Mitä sanoisit jos saisit kuulla tällaisen kommentin 2 viikkoa hautajaisten jälkeen?
Kyseessä olisi äkillinen kuolema ja menehtynyt olisi läheinen ja tärkeä, esim. puoliso, melko nuorella iällä menetetty yksinhuoltajavanhempi, oma lapsi, sisarus...
Ja sinulle kirjoittaisi/sanoisi joku 2 viikkoa hautajaisten jälkeen: "Noh, kyllä sitä pikku hiljaa jo pitäisi tulla mieleen valoisampiakin ajatuksia, muuten sekoo jo ite."
Mitä sanoisit? Mikä olisi fiilis?
Kommentit (39)
Äitini kuoli koronaan ja ystävällinen kommentti oli ::OISHAN SE KUOLLUT KUITENKIN.
Anne-maj kirjoitti:
Äitini kuoli koronaan ja ystävällinen kommentti oli ::OISHAN SE KUOLLUT KUITENKIN.
Pohjanmaalla?
Vierailija kirjoitti:
Erityisesti tietyllä maantieteellisellä alueella puhutaan noin ja se on törkeää.
Menetit puolisosi? Uutta matoa koukkuun!
Menetit lapsesi? Nyt äkkiä tekemään uusi lapsi!
Sait keskenmenon? Eihän tuota kannata surra, eihän se ollut vielä mikään ihminen!
Menetit vanhempasi? Hyvä, että hän pääsi pois kärsimästä.
Itket julkisella paikalla? Hillitse itsesi, mitä ihmisetkin ajattelevat.Jotkut ihmiset ovat ajattelemattomia tai julmia eivätkä kestä yhtään toisen surua.
Naislesken kotiin on tunkemassa kaikenkarvaisia hyväksikäyttäjiä "lohduttamaan leskeä", kuvitellaan että yksin jääneeltä naiselta saa helposti seksiä ja nainen tietysti myy lohduttajalle polkuhintaan puolisolta jääneen auton, metsän ja pellon ja lainaa vielä perintörahatkin.
Miesleskeä patistellaan, että ota nyt äkkiä jostain uusi puuronkeittäjä ja paidanpesijä entisen tilalle, turhaa sitä murehtimaan: et sinä suremalla akkaasi takaisin saa.
Olin menettänyt vanhempani, erittäin läheisen ystäväni ja enoni, kaikki puolen vuoden sisällä. Eräs "ystäväni", joka oli tietoinen tilanteesta, soitti minulle sanoen "En halua kuulla mitään kuolleista vanhemmistasi, ystävästäsi tai enostasi. Nyt on kyse todella tärkeästä asiasta, mistä haluan puhua!". Tuo tärkeä asia? Tällä "ystävälläni" oli kierrätyksessä 3 tyttöystävää samaan aikaan, ja yksi näistä oli saanut vihiä näistä toisista. Tämä "ystäväni" asui sillä kertaa tämän yhden naisen kanssa, lähti "työreissulle" toiseen kaupunkiin, todellisuudessa tapaamaan toista tyttöystäväänsä, joka sattui olemaan hänen työkaverinsa vaimo! Vaikka osasi kieroilla sen verran, että sai kolmea naista pyöritettyä samaan aikaan, niin ei älli riittänyt siihen että ei olisi jättänyt läppäriään ja muistikorttejaan ilman salasanasuojattuna tyttöystävänsä asunnolle. Tyttöystävä kävi läpi tietokoneen ja muistikortit kuvineen ja käry kävi.
Jostain syystä en jaksanut tuntea sympatiaa saati empatiaa tätä "ystävääni" kohtaan.
Sanoisin, että "Ai pitäisikö? Niinku millasia juttuja?"
Vierailija kirjoitti:
Anne-maj kirjoitti:
Äitini kuoli koronaan ja ystävällinen kommentti oli ::OISHAN SE KUOLLUT KUITENKIN.
Pohjanmaalla?
Uusimaa Siuntio
Kälyn sanoin, kun surin äitiä: "No, se on jo ollutta ja mennyttä!"
Ajattelisin, että puhuu itsestään, että ko. ihminen sekoaisi vastaavassa tilanteessa. Jatkaisin suremista omalla tavallani enkä enää jakaisi suruani tuon ihmisen kanssa.
Jotkut eivät tajua, että suru vaatii aikaa. Mitä läheisempi ja rakkaampi ihminen on kuollut, sitä raskaampi on suru ja kaipaus. Sitten joku, jolla ei ole mitään käsitystä rakkaudesta tai läheisen menetyksestä, tulee valittamaan kun sureva ei jaksakaan heti jauhaa jotain arkisia sattumuksia. Tai aletaan epäillä ihmisen seonneen, kun hän ei parissa viikossa palaa normaalin elämään ja unohda suruaan.
Itselläni on jäänyt mieleen kun aikoinaan ystäväni äiti menehtyi syöpään 54 vuotiaana. Osanotot ilmaisin, mutta ei minulla kyllä todellisuudessa ollut mitään käsitystä kuinka pahalta se tuntuu. Tästä meni viisi vuotta eteenpäin ja oma äitini kuoli nopeasti edenneeseen syöpään myöskin 54 vuotiaana (äitini oli nuorempi kuin ystäväni äiti). Silloin ymmärsin kuinka pahalta ystävästäni tuntui.
