Lue keskustelun säännöt.
Mikä ihmeen "päheä"!
07.02.2023 |
Nyt on tv:n B-sarjan kanavilla kaikki päheätä, mitä mitä hä! Nyt vasta kuulin eka kerran koko kauhean sanan. Kuka sen keksi - nimi julki ja jalkapuuhun!
Kommentit (36)
Helsinkiläiset tykkäävät brassailla puhumalla slangia, joka on sellaista esperantoa - keinotekoista kieltä, jossa sanoja on lainattu muista kielistä. Alunperin ruotsista, sitten venäjästä ja nyt englannista. Huvinsa kullakin - siis aiheuttaa tahallaan kuuntelijassa hämmennystä siitä, mitä puhuja oikein aikoo tai tahtookaan sanoa: erikoinen päämäärä ja tahtotila. Voisi pitää eräänlaisena hulluuden muotona, koska selväjärkinen ihminen tähtää aina siihen, että puhuisi korrektisti, oikein ja ymmärrettävästi.
Slangin puhujilla ei ole eikä edes kuulemma pidä ollakaan (?) mitään sääntöjä. Silti he osaavat kuulemma riidellä siitä, mikä on sitä "oikeaa" slangia. Muistuttaa jo teologista mittelöä. Otan esimerkin.
Suomen kielessä on vokaalisontu, jota kuulemma slangissa ei tarkoituksella saakaan olla. Sen takia - supisuomalainen sanoo tai sanoisi - Sörkkä, mutta puhdasoppiset tsadilaiset sen tuomitsevat sanoen - se on Sörkka - mikä viittaa viron kieleen tai ruotsiin, josisa myöskään ei vokaalisoinnusta ole tietoakaan. Hieno suomen kielen ominaisuus ja vivahde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläiset tykkäävät brassailla puhumalla slangia, joka on sellaista esperantoa - keinotekoista kieltä, jossa sanoja on lainattu muista kielistä. Alunperin ruotsista, sitten venäjästä ja nyt englannista. Huvinsa kullakin - siis aiheuttaa tahallaan kuuntelijassa hämmennystä siitä, mitä puhuja oikein aikoo tai tahtookaan sanoa: erikoinen päämäärä ja tahtotila. Voisi pitää eräänlaisena hulluuden muotona, koska selväjärkinen ihminen tähtää aina siihen, että puhuisi korrektisti, oikein ja ymmärrettävästi.
Slangin puhujilla ei ole eikä edes kuulemma pidä ollakaan (?) mitään sääntöjä. Silti he osaavat kuulemma riidellä siitä, mikä on sitä "oikeaa" slangia. Muistuttaa jo teologista mittelöä. Otan esimerkin.
Suomen kielessä on vokaalisontu, jota kuulemma slangissa ei tarkoituksella saakaan olla. Sen takia - supisuomalainen sanoo tai sanoisi - Sörkkä, mutta puhdasoppiset tsadilaiset sen tuomitsevat sanoen - se on Sörkka - mikä viittaa viron kieleen tai ruotsiin, josisa myöskään ei vokaalisoinnusta ole tietoakaan. Hieno suomen kielen ominaisuus ja vivahde.
Millä tavalla se on sinusta keinotekoista? Sehän on syntynyt monikielisessä yhteisössä yhteiskieleksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
..tai sitten on vain puhunut "kangesta" ja suomen taivutus on ollut hakusessa kuten esim. Porin puolessa.
"Mää löysi se tost mettäst.."
Ei se hakusessa ole. Ei yleiskieli ole suomen kielen ainoa muoto.
Kuka on väittänyt, että olisi ainoa. On kuitenkin joitakin perusjuttuja puhutussakin kielessä, että sinut tunnistetaan äidinkieliseksi suomen puhujaksi. Otan nyt pari rautaista perussääntöä.
Subjekti on aktiivissa yleensä perusmuodossa, kun taas kohde, objektia taivutetaan.
