Onko jo syy lähteä, korvasta vääntäminen

Ilman muuta lähdet ja pelastat lapset.

Todellakin on syy lähteä! Fyysinen käsiksi käyminen pahenee lähes aina. Raja on tuossa jo ylitetty niin selvästi, että lähtöä ei kannata enää viivytellä.

Mutta suosittelen, että haet itsellesi tukea lähtemiseen esimerkiksi turvakodista tai jostain muusta vastaavasta paikasta. Äkkipikaisen, väkivaltaisen ihmisen luota lähteminen ei ole riskitöntä.

Mutta kun se ei ole niin mustavalkoista. Lapset on kurittomia eivätkä usko. Hän on kerta kaikkiaan keinoton. Onko joku saanut apua tyyliin lastensuojelulta? Monta lasta, ei ole kerta kaikkiaan helppoa vaan lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Todellakin on syy lähteä! Fyysinen käsiksi käyminen pahenee lähes aina. Raja on tuossa jo ylitetty niin selvästi, että lähtöä ei kannata enää viivytellä.

Mutta suosittelen, että haet itsellesi tukea lähtemiseen esimerkiksi turvakodista tai jostain muusta vastaavasta paikasta. Äkkipikaisen, väkivaltaisen ihmisen luota lähteminen ei ole riskitöntä.

Lapsesi tulevat vihaamaan sinua jos et suojele heitä tuollaiselta.

Polkee jalalla lapsia? Mitä hittoa? Ja sinä istut siinä vauvapalstailemassa vieressä? Huostaanotto tuollaisille.

Polkee jalalla ja vääntää korvasta! Ihan järkyttävää. Jos tuntisin sinut tekisin lasun ilman muuta. Jos olisin sinä, tekisin itse lasun, jotta saisin apua.

Tuo on silkkaa väkivaltaa ja itse asiassa jo uhkaava käytös on väärin ja vahingoittaa lasta. Ei ole oleellista, että se ei muka satu paljon.

En pysty edes kuvittelemaan, miltä olisi tuntunut, jos oma isäni olisi polkenut minua jalalla ja olisin joutunut pelkäämään häntä.

Miehesi on ensinnäkin rikollinen. Toisekseen hän tarvitsee apua. Jos hän ei suostu sitä hankkimaan, ainoa oikea tie on ero ja valvotut tapaamiset.

Lapset lähtevät heti kun suinkin vaan pystyvät, eli viimeistään 16-vuotiana. Ja tulevat vihaamaan myös sinua loppuikänsä, kun et pelastanut heitä isänsä kynsistä.

Ja paskat. Kohtuullista kuria tarvitsee.

Kasvatuksen puute räjähtää silmille nykyään yleisissä paikoissa ja kouluissa.

Vierailija kirjoitti:

Ja paskat. Kohtuullista kuria tarvitsee.

Kasvatuksen puute räjähtää silmille nykyään yleisissä paikoissa ja kouluissa.

Ehdottoman totta. Lapset ja nuoriso rikollisia pahimmasta päästä.

Ajattele hetkeksi itsesi sen lapsen asemaan, jota isä kohtelee kovakouraisesti. Mitä sinä halyaisit, että tapahtuu?

Toinen miettimisen aihe: nukkuvatko lapset tarpeeksi vai valvovatko liian myöhään? Onko tarpeeksi mielekästä ulkoilua tai liikuntaa, jossa energiaa saa terveellä tavalla purettua? Onko ruokavalio ok? Jos on liikaa sokeria tai vaaleita vehnätuotteita, saattaa aiheuttaa levotonta käytöstä. Jos näissä asioissa parantamisen varaa, jaksaisitko muuttaa niitä?

Lasten parasta kannattaa ensi sijassa ajatella. Ja omaa jaksamista.

Vierailija kirjoitti:

Ja paskat. Kohtuullista kuria tarvitsee.

Kasvatuksen puute räjähtää silmille nykyään yleisissä paikoissa ja kouluissa.

Ja sillähän ei ole väliä, että tutkimukset osoittavat kuritusväkivallan vain lisäävän lasten levottomuutta ja oireilua. Lasten pahoinpitelystä ei ole mitään hyötyä. Se ei ole kasvattamista vaan aikuisen kyvyttömyyttä.

Lapsena pahoinpidellyt ajautuvat aikuisena itse usein väkivaltaisiin parisuhteisiin. Tuolla "liki kivuttomalla korvien vääntelyllä" on todella kauaskantoiset seuraukset.

Hmm, no muutama sukupolvi sitten tukistaminen ja piiskan antaminen oli vielä täysin ok. Itsekin sain noita molempia, ja olin lapsena kiltti sillä pelkäsin ja kunnioitin aikuisia. Teininä minusta tuli ihan hirveä kapinoitsija, ja sen seurauksia kannan mielessäni vielä nyt melkein 40 vuotiaana.

Kuitenkin, lapsilta toivotaan hyvää käytöstä ja aikuisilta oikeanlaista kurinpitoa, mutta tämä yhtälö tuntuu mahdottomalta arjessa kun teet töitä, lapset riitelee, sekoilee, on tottelemattomia, ja sinua on neuvottu vain juttelemaan lapsen kanssa, "näen että sinua kiukuttaa".

Jos miehesi joskus väsyneenä ja keinottomana ottaa kuritonta lasta korvasta, en näkisi että tämä on vielä syy erota tai lähteä turvakotiin.

Itse menisin perheneuvolaan, kertoisin että lapsia on mahdoton saada aisoihin, ja pyytäisin apua. Suunnittelisin miehen kanssa valmiiksi mitä tehdä jos hermot meinaa mennä ja lapset ei tottele ollenkaan.

