*~* Enskat maanantaihin*~*

Aloitanpa jo maanantain pinon, kun vuorokausi vaihtunut.

Täällä edelleen hereillä koneella, rytmi IHAN sekaisin. Tänään sunnuntaina oli kummipoikamme perheineen käymässä, heidän lähdön jälkeen nukuin parin tunnin päikkärit. Ja nyt ei sitten väsytäkään yhtään vaikka pitäis jo sängyssä olla:(



Viikonloppu mennyt kaikenlaista tehdessä. Vaikka levätä pitäisi en ole malttanut olla muuttolaatikoita tyhjentämättä. Onhan se sitten kostautunutkin, supistellut pe ja la aivan älyttömästi taas ja lauantaina puutuminen meni jalkapohjiin saakka. Mies sai hieroa jalkoja, jotta tunto palasi. Olen luvannut huomisesta aloittaa kunnon lepäämisen, eli ei siivousta eikä muuttolaatikoita!! Ei kestä kroppa tätä olotilaa enää...



Laitanpa vielä uudet masukuvat linkiksi. Viimeksi siis otin rv24+0 ja nyt rv 26+0. Pitää parin viikon välein napsia kuvia muistoksi:=) Uudet kuvat itseotettuja, joten ovat vähän läheltä ja huonoja, mutta pääasia näkyy, eli se maha:)) Tai miksi tuota " kumpua" nyt voi sanoa?! Hei te jotka muistatte samat viikot, oliko teillä jo masua näkyvissä tossa vaiheessa?

http://s129.photobucket.com/albums/p221/Aurora-79/Masukuvia/?action=vie…



Sori omanapaisuus, palailen aamulla kommentoimaan muutakin. Nyt en malttanut viikonlopun pinoa läpi lukea, kun pakko päästä tästä sänkyyn vaikkei väsytäkään!



Aurora + Poistu rv 26+1

no, niin, yritetäänpä uudelleen.



aamu on alkanut jo puoli seitsemän aikaan, kun simppiskin heräsi lähettään isiä töihin. eli ei tullut uni äipän silmään enää sen jälkeen. täytyy koittaa taas päikkärit vetää aamulla, kun tänään on sekä neuvola että synnytysvalmennus eli pitäis skarppina pysyä...



olo on sitten lauantain helpottanut, onneksi. tänään onneks otetaan taas hemppa niin nään et onko niitä rautatabuja syötävä. voi kun oiskin lääkäri tänään, sais kuulla että vieläkö sitä voi uiskennella jne.



ihana oli tuo auroran masu:) usko pois, kyllä se siitä kasvaa. kun eikös nää pikkuiset tuonne rv 28 tiennoille kerää painoa kaikkiaan sen kilon verran, ja sit alkaa kunnon kasvupyrähdys? ainakin itsestä tuntuu siltä.



viipero: tippa tuli linssiin täälläkin synnärikertomusta lukiessa, miehellä kans:) hällä varmaan kanssa suurin kauhu tota synnytystä koskien koskee just sitä et miten kestää sen että mua sattuu...



toivottavasti aa:lle nyt ei mikään kunnon tauti iske! kuumaa juomaa kurkulle...



siru: mäkin jo eilen kattelin et ihan kun ois kevät tulossa. ei vielä!!! tikru haluu kunnon piiiiiiitkän talven!!!



mammanalku: mulla kans ekat liikkeet tuntui joskus rv 22 tienoilla. istukka oli mullakin tuossa etuseinämässä.



greetas: tervetuloa porukkaan!



juu, nyt jatkaan lepäilyä, että pysyy vireystaso illallakin.



tikru ja simppis 34+3

[color=FF00FF]Voi kökkö, eilen lähettiin miehen kanssa käymään iltalenkillä ja tietenkin siinä jäätiköllä meinasin kaatua ja siinä sitten ilmeiseti reväytin selkäni, koska ihan uuden lainen kipu alkoi sitten illalla ja valvotti puolet yöstä:( Ei siis riitä tuo normaali selkäsärky vaan nyt sitten vihloo ja repii tuolta vasemmalta puolelta oikein somasti.. että mukavaa viikon alkua=)



Greetas, meniköhän nicci oikein?? Tervetuloa mukaan masua kasvattelemaan=) Meillä tosiaan moni jo lähentelee viimeisiä viikkoja, niin vastapainoksi on mukava saada uusia plussanneita, että säilyy tasapaino palstalla=)

Itselläni myös oli kaiken laisia oireita ihan ekoilla viikoilla ja hassuinta oli se, että jotenkin sitä vaan tiesi olevansa raskaana ennenkuin edes testin teki..

Mutta minä vielä sitten varmistin asian MONEEN kertaan, meniköhän 12 r-testiä :) *nolostuu*



Huoh, piti viedä matot ulos tänän, mutta taitaa nyt jäädä, kun ei viitti tuota selkää ihan älyttömästi rasittaa kuitenkaan.. Taidan ruveta laittaa itseäni ja lähteä kaupoilla käymään.. vaikka nyt ei kyllä oikein tili antaisi kauheasti myöten, mutta ainakhan sitä voi jotain pientä=)



Huomenna alkaa se perhevalmennus.. hieman jännittää... noh, enköhän minä selviä, vaikka se mies ei nyt sitten mukaan pääsekkään.. olisin kovin mielelläni sen mukaani ottanut, muttakun tuo valmennus alkaa joka kerta jo klo 15.00 ja mies pääsee töistä vasta puoli viiden maissa, niin minkäs teet.. yksin siis sinne mentävä ihmettelemään..



Jep, mutta nyt päivän askareisiin.. olisi taas kovasti kaikkea hommaa tälle viikolle=)



trekuin siru ja tiiti rv 31+6[/color]

[color=#0000CD]Maanantai taasen..Huh. Viikot vilisee silmissä jo.



Greetakselle tervetuloa! =)



Auroralla on ihana pieni massu..Mulla muistaakseni pömpötti pikkasen enemmän noilla viikoilla..Ainakin kun makas..Seisaaltaan sitä nyt ei muut huomannu kun vasta muutama viikko sitten kun peitty niin hyvin vaatteiden alle..Nyt ei kyllä kukaan voi erehtyä luulemaan mua ainoastaan tuhdiksi tytöksi..=D



Sirulle jaksamista selkäsäryn kanssa! Munkin pitäis olla kävellessä vähän varovaisempi kun meinaan liukastella jatkuvasti. En tietty nyt kun jäätkin lähti..=)



Mitenkäs nyt on kommentoitavat ihan hukassa..Pöh..



