Hiljainen maa

Katsoin tänään Areenasta ja tulkitsin, että kuollut mies tai pikemminkin tapahtuma, jota ei puhuttu kunnolla loppuun, tulee olemaan ns. heidän välissään joka tilanteessa.

Minun piti kelata ja katsoa loppu uudestaan. Olisiko molempien syyllinen olo saanut heidät kokemaan ja näkemään kuolleen miehen? Onko tämä aina heidän seuranaan? Ensin tuli mieleen turhautuminen kun en koe olevani niin taiteellinen että ymmärtäisin mitä tämä elokuva haluaa kertoa. Silloin tällöin tulee katsottua elokuva joka jättää liikaa kysymyksiä. Näin kävi nyt.

Vierailija kirjoitti:

Katsoin tänään Areenasta ja tulkitsin, että kuollut mies tai pikemminkin tapahtuma, jota ei puhuttu kunnolla loppuun, tulee olemaan ns. heidän välissään joka tilanteessa.

Jotain tällaista.

Sinänsä leffa oli hyvä, mutta en vain mitenkään ymmärrä sitä, että miksi kumpikaan ei mennyt altaalle katsomaan, voiko auttaa. Ei mene kaaliin.

Mä ajattelin että tämä vaalea mies ei osannut uida. Mutta häpesi sitä eikä halunnut paljastaa edes vaimolleen sitä. Siksi ei voinut mennä altaaseen. Ja sai sukeltaessa paniikkikohtauksen. Sitten epätoivoisena hyppäsi kalliolta ja osasikin räpeltäen kroolata maihin. Sitten jopa nauroi siinä kun tokeni kun huomasi että pysyi pinnalla. Kuolleen miehen tulkitsin jäävän heidän väliinsä loppuelämäksi vaikka eivät siitä puhuisivat.

Vierailija kirjoitti:

Mä ajattelin että tämä vaalea mies ei osannut uida. Mutta häpesi sitä eikä halunnut paljastaa edes vaimolleen sitä. Siksi ei voinut mennä altaaseen. Ja sai sukeltaessa paniikkikohtauksen. Sitten epätoivoisena hyppäsi kalliolta ja osasikin räpeltäen kroolata maihin. Sitten jopa nauroi siinä kun tokeni kun huomasi että pysyi pinnalla. Kuolleen miehen tulkitsin jäävän heidän väliinsä loppuelämäksi vaikka eivät siitä puhuisivat.

Uimataidottomuudesta oli viitteitä myös siinä, että aviomies ei uinut heidän rannalla ollessaan, kun allasta korjattiin.

Ja vaimo kysyi, että etkö uikaan. Uima-allaskin tuntui olevan tärkeä vain vaimolle. Paljon pieniä vihjeitä oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ajattelin että tämä vaalea mies ei osannut uida. Mutta häpesi sitä eikä halunnut paljastaa edes vaimolleen sitä. Siksi ei voinut mennä altaaseen. Ja sai sukeltaessa paniikkikohtauksen. Sitten epätoivoisena hyppäsi kalliolta ja osasikin räpeltäen kroolata maihin. Sitten jopa nauroi siinä kun tokeni kun huomasi että pysyi pinnalla. Kuolleen miehen tulkitsin jäävän heidän väliinsä loppuelämäksi vaikka eivät siitä puhuisivat.

Uimataidottomuudesta oli viitteitä myös siinä, että aviomies ei uinut heidän rannalla ollessaan, kun allasta korjattiin.

Ja vaimo kysyi, että etkö uikaan. Uima-allaskin tuntui olevan tärkeä vain vaimolle. Paljon pieniä vihjeitä oli.

Tuskin kyse oli uimataidottomuudesta, koska allas ei edes ollut laaja/syvä, kumpikin olisi voinnut kahlata ja vetää miehen turvaan. Ja aika outoa olisi, jos vaimo ei tätä ei miehestään tietäisi ja kumpikaan EI YRITTÄNYT EDES tulla ulos talosta ja mennä auttamaan. Kyse oli kahden rikkaan ulkomaalaisen silkasta välinpitämäytömyydestä arabialaista siirtotyöläistä kohtaan. Jos mies olisi ollut joku paikallinen silmäätekevä tai edes huvilan vuokrannut omistaja, kaksikon reaktio olisi varmaan ollut toinen.

Tästä on viitteitä pitkin elokuvaa. Pariskunta haluaa korjata uima-altaan saaren vesipulasta huolimatta. Molempia ärsyttää arabikorjaajan läsnäolo. Poliisi painaa asian villaisella, huolimatta siitä että pariskunta jää kiinni valehtelusta, sillä saari tarvitsee varakkaita turisteja. Menee pitkään ennen kuin kuoleman jälkeen kumpikaan ehdottaa paikan vaihtamista jne.

