Kuinka ratkaista avio-ongelma kun vaimo ei halua muuttaa yhteen?
Kyllä menimme naimisiin ja olemme toistaiseksi syystä x asuneet erillämme ja nähneet toisiamme tiiviisti. Ennen ja jälkeen häiden on ollut runsaasti puhetta yhteenmuutosta luokseni, koska asuntoni on tilava. Yhteiset viikonloppusuunnitelmat menivät mönkään ja sen sijaan meillä on jäätävä sota päällä ja ihan vain siksi kun vaimo inttää vastaan ettei halua muuttaa luokseni vaan haluaa meidän lähtevän ulkomaille. Tiesin tästä vaimon haaveesta mutta yllätti silti että toinen noin väkisin hankaa vastaan. Järkevänä ihmisenä olen ehdottanut eri vaihtoehtoja esimerkiksi että kävisimme lomilla ulkomailla tai että lähtisimme lyhyelle ulkomaan komennolle mutta ei, vaimo haluaa pidemmäksi aikaa ja kuulemma ei halua asua kotimaassa kanssani. Lapsia eikä lemmikkejä ole. Vaimo ehdotti lähtevänsä yksin ja että tulisin myöhemmin perässä mutta tiedän että 'lyhyt' muuttuu vähitellen jatkuvaksi, vaikka vaimo muuta väittää. Pakottaa en voi, mutta haluaisin meidän näin aluksi asuvan yhdessä luonani ainakin vuoden ja sitten voisimme lähteä ulkomaille. Vaimo ei tätä hyväksy vaan lapsellisin itkupotkukohtauksin vänkää vastaan sanoen että masentuu täällä olosta. Sota välillämme syttyi, kun vaimo nosti esiin uhkailut avioerolla, mutta miehenä sanoin etten anna periksi. Luotan vaimooni, mutta en halua tämän olevan vuosia näkemättä ulkomailla, kun se ei ole minulle mikään oikea avioliitto. Elikä neuvoja tarvitaan siihen miten kannattaisi tehdä?
Kommentit (27)
Teillähän on liitto hyvällä pohjalla. Yhteen ei toki kannatakaan muuttaa, mutta jos ees ulkomaista ei pystytä sopimaan, niin anna mennä ja ota uusi. Ja älä enää mene naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Teillähän on liitto hyvällä pohjalla. Yhteen ei toki kannatakaan muuttaa, mutta jos ees ulkomaista ei pystytä sopimaan, niin anna mennä ja ota uusi. Ja älä enää mene naimisiin.
Onko noin?! Ota uusi. No en ota!
Kannattaa keskustella asiat kaikessa rauhassa perinpohjaisesti läpi eikä tehdä hätäisiä päätöksiä suuntaan tai toiseen.
Yhteenveto: Tiesit vaimon haaveesta, mutta sait itkupotkuraivarin, kun et saanut mitätöityä vaimon haavetta.
Miyen meni omasta mielestä?
Vierailija kirjoitti:
Yhteenveto: Tiesit vaimon haaveesta, mutta sait itkupotkuraivarin, kun et saanut mitätöityä vaimon haavetta.
Miyen meni omasta mielestä?
Luitko aloitusta alusta loppuun? En pakota enkä mitätöi vaimon haavetta, mutta haluaisin vaimon ymmärtävän minunkin puolta. Joustoa tarvitaan suuntaan jos toiseen eikä niin, että toinen soittaa pilliä ja toinen tanssii sen mukana.
Tapasit ihmisen, joka sanoo, että haluaa muuttaa seuraavaksi ulkomaille.
Menet tämän ihmisen kanssa naimisiin.
Suutut kun hän haluaa muuttaa ulkomaille.
*Suprised pikachu*
Vierailija kirjoitti:
Ei ole avioliitto.
Olemme naimisissa mutta ei tämä ihan perinteiden mukaan ole mennyt, kun emme asu yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Menikö vainon oleskelulupa jo vanhaksi?
Vaimoni ei ole postimyyntikuvastomorsian.
Vierailija kirjoitti:
Tapasit ihmisen, joka sanoo, että haluaa muuttaa seuraavaksi ulkomaille.
Menet tämän ihmisen kanssa naimisiin.
Suutut kun hän haluaa muuttaa ulkomaille.
*Suprised pikachu*
Etkö itse loukkaantuisi jos oma puoliso uhkailee erolla ja käyttäytyy kuin pikkukakara eikä ymmärrä puoltasi?
Vihkimen tapahtui Porvoon kirkossa?
Vaikea on arvioida tai neuvoa, kun ei yhtään tiedä olosuhteitanne. Eli miksi asutte nyt erillään, mitä kaikkia syitä vaimolla on ulkomaille muuttoon, miksi itse haluat asua vuoden ensin yhdessä Suomessa, millaiset työolosuhteenne ovat...? Nämä vaikuttavat paljon siihen, miten paljon painoarvoa kullekin argumentille voi pistää.
Varmasti parhaiten tilannettanne osaisivat pohtia ihmiset, jotka tuntevat teidät oikeassa elämässä. Ja silloinkin tietysti ihmisten neuvoihin vaikuttavat voimakkaasti heidän omat arvonsa ja asenteensa ja oma elämänkulkunsa. Esimerkiksi valtaosa ihmisistä ei osaa kuvitella ylipäänsä asuvansa erillään puolisostaan, jos itse asuu perinteisesti yhdessä. Itse ymmärrän erillään asumisen oikein hyvin, mutta nekin tilanteet ovat toisistaan erilaisia.