Itsellä on huomenna neuvola ja keskiviikkona sitten hampilääkäri ja eka synnytysvalmennus. Pitää toivoa, että meillä mies ehtis mukaan kun alkaa tosiaan täälläkin klo 16.00.



Tämän päivän voikin vaan ottaa rennosti..Silti pitäis alkaa keksimään jotain tekemistä..=) Mukavaa maanantaita kaikille!



t. poppis ja räpätti rv30+5

Viikonloppu hurahti muuttoa järjestellessä. Meillä on jo hirmusti laatikkoja pakattuna ja muuttoauto tulee perjantaina! Olen todella tyytyväinen meidän aikaansaannoksiin. Jos tänään ¿riehuis¿ vähän varastossa. Perjantaina sitten muutetaan aamusta lähtien ja yritän tsempata itseni jaksamaan vielä firman pikkujouluihin sillon illalla. Siellä on paljon tuttuja, joita en ole nähnyt varmaan yli puoleen vuoteen osaa yli vuoteen ja ne ei tiedä että meille tulee vaavi.. ;) On varmaan ilmeissä kertomista kun maha pystyssä menen bileisiin.. Hih!



Greetas ¿ TERVETULOA munkin puolesta. Mä luuhaan tässä puolivälissä, muut menee menojaan jo yli 30 rv.. Mukavasti tänne kotiuduin kun ensin uskalsin aloittaa kirjoittelun..



Aurora ¿ sulla on niin hieno pieni masu!!! Mä oon naureskellut omalleni.. mulla oli ¿pömppis¿ jo ennen raskautta ja nyt kun on toi vauvamaha tullut jo tohon alas, niin se ¿vanha pömppis¿ on siirtynyt rintojen alle.. Eli mulla on sellanen Michelin-rengas-fiilis.. 2 mahaa päällekäin.. ;) Haha! Kaipa se tuosta sitten pyöristyy kun vauvamasu vähän kasvaa lisää. Älä rehki liikaa niissä muuttojutuissa!!! Mulla taitaa olla aika samat viikot kun sulla on nyt sitten kun me muutetaan vihdoin uuteen kotiin. Siellä on sitten keittiön asennusta ja laminaatin laittoa sekä maalaamista ja tietty ne normaalit muuttolaatikoiden tyhjennykset. Olen jo miestäni varoitellut että todennökäisesti yritän tehdä enemmän kuin jaksan, hänen pitää sitten olla tiukkana ja komentaa mut välillä lepäämään..



Tikrulla on sitten tänään tapahtumarikas päivä. Kerrohan sitten myöhemmin kuulumisia neuvolasta. Mä meen neuvolaan huomenna ja taidan EHKÄ päästä sitten täyttelemään niitä Kelan papereita..



Siru oli liukkailla horjunut, toivottavasti selkäkipu menisi ohi! Kurjuus.. :(



Mukavaa viikkoa kaikille!



Mammanalku + Tiitiäinen 20+3

Siru on satuttanut selkänsä, voi halvattu...ei kiva jos muutenkin särkee ja jomottaa.



Kaimalla on ihkun pieni masu, mulla masu oli tuossa vaiheessa jo aika valtava, mutta tuo masun koko riippuu niin paljon kropasta, jos pikkuisella on tilaa siellä muutenkin kölliä niin eipä sen kannata paljon ulospäin pullistella.



Mulla on olo edelleen aivan karmea, kävin aamulla neuvolaan mennessä apteekissa ja ostin panadol hottia, aivan kermean makuista mutta pakko tähän tukkoisuuteen on jotain vetää, ei muuten pysy hereillä saati sitten pystyssä.

Onneksi tuli nyt eikä sitten 3-4 viikon päästä kun on tosipaikka kyseessä, olisi aika hankala ponnistaa jos ei saa muutenkaan henkeä.



neuvolassa ei mitään ihmeellistä



hemppa 130

pissa puhdas, mutta käskettiin juoda enemmän on kuulemma liian sameaa.

paineet 110/75

sf 33

pikkuisen sydän löi 145 +

painoa ei ole tullut 2 viikossa yhtään lisää, onneksi, mä tunnen itseni jo aika norsuksi muutenkin.



Ens viikolla olisi taas ultra sairaalassa, jospa ne sais nyt kunnon mitat neidistä.



Sellaista siis täällä, nyt taidan lähteä päikkäreille, tässä räkiksessä ei oikeen saanut nukuttua yöllä joten täytyy ottaa nyt takaisin.



AA ja neiti 36+2

Ei sitten onnistunut mun aktivoituminen palstailemaan ¿mietin, että kehtaako sitä enää edes mitään kirjoitella¿ Käyn kyllä edelleen tasaisin väliajoin lukemassa teidän kuulumisia, mutta se oma kirjoittelu sitten jää ¿ei viitsisi pelkkiä omia juttuja aina kirjoitella, ja kommentoinnitkin on jo hoidettu :)



Laraleille (ja miehelle) onnittelut pojasta ja voimia niin itsesi kuin pienokaisenkin hoitoon!



Tikru ja simppis olivat heräilleet aikaisin lähettämään iskää töihin ¿herttaista! En tiedä miksi, mutta nyt ävapaalla mun on ollut paljon helpompi herätä ja nousta aamuisin kuin koskaan ennen! Ihan vapaaehtoisesti nousen miehen kanssa aamuisin ja päikkäreitäkin nukun liian harvoin, on mukamas niin paljon tekemistä ja menemistä. Ja on kuulemma miehenkin mielestä mukavaa, kun nousen sen kanssa edes muutaman sanan vaihtamaan. Luulen kyllä, että tämä aamupirteys loppuneen aikasta piankin :)



Toivottavasti Sirun selkä paranee, niin saat nukuttua paremmin. Kyllä sitä on alkanut vaan jotenki luontaisesti varomaan enemmän, kun liikkuu tuolla liukkailla (menneillä sellasilla) ja vaikka jossain keskustan/kaupan ryysiksessäkin.



Mammanalku oli kirjoittanut Michelin-renkaistaan, tuli niin elävästi mieleen oma vatsani :) Se oma pömppis tosiaan nousi ylemmäs vauvamasun tieltä ja ihmisille, jotka halus mun vatsaa ihmetellä jouduin siis esittelemään oman ja yhteisen vatsan. Nyt ovat jo sulautuneet yhdeksi isoksi palloksi oma ja yhteinen ¿se on sais kyllä kadota kokonaan!



Omaan napaan ei kuulu kummempia, täällä sitä vaan kirjaimellisesti odotellaan¿

Viime viikolla neuvolassa Kaveri oli, neuvolan tädin sanoilla, ¿hyvin pää alhaalla¿, kiinnittymisestä ei sanonut mitään. Verenpainetta vähä mietti, alapaina 86 ¿mutta ei sit kuitenkaan sanonut mitään. Mut ei kai toi nyt vielä kovin korkea ole? Kun pissa puhdas ym.? Kokoajan alkaa painaa enemmän ja enemmän alas ja luihin ja tänä aamuna oli sisäreidet kipeet, ihan kuin olis ollu treenikipuja :)

No, sitähän ne tavallaan kai ovatkin¿



LillSis & Kaveri rv 38+3

Vaikka yritin eilen mennä ajoissa sänkyyn, ei uni tullut. Lueskelin kolmeen asti ja sit sainkin valot sammutettua. Heräsin sitten vasta 12 aikoihin=))



Viiperolle kiitokset kertomuksesta!



Kaima, vai olet säkin jonkun lentsun saanut kimppuusi:( Mulla on kurkku ollut reilun viikon kipeä etenkin aamuisin ja öisin, mut aina päivän mittaa paranee. Eli sisukkaasti koittaa tulla, mutta ainakin vielä olen pystynyt pitämään pöpöt loitolla. Lepäilehän siellä kunnolla ja juo sitä hottia niin eiköhän se siitä:=) Laita mulle sun meiliosoite tekstarilla tai meilillä, niin saan yhteyttä suhun jotenkin. Haalarit odottaa:))



Siru oli selkänsä venäyttänyt:( Hitsi! Selkä muutenkin vaiva monesti raskausaikana, niin ei tarttisi yhtään ylimääräistä venähdystä siihen. Koitahan saada se kuntoon!



mammanalku, mulla istukka etuseinässä ja ekat liikkeet tunsit joskus rv 22+jotain? Eikä vieläkään tunnu liikkeet päivittäin. Vain muutamana päivänä viikossa ja jo kuitenkin 27. viikko menossa... Eli rauhallista ainakin täälläpäin, ei potkut häiritse! Vaikka olisi kyllä kiva jotain pieniä elonmerkkejä tuosta poitsusta saada:)



Tosiaan masun koosta johtuen, vielä ei sukulaiset tiedä raskaudesta. Tai no vanhemmat + isovanhemmat tietää, muttei kukaan muu;) Eikä myöskään kaikki kaverit velä tiedä, ne joita harvemmin näemme. Kai se on kohta paljastettava kun masu kasvaa...



Nyt menen lukemaan illalla aloittamani kirjan loppuun, mukavaa alkanutta viikkoa!



Aurora

AinoAuroralla on nyt sitten flunssa iskenyt kunnolla päälle. :( Voi miten mälsää! Lisääpäs niihin Panadol Hot:eihin ihan reilusti hunajaa ¿ maistuu huomattavasti ihnimillisemmälle ja teki itsellä ainakin tosi hyvää kurkulle. Pikaista toipumista!



LillSis:llä on ollut samanlainen ¿tuplamasu¿ kun mullakin.. Kiva kuulla etten ole ainoa ja että toivoa on saada yksi ainoa pyöreä masuli.. ;)



Kummasti lohduttaa kun kuulee että teillä muillakin on ollut se istukka edessä ja kaikki ei vielä liikkeitä ole tässä vaiheessa tunteneet. Kiitos vain kaikille kommentoineille! :)



Yritän epätoivoisesti pähkäillä mitä tekisin tänään kampaajalla.. Ottaisinko vain kevyt värin (joka mulla nytkin on alla) vai laittaisinko jotain sähäkkiä raitoja.. ;) Ehkä istahdan sinne kampaajan tuoliin ja kysäisen häneltä!



Mammis ;)

Ehdin taas jotain naputtaakin..

Lyhyt viesti tulee nyt ja pelkkää omaa napaa. Sortsit siitä jo valmiiksi. =)



Eka neuvola oli tänään. Oli ihana terkka ja istuttiin ja juteltiin sellainen pari tuntia. Oikea maratonistunto olikin. =)



Neuvolakortissa lukee nyt rv9+6 ja mä elän sujuvasti rv7+5 tänään. *silmienpyöritystä* Että sellainen kaks viikkoa napsaistiin pois mun raskaudesta noin niinkun yhtäkkiä. =/ Mutta mä uskon vakaasti tuohon vähempään viikkomäärään.

Eka ultra varattiin vasta 14.12. joten nyt olen parin tunnin päästä menossa yksityiselle katsastamaan onko siellä todella joku ja jos se osais sit jo vähän viikkojakin sanoa. Miten niin lyhytpinnainen mamma täällä?! =)



Että, tulen muutaman tunnin päästä sitten kertomaan mitä näkyi.

APUUVA!!!

[color=FF00FF]Vielä hetkeksi aikaa kuluttamaan, ennenkun lähen hakemaan miestä töistä.. aikas hassulta vielä tuntuu tämä yhdellä autolla pärjääminen, mutta eiköhän se tästä. Kahta autoa kun ei viitsi pitää, kun toisella ei kuitenkaan tulisi niin paljon ajoa ja ne vakuutus maksut on kuitenkin ihan suhteellisen hintavat.. ei viitsi siitä maksaa, että toinen auto seisoo 95% ajasta tuossa pihassa..



jaahas, jos sitä sitten hieman kommentoisi välillä..



