Kun ujo ihminen on ihastunut, mistä merkeistä sen tunnistaa?

Aika vaikea on tulkita.

Miksi kysyt?

Jos sä oot ihastunut johonkin ihmiseen, sun pitää kertoa se hänelle, ihmiset ovat niin erilaisia että mitään merkkejä on lähes mahdotonta tulkita.

Vaikea kysymys. Itse saatan vältellä katsekontaktia, mutta toisaalta saatan katsoa suoraan silmiin. Samoin saatan olla jopa tylyhkö, jotta toinen ei varmasti huomaisi. Silti uskon, että minusta sen huomaa. Saatan myös käyttäytyä hooposti, "mokata" ihastuksen edessä.

Miksi kysyt?

Jäi muistiin se kun olin naisvaltaisella alalla töissä (miehenä) niin aloin huomaamaan kun naistyöntekijä alkoi käyttäytymään omituisesti. Katseli pitkään kaukaa, mutta kun katseet kohtasivat niin käänsi päänsä nopeasti pois. Muiden ihmisten kanssa jutteli rennosti, mutta mulle ei ikinä mitään.

Jos pitäisi veikata, että onko joku elämäni aikana ollut ihastunut niin laittaisin rahani tämän naisen puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Jäi muistiin se kun olin naisvaltaisella alalla töissä (miehenä) niin aloin huomaamaan kun naistyöntekijä alkoi käyttäytymään omituisesti. Katseli pitkään kaukaa, mutta kun katseet kohtasivat niin käänsi päänsä nopeasti pois. Muiden ihmisten kanssa jutteli rennosti, mutta mulle ei ikinä mitään.

Jos pitäisi veikata, että onko joku elämäni aikana ollut ihastunut niin laittaisin rahani tämän naisen puolesta.

Mulla samanlainen kokemus! Olin itse kinnostunut tästä henkilöstä, hänkin katseli välillä kauempaa, mutta aina jos olisi ollut tilaisuus jutella ja tutustua tms. niin ei vahingossakaan katsonut silloin kohti, kääntyi vihaisen näköisenä pois jne. Ajattelin, että antaa olla sitten. Myöhemmin mietin, että olisikohan ollut kyse tuosta...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäi muistiin se kun olin naisvaltaisella alalla töissä (miehenä) niin aloin huomaamaan kun naistyöntekijä alkoi käyttäytymään omituisesti. Katseli pitkään kaukaa, mutta kun katseet kohtasivat niin käänsi päänsä nopeasti pois. Muiden ihmisten kanssa jutteli rennosti, mutta mulle ei ikinä mitään.

Jos pitäisi veikata, että onko joku elämäni aikana ollut ihastunut niin laittaisin rahani tämän naisen puolesta.

Mulla samanlainen kokemus! Olin itse kinnostunut tästä henkilöstä, hänkin katseli välillä kauempaa, mutta aina jos olisi ollut tilaisuus jutella ja tutustua tms. niin ei vahingossakaan katsonut silloin kohti, kääntyi vihaisen näköisenä pois jne. Ajattelin, että antaa olla sitten. Myöhemmin mietin, että olisikohan ollut kyse tuosta...

Vihaisen näköisenä? Saatan olla vähän tyly, mutta vihainen en koskaan.

Ei ole. Siksi me ujot usein ollaan ikisinkkuja 😕

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäi muistiin se kun olin naisvaltaisella alalla töissä (miehenä) niin aloin huomaamaan kun naistyöntekijä alkoi käyttäytymään omituisesti. Katseli pitkään kaukaa, mutta kun katseet kohtasivat niin käänsi päänsä nopeasti pois. Muiden ihmisten kanssa jutteli rennosti, mutta mulle ei ikinä mitään.

Jos pitäisi veikata, että onko joku elämäni aikana ollut ihastunut niin laittaisin rahani tämän naisen puolesta.

Mulla samanlainen kokemus! