Mitä ei lueta leuhottamiseksi?
Lueskelin tuota ketjua noloista asioista joilla ihmiset leuhottaa. Siellä ihmiset olivat pahastuneet todella triviaaleista asioista ja sellaisista joiden ääneen sanominen todennäköisesti ei millään tavalla ollut leuhottmista.
Esim mielenterveydestä tai muuten terveydestä puhuminen. Ei kai kukaan leuhota sillä että on ollut sairas. Miksi asioista puhumista positiivisessa mielessä pidetään leuhottamisena?
Tai jos toteaa että lapsi lukee 3-vuotiaana niin en näe sitä leuhottamisena vaan asian toteamisena.
Mielipiteitä?
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa leuhottaminen?
Minäkin olisin kiinnostunut tietämään, mitä on leuhottaminen. Älkää pihistelkö tietoa, vaan kertokaa.
Lesoilua. Kehuskelua kautta rantain.
Sehän on luonnekysymys. Jos on alemmuuskompleksi niin sitä on koetettava lievittää ihan millä tahansa. Siis nostettava omaa arvoaan jollain ulkoisella asialla kun ei koe itseään muuten arvokkaana, merkityksellisenä.
Valitettavasti vertailukulttuuri ruokkii alemmuutta mutta siitä voi myös päättäväisesti kieltäytyä. Sitähän nämä kehopositiivisuudet sun muut yrittävät omalla tavallaan tehdä.
Jos on itse kovin solmussa itsensä kanssa voi tulkita leuhottamiseksi ihan minkä vaan myönteisen asian minkä toinen kertoo.
Kannattaa hankkia kavereita joilla on itsetunto.
Leuhottaminen on leuhkimista, lesoamista, elvistelyä.
Vierailija kirjoitti:
Koskaan kuullut sanaa. Murretta?
Oman paremmuudensa esiin tuomista.
Minkä tahansa voi kokea leuhottamisena jos ompi tarpeeksi kateellinen tai kieron katkera luonne 🤨