AinoAuroralle jaksuja flunssan kouriin.. Nyt vaan hottia juomaan ja kovasti lepäilemään=)



Lill_sisille heipat pitkästä aikaa!! Hui, kun sinäkin olet jo kovasti itsellesi noita viikkoja kerännyt=) Mihin tämä aika oikein hupenee;)?



Mammikselle mukavaa kampaaja reissua!! Minä yritän kasvattaa taas hieman pidempää tukkaa, kun niin kauan on tämä lyhyempi malli ollut, joten ei viitsi kampaajalle vielä mennä, ennekun saan hieman lisää pituutta tukkaan..



Jushka on menossa ultraan, kivaa.. tulehan sitten kuulumisia kertoilemaan.. On se vaan niin ihanaa päästä sitä omaa pikkuista kuva ruudulta katselemaan. Meillä oli ne kolme ultraa koko raskauden aikana ja enää en taida sellaisiin päästä.. noh, eihän tässä enää pitkä aika ole siihenkään kun nähdään tiiti ihan livenä=)



Sellainen juttu on tässä mieltä askarruttanut, kun meillä nuo sukulaiset, varsinkin anoppi, on ihan intoo piukalla ekasta lapsen lapsesta ja kun ei näitä vauvoja suvussa ole vähään aikaan ollut muutenkaan.. niin mitenköhän käy sitten kun vauva syntyy.. onkohan meillä ollenkaan omaa aikaa? Sanoinkin miehelleni eilen, että ei ilmoteta ekaan kahteen viikkoon kellekkään kun tiiti syntyy, että saadaan olla rauhassa hetki;) Noh, kai sitä pitää ilmoittaa, mutta jotenkin vaan nyt ajattelee, että haluaisi olla pienen kanssa ihan kolmisinkin aina välillä.. Toisaalta ymmärrän kyllä, että kaikki haluaa tulla katsomaan vauvaa yms. Mutta me kun ei oikein osata sanoa ei, jos joku haluaa tulla käymään. Varsinkaan mies ei osaa..

Nytkin tekee välillä tiukkaa, kun haluaisin tehdä tiitille valmisteluja itse, niin kun tuo anoppi on kyllä kanssa aikalailla tekemässä niitä. Älkää ymmärtäkö väärin, anoppini on maailman ihanimpia ihmisiä, mutta miten sen nätisti sanoisi.. ihan älytön hössö ja touhotin välillä..

Onneksi oma äitini suhtautuu mummoksi tuloon rauhallisesti, eikä hössötä vauvan tulosta koko ajan..

Noh, anteeksi tämä vuodatukseni, mutta hirvittää välillä vain=) Meilläkun vielä asuu noi sukulaiset kuitenkin aikas lähellä kaikki joten varmaan ei vieraista tule olemaan pulaa.. Toisaalta turha sitä on etukäteen murehtia, sen näkee sitten mitä tulevan pitää=)



Jeps, mutta nyt täytyy ottaa lasagne pois uunista ja lähteä miestä hakemaan, että päästään syömään=)



siru ja tiiti edelleen=)[/color]

koetan tässä väsäillä... jotenkin tuntuu, etten enää muista mitään, mutta katsotaan mitä saan aikaiseksi. Tähän alkuun linkki photobucketin kuviin, siellä voitte käydä vilkaisemassa Santeri-neitoa. Kuvat on otettu sairaalassaoloaikana, parissa kuvassa on vielä happi- ja nenäletkutkin paikallaan.



http://i124.photobucket.com/albums/p23/osse-santeri/DSC00761.jpg

http://i124.photobucket.com/albums/p23/osse-santeri/DSC00682.jpg

http://i124.photobucket.com/albums/p23/osse-santeri/DSC00732.jpg

http://i124.photobucket.com/albums/p23/osse-santeri/DSC00659.jpg



Mä oon käsi, en oppinut mitenkään, miten saisin sellaisen hienon selaussysteemin niinku Auroralla esim...



Mutta se kertomus...



Tiistaina 7.11. mulla oli aika äitiyspolille korkean verenpaineen ja proteiinien takia - eli raskausmyrkytysepäilys päällä. Erikoistuva lääkäri tutki ja oli sitä mieltä, että voitais käynnistää, mutta halusi varmistuksen ylilääkäriltä ja saikin. Santerin kokoa tutkittiin vielä ultralla, ja kokoarvio pysyi edelleen samana (3,4 kg) kuin melkein kolme viikkoa aiemmin. Siirryin siis polilta suoraan osastolle, mihin kyllä olin jo varautunut ja olin ottanut synnärikassin mukaani.



Osastolla kätilöt varmistelivat, että ihanko todella pitäis käynnistää saman tien? Sanoin lähteväni kotiin, jos ei käynnistetä ja lääkäri oli samaa mieltä. Joten 1/4 tabletilla aloitettiin klo 16. Kahdeksalta piti saada seuraava annos, mutta kun mainitsin alkaneista supistuksista, kätilöt vetivät komennon takaisin enkä saanut enää lisää lääkettä. Siinä vaiheessa tunsin oloni vähän tyhmäksi, kun luulin sen olevan positiivinen asia, että supistukset olivat alkaneet, ja sitten homma haluttiinkin lopettaa. Kuulema supistukset jatkuvat, jos synnytys on käynnistyäkseen ilman lääkettäkin, muussa tapauksessa saisin nukkua yön. Käveltiin miehen kanssa ilta sairaalan käytävillä, jotta supistukset ei loppuis, mutta niin ne vaan hiipuivat. Nukahdin kymmenen maissa ja heräsin puolen yön jälkeen supistuksiin - ne alkoivat jo tuntua jossain, mutteivät vielä hirveän kipeinä. Sain yöllä jossain vaiheessa petidiini-piikin ja peräruiskeen ja supistukset jatkuivat 5-10 minuutin välein. Torkuin niiden välissä, mutta enpä oikein nukkunut.



Mies tuli aamulla ennen töihin menoa käymään ja lääkäri oli siinä vaiheessa päättäneet, että käynnistyslääkitystä ei jatketa, koska synnytys näyttää etenevän ilmankin. Lähetin miehen vielä töihin, koska ei ollut mitään takeita siitä, että päästään synnyttämään päivän aikana. Kohdunkaula oli edelleen vain 2 sormelle auki, eli juuri mitään edistystä ei ollut tapahtunut - polilla olin ollut 1,5 sormelle auki. Hoitajat vaan totesivat, että voin siirtyä synnytyssaliin sitten, kun oma olo on kestämätön, heillä kun ei ole sen kummempaa kivunlievitystä tarjolla.