Tästä tosissaan jo aikaa. Nyt olen itse 50 v ja monesti asiaa mietin, sillä nyt tuntuu, että äitihän kuoli toooooooosi nuorena. Äitini vatsa-alueen syöpä löytyi vasta 5kk ennen kuolemaa, vei siis aika nopeasti. Ystäväni äidillä oli rintasyöpä, josta aiemmin sai jo ns terveen paperit, mutta lopputulos oli sitten kuitenkin kuolema.
Kyllähän täällä palstallakin kirjoitetaan törkeästi niille, kenellä vanhempi kuollut alle vuosi sitten. Minulle kirjoitettiin, että vanhempani kuolemasta ikuisuus ja koitan saada sääliä sillä.
Sain kuulla jo ennen hautajaisia. Ja sen miten elämän pitää jatkua, ei saa jäädä suruun. Siinä kävikin niin, että aloin surra vasta vuosia myöhemmin. Siinä välissä vain koitin pysyä kasassa. Näennäisesti kaikki oli kai hybin, sisältä olin kuollut. Mutta ajattelin, että pitää vaan mennä robottina eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityisesti tietyllä maantieteellisellä alueella puhutaan noin ja se on törkeää.
Menetit puolisosi? Uutta matoa koukkuun!
Menetit lapsesi? Nyt äkkiä tekemään uusi lapsi!
Sait keskenmenon? Eihän tuota kannata surra, eihän se ollut vielä mikään ihminen!
Menetit vanhempasi? Hyvä, että hän pääsi pois kärsimästä.
Itket julkisella paikalla? Hillitse itsesi, mitä ihmisetkin ajattelevat.Jotkut ihmiset ovat ajattelemattomia tai julmia eivätkä kestä yhtään toisen surua.
Millä alueella? Etelä-Pohjanmaalla?
Oikein arvattu 😭
Minä luulin että Turku-Naantali-Raisio-alueella.
Itse olisin veikannut Satakuntaa.
Olen leskenä kokenut sen, miten menettää rakkaansa äkillisesti, kesken kaiken, ja liian aikaisin.
Kaikenlaisia kommentteja sain kuulla, mutta en menettänyt pahimmassakaan shokkivaiheessa ihmistuntemustani. Tajusin kyllä, miten ihmiset koettivat sanoa jotakin valoisaa ja osaaottavaa. Sanat saattoivat olla kömpelöt ja tyhmät, mutta näin miten toinen yritti parhaansa ja vilpittömästi.
Ainoa erikoinen kommentti oli, ja jota en ymmärtänyt, oli miten kaverini sisar sanoi minua ruumiinpalvojaksi viikko mieheni kuoleman jälkeen. Se tuntui ilkeältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityisesti tietyllä maantieteellisellä alueella puhutaan noin ja se on törkeää.
Menetit puolisosi? Uutta matoa koukkuun!
Menetit lapsesi? Nyt äkkiä tekemään uusi lapsi!
Sait keskenmenon? Eihän tuota kannata surra, eihän se ollut vielä mikään ihminen!
Menetit vanhempasi? Hyvä, että hän pääsi pois kärsimästä.
Itket julkisella paikalla? Hillitse itsesi, mitä ihmisetkin ajattelevat.Jotkut ihmiset ovat ajattelemattomia tai julmia eivätkä kestä yhtään toisen surua.
Millä alueella? Etelä-Pohjanmaalla?
Oikein arvattu 😭
Minä luulin että Turku-Naantali-Raisio-alueella.
Itse olisin veikannut Satakuntaa.
Joka tapauksessa kannattaa näemmä pysyä kaukana Länsi-Suomesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityisesti tietyllä maantieteellisellä alueella puhutaan noin ja se on törkeää.
Menetit puolisosi? Uutta matoa koukkuun!
Menetit lapsesi? Nyt äkkiä tekemään uusi lapsi!
Sait keskenmenon? Eihän tuota kannata surra, eihän se ollut vielä mikään ihminen!
Menetit vanhempasi? Hyvä, että hän pääsi pois kärsimästä.
Itket julkisella paikalla? Hillitse itsesi, mitä ihmisetkin ajattelevat.Jotkut ihmiset ovat ajattelemattomia tai julmia eivätkä kestä yhtään toisen surua.
Millä alueella? Etelä-Pohjanmaalla?
Etelä-Savon voi liittää joukkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityisesti tietyllä maantieteellisellä alueella puhutaan noin ja se on törkeää.
Menetit puolisosi? Uutta matoa koukkuun!
Menetit lapsesi? Nyt äkkiä tekemään uusi lapsi!
Sait keskenmenon? Eihän tuota kannata surra, eihän se ollut vielä mikään ihminen!
Menetit vanhempasi? Hyvä, että hän pääsi pois kärsimästä.
Itket julkisella paikalla? Hillitse itsesi, mitä ihmisetkin ajattelevat.Jotkut ihmiset ovat ajattelemattomia tai julmia eivätkä kestä yhtään toisen surua.
Millä alueella? Etelä-Pohjanmaalla?
Etelä-Savon voi liittää joukkoon.
Ei ainakaan Mikkelissä mitään ihme töksäyttelijöitä ollut. Asuin siellä opiskeluaikana.
Ihmiset ovat joskus hyvin kömpelöitä sanoissaan. Ylipäänsä tuollainen ihminen, joka kertoo miten toisen "pitäisi" ajatella, on aivan hanurista.
Ehkä kuitenkin yritti parhaansa, eikä muuhun pystynyt. Eipähän alkanut haukkua.