Välillä minusta tuntuu että olis pitänyt syntyä Englantiin. Juon mielummin teetä kuin kahvia ja tämä on monille ongelma

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä synnyin Englannissa ja asuin siellä kolmeen otteeseen yli parikymppiseksi. Asuimme ihan tavallisessa keskiluokkaisessa ympäristössä ja siellä kaikki joi teetä siis tosi PALJON teetä. Mutta siellä ei ollut varsinaista teekulttuuria lainkaan. Tee tuli Tescosta pusseissa jotka laitettiin teekannuun. Samoin muuten kahvi, jota juotiin muissa perheissä vain iltaisin juhlaillallisen jälkeen, oli AINA Nescafeeta. Me juotiin kunnon kahvia, esim Belgialaista ja äiti toi kahvia myös Suomesta.

Sellaiseen oikeaan brittiläiseen teekulttuuriin tutustuin vasta yliopistossa, kun minulla oli tosi yläluokkalaisia opiskelukavereita, joiden suvuilla oli maaseutu kartanot. Heidän luona juotiin viikonloppuisin iltapäiväteetä ja opin eri teelaaduista. Mikä on aamuteetä, mikä iltapäiväteetä, mikä sopii maidon kanssa, ei koskaan Earl Grey joka nautitaan sitruunan kanssa. Darjeeling on mieto tee eikä yleensä parhaimmillaan maidon kanssa. Minun suosikiksi on tullut Ceylonin teelaatu, joka sopii hyvin maidon kanssa.

Edelleen juon teetä aamuisin ja iltapäivisin, mutta illallisen jälkeen kuppi kahvia. Onneksi Suomessakin saa nykyään hyvää kahvia eikä vain hapanta kuraa : )

Meillä ei oikein meinata uskoa, että britit tosiaan käyttävät teepusseja. Kyllä pitää mennä Kiinan ja Japanin suuntaan jos haluaa löytää oikein teekulttuuria ja viimeisen päälle valmistettua teetä.

Toisaalta se englantilainen pussitee on reilun kokoinen annos ja vahvaa, maidon kanssa makoisaa mukavuusteetä. Suomalaisena laitan myös hunajaa. Hyvää.

Tietysti hyvin eri asia kuin joku japanilainen teeseremonia.

47 vuotta ilman kahvia tai teetä ja kyllä se kahvittomuus on joskus ollut ihmettelyn aihe erilaisissa tilanteissa.