Kahden jälkeen soitin miehelle, että voisi lähteä tulemaan sairaalalle ja neljän maissa siirryimme synnärille. Sitä ennen sain toisen peräruiskeen. (Otin molemmat ihan mielelläni, minulle se ei ollut kivulias tai muuten epämiellyttävää.) Meille sattui sama kätilö, joka oli pitänyt synnytysvalmennuksetkin, mistä olin tosi iloinen (tosi hyvä ja kokenut tyyppi). Lisäksi kätilöopiskelija osallistui, mikä oli kanssa hyvä juttu, hänellä oli enemmän aikaa meille ja myös hän oli todella mukava. En kokenut millään tavalla kiusalliseksi, että hänelle tilanne oli ns. oppitunti.



Heti alkuun sain ilokaasua (hauskaa ainetta, saa jälleen kokea miltä teini-iän ekat humalat tuntuivat ja lisäksi ne menivät heti ohi...), n. tunnin päästä kaksi aqua-rakkulaa selkään + lämpimän geelipussin. Aqua-rakkulat olivat taivaallisen ihanat, poistivat kivun selästä kokonaan! Suosittelen kyllä kokeilemaan, jos kivut tuntuvat pääosin selässä. Ne laitettiin puolen tunnin päästä uudelleen ja edelleen kipu hellitti. Nojailin sänkyyn, heiluttelin itseäni, istuin jumppapallolla (välillä pompinkin, mikä oli miehestä kamalan koomista...). Suihkuun en mennyt (olin käynyt aamupäivällä eikä se lievittänyt kipua kuin hetkeksi). Kätilöt kyselivät, haluanko epiduraalia, ja halusin, mutta vasta sitten, kun se olisi hyväksi.



Kalvot puhkaistiin 19.40 ja lapsivesi oli ollut vihreää, mutta kukaan ei maininnut asiasta minulle. En sit tiedä pelkäsivätkö, että panikoin... Ensimmäinen epiduraali laitettiin 20.30 ja sekin oli taivaallisen ihana, pystyin nukkumaan! Samaan syssyyn taidettiin laittaa oksitosiinitippa, ettei synnytys hiivu. Siinä vaiheessa taisin olla n. 5 cm auki. Epiduraali uusittiin 23.10, jolloin olin edelleen vasta 7 cm auki. Toinen epiduraali ei vienyt supistuskipuja enää täysin pois, vaan ne tuntuivat pakaroissa. Pystyin silti nukkumaan niiden välissä, vaikka ne tulivat jo 1,5-2 minuutin välein... Mieskin torkkui tässä vaiheessa keinutuolissa. Ja kätilö vaihtui jossain välissä, tästä yökätilöstä en niin hirveästi aluksi pitänyt, mutta aamuun mennessä päästiin samalle aaltopituudelle... ;)



Puolen yön jälkeen ilmoitin kätilölle, etten pysty enää olemaan ponnistamatta. Sain antaa kehon ponnistella rauhassa itsekseen, mutten vielä tietoisesti ponnistaa. Tässä vaiheessa olisin halunnut nousta seisomaan, mutta kätilö esteli korkeiden paineiden takia. Myöhemmin päättelin, että kyse oli pikemminkin siitä, että lapsivesi oli ollut vihreää ja keuhkot piti päästä imemään. Makuulle pakottaminen oli ollut minun ehdoton kauhukuvani, joten tässä vaiheessa synnytys alkoi tuntua inhottavalta ja olin vähän paniikissakin. Kun vihdoin sain ponnistaa yhden maissa, yritin aluksi kyljellään, mutta siitä ei tullut mitään. Käännyin lopulta selälleni ja vaikka selkään sattui koko ajan, siitä asennosta ponnistin. Kätilö huusi jossain vaiheessa toisen kätilön avukseen ja tälle avustajalle menetin hermoni totaalisesti, kun hän seisoi vieressä ja huusi minulle 3-4 kertaa, että vedä jalkoja itseesi päin. Lopulta tiuskaisin takaisin, että mitäs luulet minun tekevän, jolloin tajusivat auttaa. Ponnistusvaihe kesti kokonaisuudessaan vain 18 minuuttia, vaikka sinä aikana ehdin jo luovuttaa ja epäillä tosissaan, onko vauvan punkeaminen alakautta ollenkaan mahdollista...



Vauva syntyi to 9.11. kello 1.13. Avustajaa tarvittiin vissiin monestakin syystä - keuhkot piti imeä vihreän lapsiveden takia. Napanuora oli kertaalleen kiertynyt kaulan ympäri. Hartiat olivat tiukassa, vaikka itse en sitä ehtinyt edes huomata. Vauva ynisi vain hiljaa ja kätilöille tuli hirveä kiire. Meidän neiti sai aluksi vain neljä pistettä ja kiidätettiin heti lääkärille, ja sieltä teholle lisähapelle. Meille kerrottiin kyllä tilanteesta heti, kun vaadin että mitään ei saa pitää salassa, että huolestun enemmän, jos en tiedä mitä tapahtuu. Muuten olimmekin miehen kanssa rauhallisia, koska jostain syystä olimme molemmat varautuneet siihen, että jotain tällaista tapahtuu. 5 minuutin kohdalla pisteet olivat 6, vartin jälkeen jo 9. Eli tyttö toipui hyvin.