Tuskin kyse oli uimataudottomuudesta, koska allas ei edes ollut laaja/syvä, kumpikin olisi voinnut kahlata ja vetää miehen turvaan. Ja aika outoa olisi, jos vaimo ei tätä ei miehestään tietäisi ja kumpikaan EI EDES YRITTÄNYT edes tulla ulos talosta ja mennä auttamaan.

Kyse oli kahden rikkaan ulkomaalaisen silkasta välinpitämäytömyydestä arabialaista siirtotyöläistä kohtaan. Jos mies olisi ollut joku paikallinen silmäätekevä tai edes huvilan vuokrannut omistaja, kaksikon reaktio olisi varmaan ollut toinen.

Tästä on viitteitä pitkin elokuvaa. Pariskunta haluaa korjata uima-altaan saaren vesipulasta huolimatta. Molempia ärsyttää arabikorjaajan läsnäolo. Poliisi painaa asian villaisella, huolimatta siitä että pariskunta jää kiinni valehtelusta, sillä saari tarvitsee varakkaita turisteja. Menee pitkään ennen kuin kuoleman jälkeen kumpikaan ehdottaa paikan vaihtamista jne.

Elokuva kyllä kuvasi uimataidottomuuden sijaan sitä, miten rikkaat kohtelevat itseään heikommassa asemassa olevia suomatta heille ajatustakaan. Ei elokuva nyt mistään salaisesta uimataidottomuudesta kertonut. :D

"Hiljainen maatuo hyytävällä tavalla esiin luokkaeroja ja rikkaiden ihmisten välinpitämättömyyttä köyhien kustannuksella vieläpä hädän hetkellä.

https://www.episodi.fi/uutiset/tanaan-hiljainen-maa/

Elokuva kyllä kuvasi uimataidottomuuden sijaan sitä, miten rikkaat kohtelevat itseään heikommassa asemassa olevia suomatta heille ajatustakaan. Ei elokuva nyt mistään salaisesta uimataidottomuudesta kertonut. :D

"Hiljainen maatuo hyytävällä tavalla esiin luokkaeroja ja rikkaiden ihmisten välinpitämättömyyttä köyhien kustannuksella vieläpä hädän hetkellä.

https://www.episodi.fi/uutiset/tanaan-hiljainen-maa/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ajattelin että tämä vaalea mies ei osannut uida. Mutta häpesi sitä eikä halunnut paljastaa edes vaimolleen sitä. Siksi ei voinut mennä altaaseen. Ja sai sukeltaessa paniikkikohtauksen. Sitten epätoivoisena hyppäsi kalliolta ja osasikin räpeltäen kroolata maihin. Sitten jopa nauroi siinä kun tokeni kun huomasi että pysyi pinnalla. Kuolleen miehen tulkitsin jäävän heidän väliinsä loppuelämäksi vaikka eivät siitä puhuisivat.

Uimataidottomuudesta oli viitteitä myös siinä, että aviomies ei uinut heidän rannalla ollessaan, kun allasta korjattiin.

Ja vaimo kysyi, että etkö uikaan. Uima-allaskin tuntui olevan tärkeä vain vaimolle. Paljon pieniä vihjeitä oli.

Kummankaan ei näytetty uinneen meressä ja virkailijat hakivat ruumiin kahlaten pois. Kyse oli puhtaasta välinpitämättömyydestä.

Ei kyse ollut siitä, ettei mies osaa uida, vaan rikas ja täydellistä elämää tavoitteleva pariskunta vain suhtautui ikävän onnettomuuden näkemiseen samalla tavalla kuin jonkin eläimen kuolemaan ja vasta myöhemmin todellisuus iskee. Tätä symbolisoi myöhempi kohtaus, jossa mies tappaa omin käsin auton alle jäänneen koiran. Kumpikaan onnettomuus ei johtunut pariskunnasta, mutta heidän välinpitämättömyytensä aiheutti miehen kuoleman, joten olisivat voinneet tappaa tämän omin käsin.

Hyvä leffa oli! Pariskunnan kuplassa asumista ja tiedostamatonta itsekeskeisyyttä kuvaa jo heti alussa se, miten pariskunta vaatii allasta kuntoon, vaikka saari kärsii vesipulasta ja vieressä on meri jossa uida. Myös huvilan rautaportit erottavat heidät tavallisista kuolevaisista ja kaupungilla nainen vain vastahakoisesti ottaa osaa paikallisten tansseihin. Ikävä kuvaus myös poliisista, joka kiirettä aiheuttavien armeija-juttujen ja turismin takia haluaa vain jutun nopeasti pois alta, vaikka todisteita parin valehtelusta oli.

