Miehen lapsella on ihan eri säännöt. Perheriita.
Mun lapsilla on huomattavasti tiukemmat säännöt kuin miehen lapsella. Mies haluaa pitää samat säännöt eksänsä kanssa ja mullakin on tietyt säännöt mun eksän kanssa. Lapset on huomanneet tämän ja mun lapset yritti aluksi saada mieheltä asioita periksi, mutta kun se ei antanut, kokee he nyt mun miehen epäreiluna. Hänen lapsella on täysin eri nukkumaanmeno- ja kotiintuloajat ja enemmän viikkorahaa. Mun lapset on siitä kateellisia ja pitää mua epäreiluna kun en anna heille enemmän vapauksia. Tänään sitten kaikki kosahti ja mies lähti jonnekin. Mun lapset ilmoitti vihaavansa mua eivätkä halua edes syödä mitään. Toivottavasti saitte selvää. Mä kirjoitin ihan ajatusten virtaa. Mä en jaksa miettiä nyt mitään kielioppia. Sori.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Taas niin trolli aloitus kuin ollla voi!
Ennenkus kaksi uusi perhettä menee yksiin, kaikki perusasiat uusperhessä ja sen toiminassa keskustellaan selväksi. Myös niiden ikäisten lasten kanssa, joita asia koskee.
Jos näin ei tehdä, on kysymys jo alunperin tyhmisistä, jonkin verran älyltään v a j a i l t a, ja valmiiksi molemmin puolin luuseri perheistä.
Normaalit ja terveet aikuiset ihmiset hoksaavat jo etukäteen uusperheen ongelmat, sekä hyvät ja huonot puolet että mahdolliset ongelmat.
Mitä tyhmepi ihminen älyllisesti on, sitä innokkaammin ja helpommin hän lähtee innokkaasti rakentamamaan uusperhettä.
Tyhmä ihminen ei edes osaa ajatella, eikä ennakoida sitä, millaisista lähtökohdista ja kasvatuksesta, lapset uusperheeseen tulevat.
Etenkin naiset ovat kuumasasti ja kiihkeästi vain rakastuneet uuteen mieheen ja sulkevat silmänsä kaikelta muulta. Joskus on näin on myös miehen puolelta.Se on niin, että jokainen terve, täydi-ikänen ihminen itse tekee omat henkilökohtaiset valintansa.
Eikä niistä valinnoista voi koskaan syyttää ketään muuta.Ei ainoatakaan muuta ihmistä.
Jos valinnat menee onnistuu kaikkinensa, se on henkilökohtainen onni ja koko yhteiskunnalle hyväksi.
Jos valinta epäonnistuu, se on hlökohtainen suru ja murhenäytelmä.
Se voi tulla myös yhteiskunnalle kalliiksi: Kuten huoltajan mt-ongelmat, terapia, sairaslomat> työkyvöttömyyseläke, lastensuojelu, mahdolliset lasten huostaanotot, ja niin edelleen.Näistä kaikista, ihmissuhteiden, avio/avoerojen, uusperheiden, työttömyyden sosiaalitukien, väkivallan sun muiden keskuudessa, toimii yksi yhteiskunnan verovaroin maksettu, se paljon haukuttu Byrokratia:
Sosiaalihuolto. Ja sen tarjoama apu.
Apu takaisin pohjalta, normaaliin elämään. Vähitellen.
Eipä se tämäkään paatos ihan täysjärkiseltä kuulosta.
Lasten on hyvä oppia pettymyksiä.
Ajattele niitä lapsiasi äläkä sitä munaa!