En siis saanut pitää vauvaa sylissä ollenkaan heti synnytyksen jälkeen. Kätilö palasi saliin ja kyseli meiltä, kumpaa sukupuolta vauva oli ollut ja että mihin aikaan se oli syntynyt. Ilmeisesti tilanne oli todella säikäyttänyt hänetkin. Synnytyksen aikana ei ollut ilmennyt mitään syytä epäillä vauvan heikkoa tilaa. Minua ruvettiin valmistelemaan jälkeisten tuloon, mutta lääkkeistä huolimatta istukka ei irronnut. Olin hyvin doupattu, joten irrotuskokeilut eivät sattuneet lainkaan. Olin muutenkin aika väsynyt, joten odottelin vaan rauhassa, mitä tuleman pitää, ja kohta minut siirrettiinkin leikkaussaliin istukan irrotukseen. Se tehtiin kolmannen epiduraalin alaisena, ja tällä kertaa puudutteet olivat tosi tujuja - en pystynyt liikuttamaan jalkojani tai käsiäni operaation jälkeen, vaan hoitajien piti siirtää minut lakanoilla potilassänkyyn. Tärisin heräämössä ihan horkassa noin tunnin ja siinä vaiheessa tuntui tosi pahalle henkisestikin. Unen myötä olo helpotti ja viiden maissa pääsimme vihdoin katsomaan pientä teholle. Mies oli käynyt istukan poiston aikana jo paikalla ja kertoi minulle kuulumisia heräämössä.



Se tunne, kun näin oman pienen hoitokaapissa letkut nenässä, oli aivan käsittämätön. Tunnistin omani monen metrin päästä, pieni ihminen niin tutun näköinen ja oloinen. Mies sanoi, että ei ole koskaan nähnyt minun terästäytyvän niin nopeasti, kuin silloin. En jaksanut nousta sängystä, enkä saanut koskettaa kuin kaapin käsireiän läpi, mutta siellä se ihme nukkui.



Puoli kuuteen mennessä minut siirrettiin osastolle nukkumaan ja vauva jäi teholle. Jaksoin vielä soittaa äidille ja maistaa mustikkakeittoa (mulla oli nälkä koko synnytyksen ajan, mutta kätilöt eivät suostuneet jugurttia kummempaa antamaan), mutta olo oli vieläkin sen verran huono, ettei syömisestä tullut mitään. Aamiainen tarjoiltiin 7.30 enkä voinut enää rauhoittua. 11.00 pääsin teholle vauvaa katsomaan, mutta vasta 13.00 sain hänet lastenosastolla syliini ja tissille ensimmäisen kerran. Pääosin jouduimme ruokkimaan vauvaa pullosta, koska teholla oltiin tosi tarkkoja ruoan määrästä ja vaikka vauva oli itse vaatinut hengitysavusteet pois ja voi alkutilanteeseen nähden tosi hyvin, hän oli uninen ja välillä tosissaan pakkosyötettiin nenäletkun kautta. Vierihoitoon päästiin lauantaina ja kotiin maanantaina.



Tästä tuli nyt tosi pitkä tarina, ja välillä tuntui, että kuulostaapa pahalta. Sitä se ei todellakaan ollut. Mulle jäi synnytyksestä hirveän hyvä mieli. Kaikki ei mennyt " hyvin" eikä mun kaikkia toiveita kuunneltu, mutta siitä huolimatta menisin uudelleen vaikka heti. Ehkä korostaisin vielä enemmän, että mulle pitää kertoa kaikkia koko ajan eikä salata asioita (esim. sitä vihreää lapsivettä). Pahalta tuntui vain ponnistusvaiheessa ja istukan poiston jälkeen lääkityksen poistuessa. Muuten kivun kyllä kesti ihan hyvin, tosin mulle ehdittiinkin laittaa kaikenlaisia kivunlievityksiä.



Vauva on aivan ihana enkä ole kokenut mitenkään jääneeni paitsi mistään, vaikka päästiin ihokosketukseen vasta 12 tunnin päästä. Imetyskin lähti hyvin käyntiin heti, kun tilaisuus saatiin.



Onnea kaikille tulevaan koitokseen! Pahoittelen vielä, että tästä tuli pitkä!!



-Osse ja neiti 11 vrk

Heidin kanssa ainakin josku pohdittiin, palautuuko jalat koskaan ennalleen. Iloisia uutisia - kyllä palautuu! Mulle mahtuu jo mun iki-ihanat bootsit jalkaan, ja tosiaan viimeisinä viikkoina ei ollut toiveitakaan! Painokin on tullut humisten alas, nyt on enää viitisen kiloa jäljellä siihen timmeimpään kuntoon (mikä ei ole kovin timmi sekään...). Painoa tuli varmaankin yli 20 kg, lopetin n. rv 36 vaa' alla käynnin, kun otti niin paljon päähän...



Eli turvotus ainakin laskee nopeasti! Vihkisormuskin on nyt taas joka päiväisessä käytössä. Voi näitä raskauden jälkeisen ajan pieniä iloja... :)

Eipä tullut mun gradutalkoista mitään, kun tuli aamulla niin kova stressi siitä että on vielä vaippoja tekemättä. :-/ Mut tärkeintä kai, että vauvaa varten valmistuu... Pesin lisäksi taas koneellisen vauvanpyykkiä, miten sitä voikin olla paljon vaikkei ole vielä ehtinyt liatakaan mitään! :-)



Ihan ekaks suurkiitos Osselle synnytyksesi " uudelleen elämisestä" kanssamme! Mä mietin synnytystä vähän joka välissä nykyään, ja on tosi rauhoittavaa kuulla monenlaisia selviytymistarinoita! Mahtavaa, että jaksoit ponnistusvaiheessakin vielä pitää puoliasi ja olla niin skarppina kaikesta huolimatta! Santerin kuvat oli ihania! (Vähänks tää on täpinöissään, ei varmaan huomaa mistään...? =)) Ja kiitos myös lohdullisista sanoista tuon turvotuksen suhteen, mä katselin sormuksiani viimeks lauantaina kylään lähtiessä pynttäytyessä, ja mietin, onks niille käyttöä enää koskaan. :-P Mut toivoa siis on! :-)



Jahas. Sit muuta.



Aurora: Apua, miten sutjakka masu sulla vielä on! :-D En tarkoita pahalla, mut mun vauvamasu oli jo tosi esillä viikoille 25+ mentäessä. Toisaalta mun vatsalihakset ei ole koskaan saaneet osakseen erityistä treenaamista, ja pikku pömppistäkin oli ennen raskautta ehtinyt kertyä ahkeran kaljankittaamisen ja muun bailailun sivutuotteena... Mullon pari kuvaakin niiltä ajoilta, taidan laitella niitä esille kans johonkin, et voitte käydä kattelemassa.