Haastattelututkmuksissa suomea hyvin osaavia ihmisiä eniten suututtaa kuulemma "ketä"- sanan väärinkäyttö, joka hirveältä kuulostaakin, koska sitä pitää suomessa käyttää kohteena, objektina, eikä subjektina. Kun ei kielikorva tee tuossakaan asiassa mitään eroa - tuomio tulee - ei osaa suomea kunnolla tai ei halua edes oppia.
No, jos otat esimerkiksi murteella kirjoitetun, mutta täysin kieliopillisen lauseen, tulee mieleen, että et ehkä ymmärrä, että puhekieli on kielimuoto siinä missä yleiskielikin, vaikka sen kielioppi onkin erilaista.
Suomessa on erilaisia lausetyyppejä, joissa subjekti ei ole perusmuodossa. Esim. nesessiivilauseissa subjekti on partitiivissa, tiettyjen aistiverbien kanssa subjekti on genetiivissä.
Tuo ketä kuka- tai joka-pronominin korvaajana kuuluu ihan vanhastaan osaan suomen murteista. Se ei muutu siitä, vaikka sinua se harmittaakin.
Luin aihetta koskevan Kielikello-artikkelin. Esimerkkinä siinä käytettiin mm. "passi/passin on oltava mukana". Artikkelissa ei kielletty suinkaan subjektin nominatiivi-odotusarvosta lainkaan, kuten sinä teet, vaan päinvastoin pohdiskellaan - subjektin ja objektin raja-aluetta eli kumpi se sana onkaan, kuten tuosta esimerkkilauseestakin sen tyhmempikin heti oivaltaa. Haet erikoisia poikkeuksia todistaaksesi yleissäännön vääräksi - ei lain hyvä tapa väittää ylipäänsä olevansa oikeassa. Sellaisesta saa saivartelijan maineen.
"Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjassa esittämän arvion mukaan vähintään kolme neljäsosaa sanoista viittaa ruotsinkieliseen alkuperään. Suomen murteisiin pohjautuvaa sanastoa on arviolta viidennes ja loput muista kielistä lainattua."
Sekakieli oli tietysti hyvä tarina sille, miksi ihmiset ennen puhuivat kuten puhuivat. Nykynuorten ei tarvitse elää perustella sitä sillä, vaan siitä on tehty briljeerauksen väline lisäämällä siihen nyt englantia.
Norjalaiset ovat tavattoman ylpeitä siitä, että se pyrkivät alinomaa keksimään kieleensä niitä omia ja alkuperäisiä sanoja (vaikka rajanveto niiden kesken on etymologisesti usein vaikeaa). Samanlaista harrastuneisuutta oli Suomessakin aikanaan kun eri sanomalehdet keksivät eri kilpailuja sille, mikä esim sana radio olisikaan suomeksi. Lista on edelleen hupaisa, kuten sana sinko sen todistaa.
Sekakieliä maailmassa on pilvin pimein, mutta niiden lisäksi tunnetaan myös slangi omana tyylilajinaan - itsekorostuksen välineenä tiesminä. Jos osaa äidinkieltään einomaisesti - sallin sen harrastukseksi - en oikein muuten. Se on destruktiivinen ilmiö monessa mielessä. Enkä edes jaksa luetella sitä, miksi.
Ap:lla on päheä kiesi?! - Totta Mooses!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sana kuuluu samaa kastiin kuin "kliffaa hei". Ääriryhmät käyttävät. Näillä pilaa sarjan kuin sarjan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päheä on samaa nyky juttua kun kaikki tehdään nykyään "twistillä" ja "ykösellä sisään" tai hommassa on hyvä "kangi".
Ykkösellä sisään kamala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
..tai sitten on vain puhunut "kangesta" ja suomen taivutus on ollut hakusessa kuten esim. Porin puolessa.
"Mää löysi se tost mettäst.."
Ei se hakusessa ole. Ei yleiskieli ole suomen kielen ainoa muoto.