Sinänsä hyvää kertoo kyllä palstalaisista, että parin toimimattomuutta yritetään perustella uimataidon puutteella, kun passiivinen välinpitämättömyys toista ihmistä kohtaan tuossa tilanteessa on niin uskomatonta.

Katsoin elokuvan eilen Areenasta.

Loppukohtaus oli minunkin mielestäni symboli sille, että koska he eivät pystyneet puhumaan onnettomuudesta eivätkä tuntemaan sen synnyttämiä tunteita, se seurasi heidän mukanaan, siitä tuli kuin kolmas osapuoli heidän suhteeseensa.

Vesi oli symbolisesti monella tavalla osana tarinaa: vesipula, uima-allas, meri, sukeltaminen, uimataidottomuus. Lisäksi se Adamin toistuva uni, jossa hän seuraa vaimoaan (?) metsätietä järvenrannalle, jossa vaimo lähtee uimaan ja hän itse jää rannalle katsomaan.

Vedenhän voi ajatella symboloivan tunteita. Tunteet ovat pariskunnalle pelottava asia, koska he pyrkivät hallitsemaan elämäänsä. Tunteisiin liittyy hallinnan menettämisen riski. Eli kyllä tuo Adamin upottavan veden pelko on symbolisesti osa elokuvan sanomaa.

Vaimo Anna muutaman kerran yritti rentoutua ja saada yhteyden muihin ihmisiin sekä elokuvan loppupuolella yritti provosoida Adamia suuttumaan eli ilmaisemaan tunteita, mutta Adam pysyi hiljaa.

Olipa kiva lukea tämä keskustelu, mielenkiintoista kuulla muiden näkemyksiä ja analysointia tilanteista. :)

Tulin siis erikseen netistä katsomaan, miten elokuva päättyy, sillä se itsessään oli jostain syystä niin ahdistava, että en pystynyt katsomaan loppuun asti. Toisaalta tunnistin pariskunnassa jotain itsestäni, estyneisyyttä, lamaantumista jonkin kauhean edessä. Onneksi aidoissa onnettomuustilanteissa olen osannut toimia, mutta monessa muussa, tärkeässäkin, hetkessä tunnistan kyllä myös tuota kykenemättömyyttä toimia ja siitä seuraavaa syyllisyyttä. 

Hieno elokuva, ja kiitos vielä kaikille ajatuksiaan jakaneille, oli mielenkiinoista luettavaa. 

Kuka tietää millä saarella elokuva on kuvattu?

Vierailija wrote:

Katsoin tänään Areenasta ja tulkitsin, että kuollut mies tai pikemminkin tapahtuma, jota ei puhuttu kunnolla loppuun, tulee olemaan ns. heidän välissään joka tilanteessa.

Katsoin juuri Areenasta ja sama tulkinta. Ei puhuta enää mutta on aina läsnä heidän elämässään. 

Faith wrote:

Katsoin elokuvan eilen Areenasta.

Loppukohtaus oli minunkin mielestäni symboli sille, että koska he eivät pystyneet puhumaan onnettomuudesta eivätkä tuntemaan sen synnyttämiä tunteita, se seurasi heidän mukanaan, siitä tuli kuin kolmas osapuoli heidän suhteeseensa.

Vesi oli symbolisesti monella tavalla osana tarinaa: vesipula, uima-allas, meri, sukeltaminen, uimataidottomuus. Lisäksi se Adamin toistuva uni, jossa hän seuraa vaimoaan (?) metsätietä järvenrannalle, jossa vaimo lähtee uimaan ja hän itse jää rannalle katsomaan.

Vedenhän voi ajatella symboloivan tunteita. Tunteet ovat pariskunnalle pelottava asia, koska he pyrkivät hallitsemaan elämäänsä. Tunteisiin liittyy hallinnan menettämisen riski. Eli kyllä tuo Adamin upottavan veden pelko on symbolisesti osa elokuvan sanomaa.

Vaimo Anna muutaman kerran yritti rentoutua ja saada yhteyden muihin ihmisiin sekä elokuvan loppupuolella yritti provosoida Adamia suuttumaan eli il

Mun mielestä se veteen edellä kävellyt oli altaankunnostaja eikä vaimo. 

Pariskunta oli Puolasta eikä talokaan vaikuttanut erityisen ylelliseltä. Kontrastia heikko-osaiseen altaankorjaajaan ei mielestäni ollut tarpeeksi.