Siru, voi kurja kun kaaduit! Onneks et kuitenkaan masupuolta loukannut!! Mä just tänään kuljin tuolla ja kauhistelin liukkautta, oli tosi köpöttelyä meno. Toivottavasti saat särkyä helpotettua, eiks tollaista voi lääkitä vaikka semmoisella puudutteella? Tsemppiä kovasti!!



Lill_Sis: kiva kun ilmoittelit itsestäsi! Sun kuulumisia olis mukava lueskella enemmänkin kun niin samoilla viikoilla mennään. :-) Mulla on kans viimeisissä parissa neuvolassa alapaineet olleet yli 80, mut ei se terkka kans mulle ole mitään niistä sanonut. Kuuluu kai jotakuinkin asiaan näillä viikoilla, kunhan ei muita oireita tule eikä ihan hurjaks nouse! Onko sulla muuten paino kasvanut edelleen tasaisesti? Mulle ei ole kolmeen viikkoon tullut lisäkiloja, oon ajatellut, että lapsivesi varmaan hupenee sitä mukaa kun vauva kasvaa. Eikä tää terkankaan mielestä ole mitenkään huolestuttavaa. AinoAurora taisi mainita myös, ettei ole kiloja viime aikoina enää tullut?



Tänään kävelin ehkä yhteensä noin kilometrin matkan ensin aika kiireellä ja sitten pakon edessä huilaillen: alkoi sattua niin kovasti alamahalle ja nivusiin, ettei olis kohta päässyt eteen päin ollenkaan. Mä en kyllä ole vielä tuntenut muita kuin kivuttomia suppareita, mut liitoskipuja ja muuta venymisen aiheuttamaa särkyä on kyllä senkin edestä! Toi kävely on aika hankalaa hupia nykyisin, taisin siitä jo jossain vaiheessa valittaakin.



AinoAuroralle muuten kovasti lohdutusta ja tsemppiä flunssan kouriin!! Toivottavasti se Panadol auttaa ja oireet helpottaa pian! Mulla oli viimeks flunssa ihan alkuraskaudessa keväällä, ja se oli kyllä kurjaa kun samaan aikaan oli niin väsynyt ja huonovointinen muutenkin. Sen lisäksi mies oli vielä risteilyllä ja jouduin itse hoitelemaan itseäni kotona. :-( Mut siis lepoa ja lämpöä ja tassuttelua, ja muista juoda niin pöpöt huuhtoutuu pois! :-)



Siru: mä kans tässä mietin, kun mun vanhemmat on tosi innoissaan tästä tulokkaasta, että mitä se innokkuus mahtaa käytännössä tarkoittaa sitten kun vauva on maailmassa. Se, että asuvat melkein sadan kilsan päässä meistä tietysti vähän viilentää, mut entä sitten kun tulevat käymään tai me mennään sinne? Voi olla, että mun omistushaluni rupeaa hälyyttämään aika pian, jos eivät anna meidän rauhassa ITSE hoidella vauvaa! No, ei tuomita ennen kuin nähdään.



Hm. Nyt taidan lähteä vähän syömään, jos jaksaisin vielä illalla ommella pikkuisen... :-)



Terkkuja lähettää Ladie kerallaan pikkuLeidi, rv. 37+4

[color=CD1076]pitää munkin kokeilla onnistuuko väreissä :)[/color]

[color=CD1076]Kestipä kauan lukee kaikki teiän jutut....

Joo, ekax tervetulotoivotukset Greetakselle!!!Tänne kannattaa liittyä!! :)



Kiva että osselle oli jääny hyvä mieli kuitenki synnytyksestä, antaa rohkeutta meille muille :)



Mites mammanalku, saitko 4D:n varattua? Paljonko tulee maksamaan, jos saa udella?



Toivottavasti lara saat pojan kohta jo kotiin, ei tarvi ikävöidä kokoajan..



Nyt siru ja muut rauhallisemmin tuolla ulkona ettekä kaatuile!!!! Saa olla muuten kaikista huolissaan!!



Jushkalla oli ollu kiva neuvolatäti, hyvä. Ei olis mukava juosta siellä kokoajan jos ei tulis toimeen..



Joo meillä oli tosiaan ne häät lauantaina, kuudelta kun oli jo herätys ni voitte kuvitella miten POIKKI mä olin, saatiin onnex kyyti jo kuudelta kotiin (seiskalta oltiin siis kotona) ysiltä olin jo unten mailla :)

Oli aika meininkiä, kuvitelkaa 90% vieraista 20-30v jätkiä pohjosesta ja viinatarjoilu :D En kyllä olis jaksanu siihen yhteen asti yöllä siellä istuskella..



Jätkät keksi siinä pienessä maistissa meiän vauvallekkin sen " työnimen" , pikku d.Käy mulle :)



No, pitää salaattia alkaa tekee..



Riikka ja pikku d JO 20+3[/color]

[color=FF3030]

Juuri kotiuduin töistä, alkaa kyllä pitkät päivät käydä voimille! Suokaa siis anteeksi, että nyt jää kommentoinnit ja syvälliset pohdinnat vähemmälle.

Neuvola oli aamulla, tässä kuulumisia:

rv 20+4

paino +438 g/vko

RR 100/65

pissa puhdas

hemppa 130

sf 19 cm

syke 150-163

liikkeet ++

Kaveri potki jo doppleria miehekkäästi, tuntuu olevan aika reviiritietoinen. Istukka on takaseinässä ja sikiön koko viime vkon ultrassa vastasi viikkoa suurempaa, joten ei liene kumma, että mieskin tuntee liikkeet mahan päältä ihan selvästi. Sf-mitta menee yläkäyrällä, ja kaikki viittaa kuulemma siihen, että pikkujäbä oiskin n. vkoa vanhempi kuin on luultu. Eli oisin tullut raskaaksi kuukautisten aikaan. Onko sellainenkin mahdollista? No, luonto on arvaamaton.

Tässä vielä linkki mahakuvaan, pakkohan munkin oli kun kaikki muutkin laittaa kuvia :)

http://users.tkk.fi/~eluukkal/rv18+6.jpg

Tuo on otettu vkolla 18+6, nykyään joudun jo kurkkimaan, jotta näen omat varpaani. Hassua!

