Löytääkö toisella kierroksella vielä pysyvää parisuhdetta, jos ei huoli ensimmäistä joka kelpuuttaisi?

Mietin tässä kun suhde juuri päättymässä. Erosin parinkymmenen vuoden liitosta pari vuotta sitten ja nyt sitten yritellyt tässä uutta suhdetta vähän kehnoin tuloksin. Mietin että kaikki omat tuttuni jotka on löytäneet uuden kestävän parisuhteen kolmi-nelikymppisenä, ovat ottaneet suunnilleen ensimmäisen vastaantulijan. Onko siinä oikeasti silloin kyse enemmän siitä, että se halu olla parisuhteessa on niin kova, että sen takia ottaa jonkun vaan nopeasti ja yrittää tehdä siitä parhaan mahdollisen suhteen mitä siitä on tehtävissä? Vai miten se on mahdollista että törmää niin nopeasti johonkin uuteen elämänsä rakkauteen? Olen tullut vähän skeptiseksi.