Ihmiset hajottavat itse itsensä

Olen yhä useammin kiitollinen tuntemistani ihmisistä lähipiirissä, jotka eivät hajota itseään kaikkeen mahdolliseen, vaikka vapaus melkein kaiken mahdollistaisikin. Ihmisten olisi varmaan hyvä pohtia, mihin rahkeet oikeasti riittävät. Ei ole pakko matkustella, jos ei huvita. Useita eri liikuntalajeja ei ole pakko sisältyä viikkoon, jos joku kiinnostaa eniten. Joka lenkillä ei tarvitse kuunnella äänikirjaa tai podia, hiljaakin saa olla. Uusioperhettä tai uutta puolisoa ei ole pakko hakea. Riittäisikö yksi lemmikki, tai ei yhtään. Polyamoriaa ei ole pakko kokeilla, vaikka puolisoa kiinnostelisi. Jos otat isot opinnot, höllää jostain arjessa. Tätä kaikkea, mikä nykyään on mahdollista, voi r a j a t a itse, ja hämmästyä vaikutuksista. PS. En haikaile takaisin menneitä vuosikymmeniä. Mitä te ajattelette?