Itse kävin samantyylisen tilanteen läpi exäni kanssa, mutta hän myös uhkaili tappaa, nosti lapset rinnuksista seinälle ja piti pimeässä nurkassa seisomassa. Tämä oli liikaa ja lähdimme turvakodin kautta uuteen kotiin.

Jos miehesi on muuten hyvä isä, tue häntä ja hakekaa yhdessä apua, vanhemmuus on rankkaa, varsinkin jos lapsia on useampi.

Nykyään tuntuu että aina ensimmäiseksi pitää jättää toinen, vaikka oikeasti asiaa pystyisi työstämään ja kehittymään vanhempana ja tarinalla voisi olla myös hyvä loppu.

.. Niin ja saimme apua perheneuvolasta. He kävivät kotikäynneillä, seurasivat elämäämme ja ehdottivat mitä voisi tehdä toisin.

Meille tuli selkeät säännöt ruokailuun, rutiini iltapuuhiin, lapset alkoi harrastaa ja itse tajusin, että kiukkuava lapsi tarvitsee usein syliä ja rakkautta, ei takaisin huutoa.

Lähdemme aina porukalla ulos jos meno on levotonta, ja jos joku ei suostu pukemaan vaan temppuilee, niin jää kotiin siksi aikaa, mukaan ei pääse muiden reissua pilaamaan. Arkeen siis pieniä asioita jotka onnistuessaan saa tämän koko rakennelman tuntuvan tukevammalta ja toimivammalta, kun ihan kaikessa ei tarvitse enää tapella.

Lähteminen ei sinänsä auta lapsia, koska sitten joutuvat olemaan isänsä kanssa ilman sinun läsnäoloasi.

Ala kasvattaa lapsiasi, etteivät he käy isänsä hermoille. Jos käyttäytyvät noin kotona, varmaan ovat hirviöitä kodin ulkopuolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja paskat. Kohtuullista kuria tarvitsee.

Kasvatuksen puute räjähtää silmille nykyään yleisissä paikoissa ja kouluissa.

Ja sillähän ei ole väliä, että tutkimukset osoittavat kuritusväkivallan vain lisäävän lasten levottomuutta ja oireilua. Lasten pahoinpitelystä ei ole mitään hyötyä. Se ei ole kasvattamista vaan aikuisen kyvyttömyyttä.

Lapsena pahoinpidellyt ajautuvat aikuisena itse usein väkivaltaisiin parisuhteisiin. Tuolla "liki kivuttomalla korvien vääntelyllä" on todella kauaskantoiset seuraukset.

Samaan aikaan, kun yhteiskunnassa on siirrytty boomerien käyttämästä kurikasvatuksesta zoomerien käyttämään tunnekasvatukseen niin nuorten väkivaltaisuus, rikollisuus ja syrjäytyminen ovat räjähtäneet käsiin. Nykynuoriso voi huonommin kuin koskaan aiemmin.

Tämä on siis toteutunut fakta. Kun vastakkain ovat faktat ja tunnekasvattaja-tutkijoiden ns. tutkimustieto, niin uskon mieluummin faktoja.

Minulla ei ole henkilökohtaista tietoa tilanteestasi, mutta jokaisessa väkivaltaisessa tilanteessa on syytä ottaa se vakavasti. Väkivalta, uhkailu ja korvanvääntäminen ovat vakavia asioita ja ne voivat aiheuttaa fyysisiä ja henkisiä haittoja lapsille ja muille henkilöille.

Suosittelen sinua ottamaan yhteyttä paikalliseen lastensuojeluviranomaiseen tai poliisiin saadaksesi apua tilanteeseen. Voit myös hakea apua ja tukea esimerkiksi perhekriisi- ja väkivaltatyötä tekeviltä järjestöiltä tai terapeuteilta. On tärkeää, että sinulla ja lapsillasi on turvallinen ja väkivallattomat elämä.

Muutto ei välttämättä ole ainoa vaihtoehto, mutta se voi olla tarpeellinen turvallisuuden takaamiseksi. On tärkeää varmistaa, että teet ratkaisun, joka on sinun ja lastesi parhaaksi.

Olen melko varma että useassa monen lapsen perheessä on pientä voimankäyttöä tai kuritusta, tästä ei vain puhuta. Tunnen muutaman perheen jossa lapsia tukistetaan.

Kasvatus on pelkkää kauhistelua nykyään. Kun lapsi aloittaa vastakkainasettelun tai valtataistelun, niin aikuinen on aseeton koska kaikkia aseita pidetään kamalina ja traumaattisina.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole henkilökohtaista tietoa tilanteestasi, mutta jokaisessa väkivaltaisessa tilanteessa on syytä ottaa se vakavasti. Väkivalta, uhkailu ja korvanvääntäminen ovat vakavia asioita ja ne voivat aiheuttaa fyysisiä ja henkisiä haittoja lapsille ja muille henkilöille.

Suosittelen sinua ottamaan yhteyttä paikalliseen lastensuojeluviranomaiseen tai poliisiin saadaksesi apua tilanteeseen. Voit myös hakea apua ja tukea esimerkiksi perhekriisi- ja väkivaltatyötä tekeviltä järjestöiltä tai terapeuteilta. On tärkeää, että sinulla ja lapsillasi on turvallinen ja väkivallattomat elämä.

Muutto ei välttämättä ole ainoa vaihtoehto, mutta se voi olla tarpeellinen turvallisuuden takaamiseksi. On tärkeää varmistaa, että teet ratkaisun, joka on sinun ja lastesi parhaaksi.

Ruumiillinen kuritus on ihan eri asia kuin perheväkivalta.