Miten laskut maksetaan uusperheessänne?

itse olen opiskelija ja käyn viikonloppuisin/lomilla töissä. Miehellä vakituinen työpaikka. Miehelläni on 2 lasta aikasemmasta liitosta jotka asuvat puolet meillä ja puolet äidillään. meillä aina ollut alusta asti se periaate että se maksaa kummalla on rahaa.. molempien rahat kuluvat kuitenkin ihan perustarpeisiin. Jos jää ylimääräistä niin mietitään mitä extraa voidaan ostaa/tehdä. itselläni on tietenkin pienemmät tulot kuin miehelläni, mutta en kyllä yhtään mieti että miten rahani käytän. välillä tuntuu että ostan enemmän lapsille ja miehelle vaatteita yms.. kuin mitä itse käytän. mies taas yleensä maksaa laskut ja vuokrat yms.. ainoastaan elatusmaksuihin en ole puuttunut enkä aijo. se on anoa asia mistä meille tulee riittaa raha-asioissa, sillä mielestäni mieheni ei kuuluisi tässä tilanteessa maksaa elareita, koska lapset asuva puolet ajasta meillä. lisäksi isä osallistuu hankintoihin polkupyörät, harrastukset, maksaa puhelinlaskut ja antaa viikkorahat.

Meillä on mennyt niin, että talo, ruoka, laskut ja auto maksetaan puoliksi. minä maksan pojan (3-v) hoitomaksun(täysi maksu) ja lasten harrastukset ja vaatteet. Siihenpä ne lapsilisät ja elatusmaksut menevätkin. Mies tulee vastaan jos minulla rahat loppuvat mutta yleensä rahat riittävät. Pojan hoitomaksu oli täydet jo ennen kuin muutimme miehen kanssa yhteen joten se ei siitä noussut.



Tottahan on, että miehelläni on mahdollisuus säästää rahaa erilailla kuin minulla, ja minun rahani menevät sitä mukaa kuin tulevat. Mies on luvannut huolehtia yhteisen lapsen kuluista, koska minulla ei olisi enää rahkeita niitä hoitaa. ja kyllähän mieheni elättää siinä mielessä lapsiani kun maksaa laskuista puolet ja ruuasta. Siinä ei ole ikinä ollut mitään epäselvää.



Köyhää on elämä, mutta mitäs läksit. Ajattelen vain, että niin kauan kun on talossa seinät pystyssä ja ruokaa pöydässä ja lapsista kasvaa suht koht yhteiskuntakelposia niin ei voi valittaa.



Näin siis meillä. Kyllä tuo kroonistuva rahapula minuakin joskus vaivaa mutta minkäs teet. Neuvoisin ottamaan asian puheeksi miehesi kanssa

jos asia vaivaa ja tilanne tuntuu rassaavan. Ei varmasti ole liikaa pyydetty jos tulee vastaan maksuissa jos hänenkin tulonsa niihin kerta vaikuttavat.



t, Pirkko

elareita joka kuukausi 400 euroa, sen lisäksi on tietysti hänen lapsistaan sapuskakuluja, mutta ne on tosi vähäisiä. Minä saan taas vammaisesta lapsesta palkan lisäksi kaikenlaisia hoitotukia ja muita, joista osa tietysti menee sitten sairaala/tilapäishoitopaikka/lääkemaksuihin. Ja ostan lapselle vaatteita, kuten yleensäkin vanhemmat tekevät.



Loppujen lopuksi tulomme ovat aika samoissa lapsikulujen jälkeen.



Maksamme aika tarkkaan fifty-fifty kaiken: Asuntolainaa lyhennetään puoliksi. Suuremmat hankinnat maksaa se, jolla sattuu olemaan varaa. Mieheni saa vuosittaisen bonuksen joka on 1-1,5 kertaa hänen kuukausipalkkansa verran. Se yleensä menee sitten joko suurempaan hankintaan tai kesälomatkaan hänen lastensa kanssa.



Tavallaan meillä on siis se tilanne, että molemmat kustantavat omien lastensa maksut. Hän käy enemmän ruokakaupassa, minä ostan molemmille vaatteita ja teen jotain kotitalouteen liittyviä ostoksia.



Isommista summista neuvottelemme. Periaatteessa rahan käyttö on silloin hyvin sopuisaa, kun molemmat tietävät, että kaikki menee yhdessä sovittuihin menoihin. Mutta jos mies tekisi esim. pari ulkomaanreissua, joihin laittaisi vähän enemmän rahaa ja sitten minä joutuisin makselemaan suurempaa osaa yhteisistä kuluista, ottaisi jollain lailla aivoon.

Ihanaa kun muillakin samoja asioita mielen päällä.. ite kanssa maksan oman lapsen kulut yksin, vuokra ja sähkölasku on puoliksi meneviä kustannuksia.

En voi velvoittaa avomiestäni maksamaan hoitomaksuja tms, jotk amaksaisin vakkei hän kanssani asuisikaan. Välillä ainainen rahattomuus kuluttaa hermoa, mutta rakkaus on tärkeämpää kuin raha.

Perheeseen kuuluu minun ja miehen lisäksi yksi minun lapsi ja kaksi yhteistä.. Kaikki tulot ja menot ovat olleet yhteisiä aivan alusta asti. Meillä on yksi tili (tai no kaksi, toinen on säästötili).



Lapseeni menee erinäisistä syistä enemmän rahaa kuin yhteisiin mutta ei niistäkään ole koskaan tarvinnut keskustella. Mies on maksanut myös jotain vanhoja velkojani.

