Miten väkivallan aiheuttamasta häpeästä pääsee yläpuolelle?

Olen aina ollut häpeään sidottu ihminen. Kenties johtuu siitä, että olen elänyt alkoholistien kasvattamana.
En halua syyttää kuitenkaan ketään mutta tuossa viimeksi kun olin suhteessa, jossa oli toistuvaa väkivaltaa, niin häpeä oikein voimistui moninkertaiseksi.
Väkivallantekijä siis uhkaili, vitsaili mitätöimällä minua, oli useita nöyryyttäviä tilanteita muiden läsnäollessa. Harvoina kertoina, ehkä yhteensä viisi kertaa oli myös fyysistä kurittamista, kuten hiuksista repimistä, tönimistä, lyömistä jne. Sama se missä eri muodoissa ja vaikka tuosta on kulunut aikaa, niin silti edelleen sisälläni on painava häpeä.
En ole oikeastaan suhteen jälkeen toipunut ja ollut oma itseni enää. En tiedä johtuuko olotilani tuosta.
On vaan olo, että olen arvoton ja huono, häpeä on niin valtava, että eristäydyin muista ihmisistä ja masennuin vasta jälkeenpäin kunnolla kun suhde oli jo ohi.

Välillä mietin kuvittelenko kaiken tai ylireagoinko. Etenkin kun siitä on jo kulunut jonkin verran aikaa mutta silti se tuntuu pysyvän jonkinlaisessa muistissa oikeastaan lakkaamatta.