka. Mutta hei, ainakaan et saanut kaikkea.
Missä maailmassa sä oikeen elät? Leffa?
Unelmoi vain.
No, nuorena saatoin olla asiasta ajoittain pahoillani. Ohimenevästi vain, jos oli alakuloisempi vaihe tai sain huonoa palautetta jostain. Vuosien myötä olen alkanut tiedostamattani ja myös yhä tidoestavammin sitoa olemistani ja hyvää oloani johonkin muuhun kuin egooni. Ego piiskaa meitä jatkuvasti ja pitää otteessaan. Todellinen olemuksemme ei. Se itseys on vain useimmilta piilossa. Minäkin sen joskus stressissä kadotan ja alan pohtia, että "olenpa jo vanha ja hyödytön" tms. Se menee ohi, kun keskittyy sisäiseen rauhaan.
Hyvin jaksan. Ei kiinnosta tippaakaan, mitä mieltä muut ulkonäöstäni on. Aivan sama.
Minä en ole edes *ok-näköinen", mutta ei haittaa yhtään. Miksi pitäisi olla hyvän näköinen, en etsi miestä, en harrasta seksiä, en ole "menestyjä" jossain toimistossa.
Elän vain ja nautin syömisestä, juomisestä, tv_sarjoista ja perheenjäsenien seurasta, yleensä olen yksin.
Olen jo sen ikäinen ettei ulkonäkö ole tärkeää, vaan terveys..Mikä ei ole enää kovin hyvä, vaan voisi olla paljon parempikin.
Täh, en ole mielestäni ulkonäöltäni enää edes "ok", mutta mitä se haittaa? Olen elänyt nuorena sellaisen ajan, että olin hyvännäköinen, mutta en minä keski-ikäisenä halua mitään fanilaumaa ihastelemaan minua tai tuijottelemaan kadulla. Haluan olla rauhassa, ja minulla on hyvä olla. Saan itsestäni aika paljon ja viihdyn yksin. Näytin suunnilleen tältä, kun pariuduin nykyisen mieheni kanssa. Meillä sattui luonteet ja mielenkiinnon kohteet yksiin, ei tämä suhde sen ihmeellisemmäksi menisi, vaikka jompikumpi tai molemmat heräisi joku aamu 25-vuotiaan näköisenä.
Ei ongelmaa. Älyni ja mielikuvitukseni korvaavat ulkonäköni puutteet vielä tässä 70 vuoden kunnioitettavassa iässäkin. Ei meikkejä eikä silikonitissejä mulle . Elän täysipainoisesti ilman niitäkin
Vierailija kirjoitti:
No tota. Kun on ikää tullut niin ymmärtää että surullisimpia hahmoja elämässä on ne kauniit naiset jotka on ulkonäöllä saaneet "kaiken".
Mä oon tavis ja mies samoin. Elämä on hyvää.
Keski-iässä alkaa olla siinä vaiheessa että kaikki ne rikkaat ja kauniit joiden luxus-elämää kadehti teininä/parikymppisenä, ovat yksi kerrallaan lehtien lööpeissä kulissien kaaduttua.
Kun totuus myrkyllisistä ihmissuhteista, burn-outeista ja vuosikymmenien päihdekierteestä purkautuu jonkun romahduksen seurauksena julkisuuteen, niin miettii uudelleen kumpikohan loppujen lopuksi kadehtikaan kumman elämää.
Näyttäkää minulle ihminen joka 'on saanut kaiken'. Sellaista ihmistä ei ole kuin kateellisten mielikuvituksessa. Itse olin nuorena keskimääräistä kauniimpi mutta löysin itsestäni paljon vikoja ja olin epävarma koko ajan. Ihan niinkuin muka edullinen ulkonäkö olisi ainoa avain onneen. Tämän ajan harha.
Minä olen vain ok-näköinen. Satuin kuitenkin rakastumaan ehkä yleisesti arvioituna melko rumaan mieheen. Hänelle olen täysosuma ulkonäöllisesti, tai niin hän joka tapauksessa sanoo ja käyttäytyy, joten voin tuntea itseni kauniiksi hänen kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tota. Kun on ikää tullut niin ymmärtää että surullisimpia hahmoja elämässä on ne kauniit naiset jotka on ulkonäöllä saaneet "kaiken".
Mä oon tavis ja mies samoin. Elämä on hyvää.
Keski-iässä alkaa olla siinä vaiheessa että kaikki ne rikkaat ja kauniit joiden luxus-elämää kadehti teininä/parikymppisenä, ovat yksi kerrallaan lehtien lööpeissä kulissien kaaduttua.
Kun totuus myrkyllisistä ihmissuhteista, burn-outeista ja vuosikymmenien päihdekierteestä purkautuu jonkun romahduksen seurauksena julkisuuteen, niin miettii uudelleen kumpikohan loppujen lopuksi kadehtikaan kumman elämää.
Kuulostaa kummalliselta disney-sadulta, missä ilkeät kaunottaret saavat nokkiinsa. Ihan tavallisia ihmisiä me kauniitkin ollaan, ja voidaan elää ihan onnellista elämää.
No tota. Kun on ikää tullut niin ymmärtää että surullisimpia hahmoja elämässä on ne kauniit naiset jotka on ulkonäöllä saaneet "kaiken".
Mä oon tavis ja mies samoin. Elämä on hyvää.