Muita, joita on alkanut oma aiti arsyttamaan aivan suunnattomasti oman vauvan saamisen jalkeen? Tuntuu etteb kesta yhtaan aitiani, nyt kun meilla lapsia.

Jotenkin sitä on nyt alkanut ihan eri näkökulmasta miettiä millainen äiti oma äitini on ja tajuaa, ettei lähes tulkoon missään asiassa halua tehdä samalla tavalla. Tuntuu, että oma äiti on ollut monessa asiassa aika huonokin äiti=( Ja mummona hän taitaa tehdä samat virheet....

minua on oikeastaan alkanut rasittaa sekä äitini, että isäni oman vauvan saamisen myötä. aiemmin pidin heitä hyvinä vanhempina ja omaa lapsuuttani onnellisena, mutta nyt tajuan kuinka paljon virheitä he ovat tehneet.

erään kerran sitten kohtasi realiteetit kun oli hoitamassa lastamme (silloin 7kk) ja minä olin syömässä ravintolassa mieheni kanssa. viivyimme vajaa 2h ja kotiin tullessa kuulin vauvan itkun jo rappuun asti. äitini yritti häntä epätoivoisesti rauhoitella, eikä meinannut antaa vauvaa minun syliini kun tulin kotiin.



no, nappasin vauvan puoliväkisin ja kas kummaa, pikkuinen rauhoittui välittömästi =). tämän tapauksen jälkeen on äitini asenne hieman parantunut ja nöyränä joskus totesikin että taitaa se äiti olla lapselle kaikkein rakkain.

Äitini usein puhuu pojallemme suoraan tyyliin " toi sun äitis on vähän hölmö/ ootkohan saanut tänäänkään mitään ruokaa/ ja taas on vaippasi ihan täynnä, raasu" jne...



Saatiin jo kunnon täppelu tästä aikaan ja on hieman rauhoittunut käytös. Mutta siis aina omii ja utelee, että olemmeko lainkaan osanneet oikein hoitaa alsta jne..

Jotenkin pidin sitä kaikkea paskaa normaalina, ennen kuin sain oman lapsen, jota en koskaan kohtelisi niin huonosti! Siksi äiti ärsyttää.

Omalle äidille voi puhua, mutta anopille ei oikeen kehtaa sanoa mikä tosissaan ärsyttää. Yleensä liittyy lasten hoitoon, tosin lapsien kasvaessa on sekin tasaantunut.

Oma äitini tajuaa (kokemuksesta), ettei mua pidä tulla neuvomaan eikä mun asioihin pidä puuttua.