Pitääkö puolison suostua siihen, että toinen ei avioliitossa vain yksinkertaisesti halua enää seksiä. Haluja ei vain ole

Voitko sanoa rakastavasi jotain ja samalla kieltää häneltä niin oleellisen osan elämää kuin seksin? Sopikaa että saa käydä hoitamassa tarpeensa muualla eli avoin suhde. Luvan kanssa liikkuessa se ei ole pettämistä.

Sopikaa toiminnalle rajoja jos niin haluatte, esimerkiksi pitää hakea pelkkää seksiä eikä saa rakastua (ei jätä toisen vuoksi) tai että päinvastoin pitää olla tunneside (ei huitele ympäriinsä). Pitää kertoa milloin menee tai pitää kertoa jälkikäteen (tietää missä mennään) tai pitää hoitaa asia niin ettei puoliso tiedä (voi olla ikävä odotella yksin kotona kun tietää puolison olevan toisen kainalossa) jne. Sopikaa, että tilanne käydään keskustelemalla läpi vaikka muutaman kerran vuodessa tai kun jommallakummalla on tarve puhua tai halu muuttaa sopimusta. Ja samat oikeudet molemmille, vaikka niitä ei olisi aikomustakaan käyttää.

Meillä molemmat käy sopimuksen mukaan missä huvittaa. Jotkut saatetaan tuoda näytille, joitakin ei. Osa tulee hyvinkin toimeen toistensa kanssa.

En voi ymmärtää, miksi parisuhteessa olevat terveet toisistaan välittävät ihmiset eivät haluaisi seksiä keskenään. Sehän on rakkauden fyysistä ilmentämistä. Jos ei seksiä/rakastelua halua kumppaninsa kanssa, on syytä selvittää miksi. Onko yhteys hävinnyt tai taustalla jokin hormonaalinen juttu. Mielestäni ei ole ok yksipuolisesti vain ilmoittaa, ettei seksi/rakastelu kiinnosta.

Meillä on sama tilanne, puolisoni sanoi ettei kaipaa enää seksiä lainkaan, ei siis halua itse kokea aktia, eikä oikeastaan mitään seksuaalissävyitteistä hyväilyä eikä orgasemajakaan. Minulle taas seksuaalisuudella on ollut iso rooli parisuhteissa ja en oikein pysy kuvitella parisuhdetta jossa sitä ei olisi. Nyt vielä kun lapsi muutti pois kotoa (lähti inttiin) ja sen puolesta olisi vapaammin mahdollisuus on oikeastaan haluttanut enemmän kuin vuosiin.

Käytännössä tilanne on sellainen että puolisoni auttaa minua masturboimaan, on siis tilanteessa mukana, alasti tai vähissä vaatteissa, hyväilee ja suutelee minua (vartaloon, suulle, ei sukuelimiin) ja joskus - ehkä noin kerran kuukaudessa tai kahdessa saan runsaan liukuvoiteen kanssa tulla hänen sisälleen anaaliseksissä, yleensä tällöin niin että olen jo lähellä saamista ennen sen aloittamista. Tähän huomautuksena on sanottava, että tätä olemme tehneet vuosia näin muutenkin silloin tällöin, ei aloitettu nyt tämän tilanteen kehittymisen myötä.

Puolisoni sanoi ettei olisi kestänyt ajatusta siitä että minulla olisi joku toinen nainen ja sanoi myös että hänestä olisi parempi jos ei tehtäisi edes tätä mitä nyt tehdään koska hän ei sitä kaipaa, mutta tämä on nyt se kompromissi jolla saavitettiin tilanne että minä olen jotenkin tyytyväinen eikä toisaalta hänen tarvitse olla varsinaisesti yhdynnässä. Ei tämä missään tilanteessa ole mikään ideaali ja toivon ainakin hiljaa mielessäni että tämä tästä olisikin vain jokin jakso joka kohta muuttuu. Rakastan puolisoani enkä halua lähteä myöskään salaa vieraisiin sillä riskillä että se tämän parisuhteen tuhoaa.

Kumppanuussuhde, hyväkin sellainen ja hyvin perustein (esim lasten etu), ilman seksiä voi vuosien päästä kyllä kaduttaa kun aika ja biologia eli ikä tekee tehtävänsä ja huomaa eläneensä seksittömän elämän.

Hankala tilanne, jos toiveet seksin suhteen eivät kohtaa. Itse en jäisi seksittömään suhteeseen. Mutta myöskään avoin suhde ei välttämättä olisi ratkaisu, koska en tykkää yhden illan jutuista, ja haluaisin kuitenkin pelkässä seksisuhteessakin sen verran intohimoa ja romantiikkaakin, että ei se olisi pelkkää "tarpeiden hoitamista" muualla. Yleensäkään minulle seksissä ei ole kyse pelkästä tarpeiden hoitamisesta - masturbointi on sitä varten.  Ja itselleni sopii parhaiten se, että seksi ja parisuhde tulevat samassa paketissa. En ole monisuhteinen.

Eroaisin itse, jos puolison asenne olisi tuo. En ole kiinnostunut selibaatista tai mekaanisesti seksistä ilman tunteita riippumatta siitä onko lupa käydä vieraissa vai ei.

Minusta pettäminen ei ole ok missään nimessä, mutta hankala toi tilanne on. Ei toista voi pakottaa seksuaaliseen toimintaa ja minusta on kohtuutonta vaatia toista olemaan ilman. Eihän tuossa ole vaihtoehtoina kun ero tai avoin suhde hakea seksiä muualta.

Itse sain paljon läheisyyttä ja hyvää seksiä 28 vuotta. Mies jätti, tai asumuserossa ollaan nyt, mutta pikkuhiljaa alkaa oma shokkini ja suruni muuttumaan niin, että alan hyväksymään eron tai siis alan olemaan valmis katkaisemaan välit kokonaan. En pysty jatkamaan ystävinä, jotka harrastavat seksiäkin, siis tämä on käynyt minulle tähän asti hyvin. Seksistä on tullut huonoa ja ansaitsen jotain muuta. Pikkuhiljaa yksin oleminen alkaa tuntumaan luonnollisemmalta ja kaipaisin vaan silloin tällöin läheisyyttä ja seksiä.

Kipeätä on tehnyt myös tajuta, että näin 49 vuotiaana olisin vielä kovin halukas, mutta tämä voi muuttua ja tuntuu kuin naisellisuuteni menisi ihan hukkaan. Ja hemmetti kun pelottaa ajatus seksistä jonkun toisen kanssa kun on ollut vain yksi kumppani 28 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Pettää ei saa. Se on selvä. Ja hyvässä suhteessa ymmärretään, että hautaan asti tuskin kukaan päätyy kolme kertaa viikossa seksiä harrastaen. Onko suhteessa rakkautta, jos toinen uhkaa pettämisellä?

Uhkaa pettämisellä. Millä ihmeen pettämisellä? Toinenhan kertoo ihan suoraan mihin pihtaaminen johtaa.

Tuossa on ap:llä mahdollisuus valita. Vaihtoehtoja on kolme. Suostuu seksiin puolisonsa kanssa, suostuu siihen että puoliso hakee haluamansa seksin muualta tai sitten eroaa ja laskee puolisonsa vapaaksi.