Kuka on väittänyt, että olisi ainoa. On kuitenkin joitakin perusjuttuja puhutussakin kielessä, että sinut tunnistetaan äidinkieliseksi suomen puhujaksi. Otan nyt pari rautaista perussääntöä.
Subjekti on aktiivissa yleensä perusmuodossa, kun taas kohde, objektia taivutetaan.
Haastattelututkmuksissa suomea hyvin osaavia ihmisiä eniten suututtaa kuulemma "ketä"- sanan väärinkäyttö, joka hirveältä kuulostaakin, koska sitä pitää suomessa käyttää kohteena, objektina, eikä subjektina. Kun ei kielikorva tee tuossakaan asiassa mitään eroa - tuomio tulee - ei osaa suomea kunnolla tai ei halua edes oppia.
No, jos otat esimerkiksi murteella kirjoitetun, mutta täysin kieliopillisen lauseen, tulee mieleen, että et ehkä ymmärrä, että puhekieli on kielimuoto siinä missä yleiskielikin, vaikka sen kielioppi onkin erilaista.
Suomessa on erilaisia lausetyyppejä, joissa subjekti ei ole perusmuodossa. Esim. nesessiivilauseissa subjekti on partitiivissa, tiettyjen aistiverbien kanssa subjekti on genetiivissä.
Tuo ketä kuka- tai joka-pronominin korvaajana kuuluu ihan vanhastaan osaan suomen murteista. Se ei muutu siitä, vaikka sinua se harmittaakin.
Luin aihetta koskevan Kielikello-artikkelin. Esimerkkinä siinä käytettiin mm. "passi/passin on oltava mukana". Artikkelissa ei kielletty suinkaan subjektin nominatiivi-odotusarvosta lainkaan, kuten sinä teet, vaan päinvastoin pohdiskellaan - subjektin ja objektin raja-aluetta eli kumpi se sana onkaan, kuten tuosta esimerkkilauseestakin sen tyhmempikin heti oivaltaa. Haet erikoisia poikkeuksia todistaaksesi yleissäännön vääräksi - ei lain hyvä tapa väittää ylipäänsä olevansa oikeassa. Sellaisesta saa saivartelijan maineen.
Mikä äidinkielen sääntö pätee: pidempää ja pitempää, sanoihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai niinku yleistys: yksinhuoltajat saa paljon tukia tai jossain tietyssä tuloluokassa on enemmän xxx jotain. Mitäs jos tilastoja katsomalla ja yksityiskohtaisilla esimerkeillä voidaan todeta asioissa olevan jotain perää? Onko se pelkkää yleistämistä. Ei poikkeuksiakaan voi pitää esimerkkeinä, vaikka ne ovat positiivisia.
Olisko sedät vaan elvyttäneet sanaa, joka oli ainakin 70-luvulla ihan yleinen nuorten puheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläiset tykkäävät brassailla puhumalla slangia, joka on sellaista esperantoa - keinotekoista kieltä, jossa sanoja on lainattu muista kielistä. Alunperin ruotsista, sitten venäjästä ja nyt englannista. Huvinsa kullakin - siis aiheuttaa tahallaan kuuntelijassa hämmennystä siitä, mitä puhuja oikein aikoo tai tahtookaan sanoa: erikoinen päämäärä ja tahtotila. Voisi pitää eräänlaisena hulluuden muotona, koska selväjärkinen ihminen tähtää aina siihen, että puhuisi korrektisti, oikein ja ymmärrettävästi.
Slangin puhujilla ei ole eikä edes kuulemma pidä ollakaan (?) mitään sääntöjä. Silti he osaavat kuulemma riidellä siitä, mikä on sitä "oikeaa" slangia. Muistuttaa jo teologista mittelöä. Otan esimerkin.
