Välilevyn pullistuma

Mut leikattiin kiireellisesti, kun pullistuma muuttui prolapsiksi. Toisesta jalasta lähti tunto ja voimat, ja lopulta kaikki kosketus tuntui kipuna.

Mä tunnen useita joilla kivut jäi leikkauspöydälle, itseni mukaanlukien. Ja koska vertaistukea olen hakenut niin tunnen monta leikattua. Yhdelle tuli leikkauksesta uusi haitta, mutta sekään ei enää vaivaa ja selkäkivut jäi sairaalaan myös.

Omalla kohdallani oli hyvin tiukat määräykset mitä saan tehdä ja mitä en, siis ennen leikkausta. Pullistumien tilanne niin paha että lääkärit kielsivät liikunnan ja suosittelivat kylkimakuuta. Hitailla kävelylenkeillä sain käydä ja kävin, hyvinä päivinä.

Kivusta kertonee se että söin yli 10 kolmiolääkettä päivässä että pärjäsin KOTONA, saikulla. Töihin en todellakaan kyennyt.

Viimeisen kolmiolääkkeen otin kotona leikkausta edeltävänä iltana. Sen jälkeen niitä ei tarvittu.

Nykyään voin liikkua ja tehdä ihan mitä mieli tekee, selkä kyllä kestää. Onneksi en enää edes muista moista kipua.

Että ei niitä leikkauksia turhaan kannata denonisoida.

* demonisoida.

Kannattaisi pitää lasit päässä.

Hakeudu selkäongelmiin perehtyneelle fysioterapeutille. Usein apua on, kun vaan asiakas on valmis toimimaan ohjeiden mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Lihavuus tuo vaivoja aina.

Mikähän lihavuuden aiheuttama ongelma kirjoittajalla mielessä.

Jos kadulta otetaan satunnaisotantana joukko oireettomia ihmisiä, on 50%:lla välilevyn pullistuma.

Jos välilevy pullistuu selkäydinkanavaan päin, aiheuttaa se jonkun jo mainitsemat virtsan pidätysongelmat ja halvaantumisvaaran. Tällöin ainoa hoito on leikkaus.

Käypähoitosuositusten mukaan tarjotaan fysioterapiaa ja parasetamolia. Kipujen pitkittyessä laaditaan lähete fysiatrille ja tämä hoitaa asian eteenpäin sinne minne kuuluu.

Noin 3kk kohdalla kun jalassa alkoi puutumis ja halvausoireet ja refleksit oli sammunu niin pääsin leikkaukseen. Sinne jäi oireet.