Meillä uusperhe-elämä alkoi siitä, että mies vierailevine lapsineen (3 kpl) muutti asuntooni. Raivasimme tilaa lapsia varten, he saivat yhden huoneen käyttöönsä, lapseni jakoivat toisen huoneen ja me vanhemmat saimme kolmannen makuuhuoneen. Maksoin yksin koko asumiskulut (olihan asunto minun), sähkölaskut, vesilaskut, puhelinmaksut, tv-luvan ym. kiinteät kulut. Mies osti vain ruokaa yhteiseen talouteen.

Kun muutimme seuraavaan asuntoon, se oli molempien nimissä ja asumiskulut jaettiin puoliksi. Minä olen maksanut yksin (elatusapua ex-mieheltä 160 e/lapsi) kaikki lasteni kulut: kalliit harrastukset, vaatteet, pyörät, mopot, rippijuhlat ym. Mies osallistuu edelleen ruokakuluihin ehkä suuremmalta osalta. Hän on ns. hyvätuloinen johtaja. Yhteisen lapsen kuluja puolitetaan mutta lapsilisän vuoksi maksan kaikki vaatteet ym. hankinnat.

Totta kai olen välillä katkera. Ulkomaanmatkoilla on melkoista sumplimista kun ravintolamaksuja puolitellaan ja kaikki matkakulut tilitellään myöhemmin toiselta toiselle. Minä ostan luonnollisesti ruokaa myös mieheni vieraileville lapsille mutta muuten en osallistu heidän hankintoihinsa (tietysti lahjat). Minä yleensä keksin perheen yhteiset riennot, retket ja tapahtumat ja ne maksamme puoliksi oli läsnä sitten kenen lapsia hyvänsä.

perheessämme siis yksi mun lapsi, yksi yhteinen, ja toinen yhteinen tulossa. " Mun" lapsella ei kyllä suuria yksittäisiä menoja ole, mutta toki vaikuttaa esim asunnon kokoon, auton kokoon, ruoka- ja bensamenoihin (treenit 2-3 krt viikossa, ajoa 50 km per kerta). mulle tulee molempien lapsilisät, ja sitten pieni elari (alle nk. minimin). minä hoidan lasten vaatehankinnat, ja multa menee suoraveloituksena sähkölasku sekä vastike. miehen tilitä menee aamulehti, tv-lupa, koti- ja sairas-vakuutukset. perheessämme kaksi autoa, kumpikin lyhentää omaa velkaa ja maksaa omat autovakuutukset. asuntolaina menee mun tilitä, ruokakaupassa käydään kai aika 50-50. käytännössä tuon lainan takia mun tili tyhjenee ensin, jolloin mies siirtää mulle rahaa. olen myös tuhlaavaisempi kuin mies ;-) asuntolaina on 50-50 kummankin nimissä. mun mielestä meillä jakaantuu kulut tasavertaisesti, eli ei tasan mneojen mukaan, vai suhteessa tuloihin.

Alusta asti (ennenkuin oli yhteisiä lapsia) on mennyt niin, että se maksaa kummalla on rahaa. Ei olla mitenkään eritelty sinun laskuja ja minun laskuja, minun lapsia ja meidän lapsia. Niin se pitää mun mielestä mennäkin, yhteinen perhe, yhteinen elämä, yhteiset rahat, yhteiset laskut.

Meillä 2 lasta mun entisestä suhteesta,ja ensimmäinen yhteinen tulossa.

Ollaan sovittu,että se maksaa jolla rahaa.Talous on tasapainossa,kaikki menee mitkä tulee=)Rahahan aiheuttaa kiistoja suhteissa aika paljon,mutta meillä ei onneksi siitä tarvinnu tapella.

Itse olen minimi vanheinpainrahalla ja mieheni on keskitasoisessa pakkatyössä. Miehen meille muuton jälkeen minun tulot tippui satoja euroja. Minulla on aikaisemmasta suhteesta kaksi lasta, miehelläni ei ole lapsia. Meillä laskut, vuokrat ja ruuat maksaa se jolla on rahaa. Jupinaa raha-asiosta tulee toisinaan, sillä miehelläni on kuukausi tulot paremmat kuin minulla ja mieheni on säästeliäämpi/nuukempi kuin minä.

minun lapsia 2 ja yhteisiä 2.



Mies on alusta asti osallistunut suurempi tuloisena myös minun lasteni " kustannuksiin" , isompi asunto, harrastukset, vaatteet yms.

Se maksaa kummalla on rahaa, eli mies :)



Ensimmäiset puoli vuotta yritin ylpeänä maksaa lasteni menoja yksin, en huolinut apua mutta uskoin sitten että mies haluaa tosissaan osallistua lasteni kustannuksiin kun kerran " karkasivat" kimpassa shoppailemaan, mun tuloilla olisi ostettu paljon vaatimattomammat fudiskengät, pallot ja hiekkahousut.

Järjestelmä on toiminut meillä hienosti. Molempien tilit tyhjenevät kuukauden aikana kumminkin. Toisinaan, kun ollaan kaikki yhdessä kaupassa, mies maksaa kiltisti kaikki ostoksen kaupan kassalla. Isompien hankintojen (esim. tv, stereot, pesukone, merkkivaatteet) maksaminen kuuluu myös hänelle.

Asiasta ei ole tarvinnut koskaan riidellä. Näin toimittiin jo seurustelu aikana asuessamme eri paikkakunnilla. Mies ei ole kertaakaan valittanut siitä, että joutuu maksamaan lapsistani aiheutuvia menoja vaan pikemminkin vaati sitä heti seurustelumme alussa.

Osallistuuko omien lastesi isä elatukseen? Voisihan olettaa, että jos lasten elatus on biologisten vanhempien osalta joten kuten hoidettu, ei uuden kumppanin tarvitsisi maksaa " täydellä teholla" ...