Olen kadottanut itseni tai sisäisen paloni tms.
En saa mistään otetta. Työ ei kiinnosta, tulevaa ei innosta suunnitella. En jaksa mitään, mistä aiemmin innostuin. Pakolla saan minimin tehtyä/ feikattua.
Kohta lähtee varmaan työ alta, kun ei saa mitään aikaiseksi. Tähän asti olen ollut tehokas kuin kone ja nauttinutkin elämästä.
Miten ihmeessä saan taas kiinni jostain ja värit elämään. Eihän tässä ole mitään järkeä. Haluaisin vain luovuttaa, mutten uskalla tai voi. On vastuita kuitenkin.
Kommentit (9)
Vähennä vastuita, lyhennä työaikaa, ruutuaikaa, päihteitä, melussa oleilua, liikoja ärsykkeitä.
Lisää yöunia, kevyttä liikkumista, musiikin kuuntelua ja saunomista.
Kyllähän tuo voi olla jopa masennusta. Suht lievässä versiossa into kaikkeen häviää, mutta olo ei ole silti kovin tuskainen.
Sama vaiva ollut jo pitkään. Feikkaamalla pärjännyt tähän asti, mutta on se kurja tapa elää, rahan takia esittää vaikkei pätkääkään kiinnosta.
Välillä toivon, että sattuisi joku onnettomuus ja loppuisi tämä paska. Turkissa kymmenet tuhannet kuolee, miksei omalle kohdalle osu.
Alanvaihto kai se olisi. Ei vaan samoille paikoille ole mahista päästä.
Vierailija kirjoitti:
Sama vaiva ollut jo pitkään. Feikkaamalla pärjännyt tähän asti, mutta on se kurja tapa elää, rahan takia esittää vaikkei pätkääkään kiinnosta.
Välillä toivon, että sattuisi joku onnettomuus ja loppuisi tämä paska. Turkissa kymmenet tuhannet kuolee, miksei omalle kohdalle osu.
Alanvaihto kai se olisi. Ei vaan samoille paikoille ole mahista päästä.
Kuulostaa ihan mun tilanteelta. Ongelma on, ettei niistä vanhoista "unelma-ammateistakaan" tai intohimon kohteista saa enää kiinni, mikä innosti. Samaa harmaata massaa kaikki. Sitä on vaan, että miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vähennä vastuita, lyhennä työaikaa, ruutuaikaa, päihteitä, melussa oleilua, liikoja ärsykkeitä.
Lisää yöunia, kevyttä liikkumista, musiikin kuuntelua ja saunomista.
Niinpä. Näitä sitä yrittää. Yksi huolen aihe on esim. se, ettei jaksa enää kuunnella musiikkia.
Jos multa kysytään mitä tahansa lempiasiaa (ruoka, väri, musiikki, elokuva...) en osaa enää vastata, koska mikään ei sytytä.
Itse olen todella hukassa, en saa mistään kiinni ja kaikki päätöksenteko ja valinnat tuottaa vaan syyllisyyttä ja pelkoa että teenkö nyt oikean valinnan.
Tekis mieli olla vaan päissään, mutta tässä iässä 50+ siihenkään ei pysty.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen todella hukassa, en saa mistään kiinni ja kaikki päätöksenteko ja valinnat tuottaa vaan syyllisyyttä ja pelkoa että teenkö nyt oikean valinnan.
Tekis mieli olla vaan päissään, mutta tässä iässä 50+ siihenkään ei pysty.
Mä ihan oikeesti mietin ratkaisuksi ryyppäämistä. Nopea helpotus, hidas lähtö.
Lisäys: Ja tuntuu, etten ole ainoa. Ihmiset ei hoida hommiaan, asiat ei etene. Perusasiat rapautuu. Kodeissa ja työpaikoilla. On vain oikeuksia, muttei velvollisuuksia.