Onko joku käynyt seksuaaliterapiassa? Kokemuksia?

Olen nuori mies ja pelkään kovasti että naispuolinen seksyterapeutti yrittäisi vietellä minut jos menisin.

Minuakin kiinnostaisi kuulla, koska vakavasti harkitsen käyntiä.

Olen keski-ikäinen nainen, hiljattain pitkästä parisuhteesta eronnut. Viimeisinä vuosina parisuhteessa ei ollut enää minkäänlaista hellyyttä ja kosketusta seksistä puhumattakaan, ja omat lähestymisyritykseni torjuttiin. Se jätti ehkä jonkinlaisen jäljen. 

Tuntuu, että oma seksuaalisuus pitää etsiä nyt uudestaan. Enkä ole yhtään kiinnostunut mistään yhden yön jutuista, nautin valtavasti yksin olosta ja itsenäisyydestäni. Mutta kosketusta ja hellyyttä kaipaan. 

Haluaisin myös kuulla kokemuksia. Pelottaa hyvän terapeutin etsiminen ja ajan varaaminen.

Kellään kokemuksia?

Olen käynyt. Oli ihan ok kokemus.

Joo, puolison kanssa keskustelemassa suhteen avaamisesta. Oli hyvä kokemus ja koin tulleeni ymmärretyksi. Mitä haluaisit seksuaaliterapialla saavuttaa?

Olen ollut seksuaaliterapeutin pitämällä luennolla. Se oli todella hyvä,  itse asiassa jopa paransi omaa ja mieheni elämää.

Se oli toki aikaa, jolloin vielä sai sukupuolten välillä olla eroja. Jokainen esimerkiksi (olimme kaikki naisia) sai tunnustaa, miten oli lähiaikoina tullut mäkättäneeksi  miehelleen jostain aivan  turhasta asiasta. Jollekin oli kotona päivän ollut  mies paistanut suuritöisen leivonnaisen ilahduttaakseen vaimoa, ja tämä heti ovelta moitti, että miksi olet pakannut sen väärin.

Kyllä se sai miettimään asioita ja jopa kiittämään miestä hyvin tehdyistä asoista. Ja ymmärtämään sen, että luolamiehen tapaan heillä on joskus tarve lähteä miesporukassa saalistamaan ruoka perheelle miesporukassa.

Tämä palstahan perustuu kokonaan miesten haukkumiseen. Sitten ihmetellään, jos se lähteekin mukavamman mukaan, joka taas saattaa olla  vauvapalstalainen, voi miesparkoja.

Kannattaa joskus kokeilla sanoa jotaina mukavaakin sille kumppanille.

Eikös nuo tuollaiset terapeutit ole pitkälti setalaisen/sexpolaisen maailmankuvan omaavia? Tai jopa heidän kouluttamia. Välttäisin

Elän itse parisuhteessa, jossa ei ole seksiä. Käyn aika ajoin juttelemassa seksuaaliterapeitin kanssa. Oman seksuaalisuuteen ylläpitäminen on hyvinvoinnille tärkeää, mutta sain tuolta oivalluksen, ettei syy seksin puuttumiseen johtunut minusta (myös puoliso kävi hänen juttusilla). Samalla oivalsin, että niin kauan kuin seksittömään suhteeseen jääminen on oma valintani siksi, että suhteemme antaa minulle kokonaisuudessaan enemmän arkeeni hyvinvointia kuin se ottaa, enkä uhriudu asian kanssa niin se tukee hyvinvointia enemmän kuin ajatus siitä, että joku muu tekee päätöksen puolestani.

Olen oppinut nauttimaan itsestäni ja seksistä itseni kanssa jopa enemmän. Pukeudun itseäni imartelevasti ja pidän hyvinvoinnistani tietoisesti enemmän huolta. Se on lisännyt myös naisellisuuttani enemmän (vrt. aiempi poikatyttö Look).

Tottakai saan katseita nykyisin enemmän kuin aiemmin ollessani hoikempi ja naisellisempi, mutta toisaalta myös tietoisesti olen käsitellyt itseäni kohdistuvaa kiinnostusta seksuaaliterapeutin kanssa, että missä menee omasta mielestäni raja ja samalla oppien kysymään, missä menee puolisoni näkökulmasta raja. Olen oppinut käymään seksuaalisuuteeni liittyviä keskusteluja.

Kävin kun kunnalta tuli kolmen kerran maksusitoumus.

Sitä en vaan ymmärtänyt että jos mulla oli mielen päällä seksuaali-identiteetin ja itsetunnon kriisi niin miksi terapiassa piti poseerata puolialasti ja hokea peilille että "olen nuori ja kaunis, elän ja nautin" sitten kyykätä kymmenen kertaa syvään ja toistaa mantra?

Jätin terapian kesken toisen käyntikerran jälkeen. Jos haluan jumppaan, ostan salikortin.