Suomen kielessä on vokaalisontu, jota kuulemma slangissa ei tarkoituksella saakaan olla. Sen takia - supisuomalainen sanoo tai sanoisi - Sörkkä, mutta puhdasoppiset tsadilaiset sen tuomitsevat sanoen - se on Sörkka - mikä viittaa viron kieleen tai ruotsiin, josisa myöskään ei vokaalisoinnusta ole tietoakaan. Hieno suomen kielen ominaisuus ja vivahde.
Millä tavalla se on sinusta keinotekoista? Sehän on syntynyt monikielisessä yhteisössä yhteiskieleksi.
Stadilaiset.
Vierailija kirjoitti:
Ai niinku yleistys: yksinhuoltajat saa paljon tukia tai jossain tietyssä tuloluokassa on enemmän xxx jotain. Mitäs jos tilastoja katsomalla ja yksityiskohtaisilla esimerkeillä voidaan todeta asioissa olevan jotain perää? Onko se pelkkää yleistämistä. Ei poikkeuksiakaan voi pitää esimerkkeinä, vaikka ne ovat positiivisia.
Yleistäminen huono sana, mutta tilastoja on ja kai niistä saa puhua ja on hyväkin puhua ja miettiä. Kaikista asioista ei ole tilastoja ja tutkimuksia. Tällöin tietenkin jokainen muodostaa mielipiteensä ja uskomuksensa miten haluaa. Riippuu myös asiasta. On asoita, joita voi olettaa todeksi,vaikka ei löytäisi tilastoja. Tämä koskee yleistyksiä ryhmistä. Vuosien varrella harvoin jokin huhu tai väittämä pysyy vomissaan, jos siinä ei perää, silloin kun se koskee isoa joukkoa. Yksittäisten ihmisten kohdalla pitäisi tajuta, että niin ei ole aina, koska väärät huhut kumoutuvat yleensä suurien ryhmien kohdalla helpommin,kun yksittäinsen ihmisen kohdalla, johtuen siitä, että suurista ryhmistä on monilla omakohtaista tietoa ja kokemusta, yksittäisestä henkilöstä ei välttämättä muuta, kun huhupuheita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai niinku yleistys: yksinhuoltajat saa paljon tukia tai jossain tietyssä tuloluokassa on enemmän xxx jotain. Mitäs jos tilastoja katsomalla ja yksityiskohtaisilla esimerkeillä voidaan todeta asioissa olevan jotain perää? Onko se pelkkää yleistämistä. Ei poikkeuksiakaan voi pitää esimerkkeinä, vaikka ne ovat positiivisia.
Yleistäminen huono sana, mutta tilastoja on ja kai niistä saa puhua ja on hyväkin puhua ja miettiä. Kaikista asioista ei ole tilastoja ja tutkimuksia. Tällöin tietenkin jokainen muodostaa mielipiteensä ja uskomuksensa miten haluaa. Riippuu myös asiasta. On asoita, joita voi olettaa todeksi,vaikka ei löytäisi tilastoja. Tämä koskee yleistyksiä ryhmistä. Vuosien varrella harvoin jokin huhu tai väittämä pysyy vomissaan, jos siinä ei perää, silloin kun se koskee isoa joukkoa. Yksittäisten ihmisten kohdalla pitäisi tajuta, että niin ei ole aina, koska väärät huhut kumoutuvat yleensä suurien ryhmien kohdalla helpommin,kun yksittäinsen ihmisen kohdalla, johtuen siitä, että suurista ryhmistä on monilla omakohtaista tietoa ja kokemusta, yksittäisestä henkilöstä ei välttämättä muuta, kun huhupuheita.
Fiksut tietää koska voi olettaa yleistyksissä olevan perää ja joskus ei, kuten myös muissakin huhuissa. Koska on jotain häikkää touhuissa ja väittämissä, jopa rikoksia.Tyhmät uskoo mitä vain uskotellaan ja ovelat mutta inhottavat tahalleen uskottelevat toisille mitä haluavat.
päheetön
päheettyä
pähinä
pähevöityä
pähistyä
päheennys
..jatkakaa
Puhekielessä suomalainen liittää ng - äänteen perään vokaalin.