Kaipaatko ysäriä?
Kommentit (24)
En todellakaan kaipaa ysärin lamavuosia.
90-luvun bileet tulossa, joten just eilen katselin netistä asuja ja kampauksia ja tuli vähän ikävä niitä aikoja...
En missään nimessä! Keskustoissa näki vaan pelkkiä kantisjuntti ukkoja ja huumori oli ala-arvoista pilkan tekoa. Kasari ja ysäri oli suomessa huonoa aikaa.
Miksi kaipaisin? Taustalla soi MTV90´s, mutta mitään muuta en kaipaakaan. Ei ole ikävä kirjoituksissa reputtamista, armeijaa, opiskeluaikoja, työttömyyttä, eikä näköalatonta elämää työttömänä kaupungin vuokrakasarmissa.
Toisaalta loppuajassa oli puolensakin. Pääsin sitten kuitenkin töihin, ostin asunnon ja muutin Lontooseen. Siitä alkoi elämän nousukiito, mutta vasta 2000-luvun puolella.
Faith kirjoitti:
Juuri eilen katselin 90-luvun elokuvaa ja tunsin pientä nostalgiaa.
Se oli aikaa ennen nykyisiä maailman suuria huolia, kuten terrorismi ja pandemiat. Edes New Yorkin terrori-isku ei vielä ollut tapahtunut. Neuvostoliitto oli jo historiaa, ja Venäjä oli rauhallinen.
Netti ei vielä ollut laajasti käytössä. Kulttuuri Suomessa oli yhtenäisempi. Silloin puhuttiin että eletään "edistysmielistä" aikaa, mutta nyt taaksepäin katsottuna 90-luvun Suomi oli hyvin konservatiivinen, perusarvot vielä paljolti kohdillaan.
🤣
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Juuri eilen katselin 90-luvun elokuvaa ja tunsin pientä nostalgiaa.
Se oli aikaa ennen nykyisiä maailman suuria huolia, kuten terrorismi ja pandemiat. Edes New Yorkin terrori-isku ei vielä ollut tapahtunut. Neuvostoliitto oli jo historiaa, ja Vi
enäjä oli rauhallinen.
Netti ei vielä ollut laajasti käytössä. Kulttuuri Suomessa oli yhtenäisempi. Silloin puhuttiin että eletään "edistysmielistä" aikaa, mutta nyt taaksepäin katsottuna 90-luvun Suomi oli hyvin konservatiivinen, perusarvot vielä paljolti kohdillaan.
🤣
Faith on vissiin ohittanut ysärilaman.
Pääsivätkö silloin myös ne kiltitkin pojat mukaan juhlimaan ja tutustumaan tyttöihin? 😳
Vierailija kirjoitti:
Pääsivätkö silloin myös ne kiltitkin pojat mukaan juhlimaan ja tutustumaan tyttöihin? 😳
Eivät päässeet.
Ysärin loppupuoli ja 2000-luvun alkuvuodet olivat hyvää aikaa. Ehkä hieman kaipaan.
Ei vaan kahdeksankytlukua. Haluisin olla hetken se parikymppinen yökiitäjä ilman velvoitteita. Mutta vain käväisisin.
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan kaipaa ysärin lamavuosia.
Kohta tulee pahempi lama.
No välillä Joo, olihan se sellaista viattomuuden aikaa kun olin itse teini.
Nyt omat tyttäret täysi-ikäisiä ja onhan tää maailma mennyt ihan hulluksi kaikenmaailman ulkonäköpaineidenkin kanssa.
Ennen selattiin Suosikkia ja tiedostettiin että jollakin julkimolla oli se silarit, nyt jokainen "vaikuttaja" käyttää instafilttereitä ja antaa vääristyneen kuvan ulkonäöstään josta sitten teinit ahdistuvat kun itsellä eli olekaan samanlaista siloiteltua kissanaamaa.
Tänään luin nettilehdestä että joku hoomoilanen oli valkaissut persläpensä ja raportoinut nettiin koko tapahtuman että nyt se reikä on valmiina syötäväksi..
Vierailija kirjoitti:
Vastaus kysymykseesi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsivätkö silloin myös ne kiltitkin pojat mukaan juhlimaan ja tutustumaan tyttöihin? 😳
Eivät päässeet.
Olitko sinä jänn ä?[/quote
Tietysti olin. Olisi sinunkin kannattanut olla, ettei elämä olisi mennyt odotellessa. Nuorena nussiminen ei koskaan men hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Ysärin loppupuoli ja 2000-luvun alkuvuodet olivat hyvää aikaa. Ehkä hieman kaipaan.
Tämä! Silloin tuntui (Suomessa kerrankin) siltä, että kaikki on mahdollista.
Maailman parhaat puhelimet tehtiin Suomessa (Nokia). Suomesta tuli oikeasti kansainvälisiä hittejä (Bomfunk MCs ja Darude). IT-miljonäärejä saatiin Suomeen ja tavallinenkin kansa alkoi rikastua. Tiedän yhden sairaanhoitajan, jota oli pankissa neuvottu ostamaan Nokian osakkeita ysärin puolessa välissä. Noina vuosina nettosi mukavasti osakekaupoillaan. Tuo aika oli hyvää aikaa Suomelle ja suomalaisille.
Kaipaan. Telkkarista tuli Karpo, Gladiaattorit ja Hyvät herrat. Maailma oli sopivan pieni ja viihde vei sopivan osan ihmisten elämästä. Koulut olivat kunnollisia ja opiskelemalla ahkerasti oli vielä mahdollisuus töihin ja tyttöihin. Ihmiset olivat yleisesti jotenkin järkevämpiä eivätkä loukkaantuneet kaikesta mahdollisesta.
Vierailija kirjoitti:
Ysärin loppupuoli ja 2000-luvun alkuvuodet olivat hyvää aikaa. Ehkä hieman kaipaan.
Mun mielestä sellainen 1995-2005 välinen aika oli oikein kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan kaipaa ysärin lamavuosia.
Kohta tulee pahempi lama.
Siihen on kuitenkin varautunut eri lailla kuin 90-luvun lamaan. Silloin tuli äkkipudotus nousukiidosta ja elämänmallista, joka oli rakennettu sellaiselle pohjalle, että samassa työssä/työpaikassa on mahdollista pysyä parikymppisestä eläkeikään asti.
Todellakin. Silloin elämä oli jotenkin paljon vapaampaa, henkisesti ainakin.
Juuri eilen katselin 90-luvun elokuvaa ja tunsin pientä nostalgiaa.
Se oli aikaa ennen nykyisiä maailman suuria huolia, kuten terrorismi ja pandemiat. Edes New Yorkin terrori-isku ei vielä ollut tapahtunut. Neuvostoliitto oli jo historiaa, ja Venäjä oli rauhallinen.
Netti ei vielä ollut laajasti käytössä. Kulttuuri Suomessa oli yhtenäisempi. Silloin puhuttiin että eletään "edistysmielistä" aikaa, mutta nyt taaksepäin katsottuna 90-luvun Suomi oli hyvin konservatiivinen, perusarvot vielä paljolti kohdillaan.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/