Uusia oli ilmestynyt, tervetuloa ainakin [b]Greetasille[/b]! Vasta vähän aikaa sitten mä olin täällä huuli pyöreänä ja nyt jo on puoliväli ylitetty. Niin se aika vaan rientää. Niistä oireista olit kysellyt, mulla ei ollut alussa minkäänlaisia oireita ennen kuin viikolla 7 alkanut pahoinvointi pakotti mut jäämään sairaslomalle melkein kuukaudeksi. Mutta mulla se olikin pahemman luokan oksentelua, sellaista osuu kuulemma vain harvalle. Toivottavasti vältyt moiselta. Ja jos et välty, niin rohkaisuksi voin sanoa, että ainakin mulla se loppui kokonaan ja nyt oon jo elämäni kunnossa. Ja aika kultaa muistot :) Kannattaa muuten pitää jonkunlaista päiväkirjaa kaikista raskaudenaikaisista " merkkipaaluista" . Ainakaan tämä lahopää kun ei muuten muistaisi mitään! Ja vielä siitä tuulimunasta: meikäläinen oli alussa ihan paniikissa kaikista kohdunulkoisista sun muista. Mun mieltä rauhoitti kovasti alkuraskauden ultra, jossa kävin yksityisellä (maksoi n. 70e Helsingin Femedassa). Ainakaan mun mielestä se raha ei mennyt hukkaan. Äläkä vaan MISSÄÄN NIMESSÄ mene kurkkimaan minnekkään km-sivustoille vaikka kuinka mieli tekisi. Niistä tulee vaan paha mieli. Täällä meidän kanssa vaan hehkuttelet kivoja juttuja!

Ja siitä päiväkirjastani lunttaankin [b]Mammanalulle[/b], että liikkeitä alkoi mulla tuntua jo viikolla 18 sen verran selvästi, etten enää erehtynyt luulemaan niitä mahan kurnimiseksi. Varmaan kyllä vaikuttaa niihin se istukan sijainti aika paljon (mulla takaseinässä) ja se, miten päin vaavi yksiössään majailee.

[b]Osselle ja Viiperolle[/b] kiitoksia kertomuksista ja oikein paljon onnea vielä molemmille perheille!

[b]Laralle[/b] kovasti voimia! Toivottavasti saatte pian nyytin omaan kotiin ja voitte aloittaa sen vauvantuoksuisen arjen. Kaikkea hyvää koko perheelle!

Nyt tämä mimmi lähtee jääkaapille ja sen jälkeen viettämään hyvin ansaittua leffailtaa miehen kainaloon.

Mukavaa viikonalkua kaikille!

Kesis, rv 20+4

[color=#8B008B]No nyt on vähän raikkaampi fiilis! :) Mäkin kasvatin hiuksiani pitkään ja nyt ne on jo sen verran pitkät että saa letit ja nutturan aikaiseksi. Laitettiin vähän sellasta värihuuhtelua ja ohuita raitoja! Kummasti piristi ilmettä!



Kiitokset Osselle ihanasta kertomuksesta ja kuvat oli kyllä taas niin ihania että piti melkein itkua vääntää!



Riikka, en saanut varattua 4D:tä kun oli IHAN SIKANA töitä! Täytyy taas yrittää huomenna uudestaan. Ja muistelisin että se ois n. 140 eur kelan jälkeen.. Sun hääbileethän oli sit varmaan ihan passelit sulle kun kuitenkin pääsit " ajoissa" lepäämään! Ja hyvän työnimen keksivät!!!



Nyt ruokaa laittamaan! Palailen myöhemmin vielä jos olen hereillä.. ;)



Mammis ja Tiitiäinen 20+3[/color]

Kiitokset teille kaikille siitä, että olette niin lämpimästi ottaneet minut vastaan! :) Tuntuu todella mukavalta.



Yritän tosiaan pikkuhiljaa päästä teidän juttuihin käsiksi...ihania masukuvia oli muutamat tänne laitelleet!:)



Osborne: Ihania kuvia tuosta teidän pienokaisesta! Kiva oli myös lukea sinun tarinasi.



Kesämorsian2006: Ajattelinkin, että alan pitämään päiväkirjaa tästä odotuksesta. Jotenkin tämä taas tänään on alkanut tuntumaan siltä, että nyt sitä tosissaan odotellaan vauvelia....sain ajan gynelle 4.12, joten silloin saan mielenrauhan. Paljon olen sitä miettinyt, että mitähän siinä ultrassa näkyy? :) On tämä vain jännää.



Oikein mukavaa viikon alkua kaikille.

*greetas*

Meinaan minä!!



Ultrassa tuli käytyä ja itsensä siitä kipeäksi maksettua (Kelan korvauksen jälkeen vielä 85egee) mutta kyllä se vaan kannatti!!

Ensin tihvailtiin masun päältä ja näkyi sikiöpussi ja ruskuaispussi. Muuta ei sitten näkynytkään.

Sit lääkärisetä käski mun käydä vessassa pissillä ja sanoi jo tässä kohtaa että jos ei ala alakautta näkyä ketään asukkia, niin herää vahva epäily tuulimunasta.

No minä jo pissillä siinä melkein nyyhkytin että voihan tuuli ja muna sentään, mutta nostin nenän pystyyn ja päätin että mun mahassanihan ASUU joku! =)



Sisäkautta kun kurkattiin niin johan näkyi! Juustonaksu!! Ja sydän sykki niin vietävästi, 150x/min. Kaveri on 1.08cm pitkä ja vastaa rv 7+1. Eli väheni vielä entisestään, tuo tekee lasketuksi ajaksi 8.7.07.



Nyt jaksan odotella ne pitkät 3 viikkoa että pääsen taas ultraan neuvolalääkärille. Siellä sitten samat tutkimukset. =) Ja koska silloin on viikkoja vielä liian vähän tehdä niskaturvotusta, niin saan vielä uuden ajan. =)

Kauhee harmi. =) Mutta oli se niin ihanaa ja liikuttavaa nähdä se jumputus siinä ruudulla että ihan mielelläni " unohdan" kertoa tästä käynnistä terkkarille. =)





Jushka ja Juustonaksu rv7+1.