Konkariopettaja lataa pöytään syitä oppimistulosten heikentymiseen: Digitalisaatio on johtanut siihen, että lopetetaan ajatteleminen. Muuten kaikki olisivat avaruusinsinöörejä
Kommentit (14)
Eilen oli telkkarissa ohjelma rajattomista lapsista, ei sentään suomalaisista.
Eivät käy koulua eivätkä osaa edes lukea eikä kirjoittaa. Eihän sitä tarvitse, kun "aina voi käyttää puheentunnistusta", siis kirjoittamisen korvaajana. Ja hyvin toimii tietokoneella ääneen lukeminen.
Suomessa on oltu pitkään menossa samaan suuntaan. Vanhempien mielestä ei ole tarvinnut oppia laskemista eikä kertotauluja, koska "kaiken voi laskea koneella". Vaikeaa se on, jos ei ymmärrä sanallisia tehtäviä.
Jatkuva kännyköillä roikkuminen muuttaa aivojen rakennetta. Ne reitit, joita käytetään vahvistuvat ja ne joita ei käytetä heikkenevät. Oppiminen muuttuu vaikeammaksi ja vaikeammaksi.
Kun kaikki tehdään äpeillä tai katsotaan googlesta, saadaan vain lopputulos, asiaa ymmärtämättä/oppimatta.
Tämän takia peruskoulussakin matematiikan opettaja sanoi, että oikea vastaus ei riitä, jos paperissa ei näy laskutoimitus, jonka perusteella tulos on saatu.
Illan a-studiossahan näistä oli joku opettaja ja opetusministeri puhumassa.
Itse en ymmärrä sitä, jos joku muualta tullut on vaikka 5.luokkalaisen ikäinen hänet laitetaan 5.luokalle, vaikka oppimisen taso olisi 1.luokan tasolla?
Sama kun laittaisi suomalaisen 1.luokkalaisen 5.luokalle, silloin ymmärtää miten hullua se on.
Ikä tulee siis unohtaa ja asettaa oppilaat luokille tason mukaan - ikä peruste on vanhanaikainen mennyt asteikko, joka ei tässä maailmassa enää toimi.
Oppivelvollisuus pitää muuttaa oppimisvelvollisuudeksi, saadaan ne tuhannet muualta tuodut siivoojat ja bussikuskit takasin peruskouluun, ala-asteelle.
Kyllä se yksi vaikuttava asia on mutta ei todellakaan ainoa.
Ennen sitä tietoa joutui oikeasti kaivamaan esim. kirjaston kirjoista tai sanomalehdistä. Tiedon etsimisessä kului aikaa. Joutui itse lukemaan ja itse laskemaan. Tosin taskulaskimia oli mutta niiden käyttöä oli meillä joskus rajoitettu esim. kokeissa jne.
Huono puoli oli että tiedon etsimiseen kului sitä aikaa; mutta se oli yksi osa oppimisprosessia että sitä tietoa oppi etsimään esim. kirjastosta tms.
Ihminen on vain yksinkertaisesti niin laiska otus, että menee aina sieltä, mistä aita on matalin. Tai siis suurin osa meistä on.
Esim se openAi.com tekoäly osaa jo antaa niin hyviä vastauksia, että ainakin lukio ja AMK tasolla voisi luimia läpi kotitehtävistä. Ei varmaan plagiointisoftat myös huomaa eroa, kun se antaa aina eri vastauksen samaan kysymykseen.
Haluavathan opetkin päästä työssään mahdollisimman helpolla. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
Ulottuu kyllä aikuisiin ja työelämään asti. Jos kone tai kännykkä ei kerro valmista ratkaisua, niin peukalo suussa ihmetellään miten asia saadaan ratkaistua. Oman järjen käyttöä ei ole, ongelmien ratkaisuun ei löydy taitoa, pienetkin ongelmat ovat lähes mahdottomia suorittaa jos ei ole valmiita ratkaisuja nokan edessä.
Vierailija kirjoitti:
Haluavathan opetkin päästä työssään mahdollisimman helpolla. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
Helpolla pääsyn ongelma koskee ihan kaikkia. Joku yksilö saattaa nähdä enemmän vaivaa saavuttaakseen jonkin nautinnon. Lopulta palkintona on seksi, omaisuus tai valta.
Jos näitä ei ole mahdollista saavuttaa, niin usein vaihtoehto on päihteet.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se yksi vaikuttava asia on mutta ei todellakaan ainoa.
Ennen sitä tietoa joutui oikeasti kaivamaan esim. kirjaston kirjoista tai sanomalehdistä. Tiedon etsimisessä kului aikaa. Joutui itse lukemaan ja itse laskemaan. Tosin taskulaskimia oli mutta niiden käyttöä oli meillä joskus rajoitettu esim. kokeissa jne.
Huono puoli oli että tiedon etsimiseen kului sitä aikaa; mutta se oli yksi osa oppimisprosessia että sitä tietoa oppi etsimään esim. kirjastosta tms.
Olen syntynyt 75 ja omana aikanani taskulaskimet sallittiin vasta lukiossa, peruskoulussa piti pärjätä kynällä ja paperilla.
Tää digitalisaatio on hassu termi. Entisaikaan, kun mikroprosessorit korvasivat analogisen tekniikan, puhuttiin digitalisaatiosta. Tuli nollat ja ykköset. Mistä opetusministeriö on tuon vanhan termin kaivanut esiin?
Jos ihminen ei ole oppinut ajattelemaan ja ratkaisemaan asioita omilla aivoillaan ja luku- ja kirjoitustaitokaan ei ole kaksinen ei saa myöskään digitaalisista välineistä irti sitä mitä niistä saa irti sellainen ihminen joka on oppinut hoksaamaan asioita myös omilla aivoillaan ja jolla on luku- ja kirjoitustaito halussaan. Jotkut ihmiset lukevat vain ja ainoastaan valmiiksi pureskeltua ja kuvitettua tekstiä netissä ja heiltä on kadoksissa taito kuvitella mielessään asioita eikä tämäkään ole ihmisen rentoutumiskyvyn ja mielenterveyden kannalta hyvä asia.
Tuo on yksi vaikuttava asia, mutta syyt ovat muualla.