Eli ikävä kyllä teidän pitää vaan yrittään keskustella mahdollisimman rauhallisesti tarkastellen nykytilannetta ja tulevaisuuden toiveita molempien näkökulmista. Esim. yhtenä päivänä asetutte vain sinun näkökantaasi, myös vaimosi eläytyy sinun ajatuksiisi. Ja toisena päivänä asetutte vaimosi kannalle. Ettette päädy kumoamaan vuorotellen toistenne tunteita ja mielipiteitä. Jos koko ajan kumpikin odottaa vain tilaisuutta ampua toisen kanta alas, ei todellista empatiaa synny. Tämä on tosin vaikeaa, siis luopua hetkeksi omista argumenteistaan, mutta se auttaisi ehkä tuomaan molemmille joitain ahaa-elämyksiä toistenne tunteista ja haaveista. Ehdota tällaista kokeilua?
Vierailija kirjoitti:
Vihkimen tapahtui Porvoon kirkossa?
Maistraattivihkiminen oli ja ihan Helsingissä.
Idiootit taas menneet naimisiin jotka haluaa eri asioita ja sitten typerää riitelyä. Parempi että eroatte samantien niin ongelma ratkee.
Myy se oma kämppäs ja lähde aasiaa kiertään yksin, unohtuu tuommoset emakot jo ennen lentokentälle menoa.
Kun toinen sanoo EI, sun pitää uskoa että se todella tarkoittaa EI. Et voi väkisin alkaa työntämään asumista asunnossasi tai "jankuttaa", se on ahdistavaa. Hän ei koe sitä kodikseen, ainoastaan hänen koti on hänelle sopiva, jonka kokee siksi. -Hän siis haluaa ulkomaille asumaan, siellä on hyvä ilmasto, mahdollisuuksia tai pelkääkö Venäjää tai mitä se ikinä onkaan(?). Sinun ei ole pakko muuttaa ulkomaille tai perässä. Olisi hyvä ettet tuputa väkisin mitään. Puhu rauhallisesti, neuvottele. Anna olla. Entä jos hän olisi halunnut ulkomailta ja Suomesta jonkun muun asunnon kodiksenne. Ehkä et halua omasta kodistasi pois taas tai työpaikasta, se voi olla riski taloudellisesti. Joskus ero voi olla hyvä, jos toiveet eivät kohtaa lainkaan eli hän jää pysyvästi ulkomaille ja sinä Suomeen. Vai syntyykö jokin yhteisymmärrys.
Vierailija kirjoitti:
Tapasit ihmisen, joka sanoo, että haluaa muuttaa seuraavaksi ulkomaille.
Menet tämän ihmisen kanssa naimisiin.
Suutut kun hän haluaa muuttaa ulkomaille.
*Suprised pikachu*
Taisi mennä naimisiin kuvitellen, että sen jälkeen hänellä on päätös- ja määräysvalta, toisen haluista viis.
Tai klassinen: kyllä se toinen vielä muuttaa mielensä, kun tarpeeksi jankkaan.
Ehkä olisi pitänyt keskustella ja sopia asumiskuviot ennen naimisiinmenoa.
Voi elämä. :D Luulin ensin että minun siippani on tehnyt aloituksen mutta ei sentään. Mekin olemme naimisissa mutta asumme erillämme. Toimii oikein hyvin kun asiat puhutaan läpi hyvissä ajoin ennen tärkeitä ratkaisuja. Vink vink.
No mutta, kerrot että "...jäätävä sota päällä ja ihan vain siksi kun vaimo inttää vastaan ettei halua muuttaa luokseni vaan haluaa meidän lähtevän ulkomaille."
Teillä on kaksi oleellista, erillistä asiaa nyt tuossa setvittävänä.
1) miksi oletat vaimosi haluavan muuttaa luoksesi kun kerran olette tuollaisessa erillisasumistilanteessa menneet naimisiinkin? Käykää tämä nyt ihan ensin läpi, tai käyt kehityskeskustelun lähinnä itsesi kanssa.
Sitten asia 2) tiesit jo naimisiin mennessäsi vaimosi halusta muuttaa ulkomaille. Miten tämä nyt yllättää sinut että hän tosiaan haluaa sinne ulkomaille? Et kuulosta järkevältä ihmiseltä vaan nimenomaan siltä lapselliselta osapuolelta aloituksesi perusteella. Keskustelkaa nyt asia läpi mitä tämä sitten tarkoittaisi suhteessanne. Jos vaimosi muuttaa yksin ja pysyvästi, niin onhan se nyt tottakai kriisin paikka, etenkin jos välimatkaa on paljon ja esim. lentojen suhteen nopeat piipahdukset vaikeita. Mutta voisiko kyseeseen tulla kompromissi että hän asuisi siellä vaikka muutaman kuukauden vuodesta, tyyliin talvikauden ja sinä kävisit siellä lomalla silloin? Sellainen voisi toimiakin jos olette aikuisia ihmisiä.
Vai oletko tosiaan vain niin jäärä, että miehenä sinun pitää vaan saada päättää tämä kokonaisuus?
Mites se poika kun ei aamulla ehtiny lentokoneeseen?
Kiltti mies kirjoitti:
Idiootit taas menneet naimisiin jotka haluaa eri asioita ja sitten typerää riitelyä. Parempi että eroatte samantien niin ongelma ratkee.
Ei tarvitse haukkua meitä idiooteiksi. Rakastamme toisiamme emmekä juurikaan riitele, mutta juuri tämä asia aiheutti ison riidan, jota yritämme parhaillaan ratkoa. Aikuisten liitossa asioista puhutaan eikä erota heti ensimmäisen vaikean asian edessä.
Ei ole avioliitto.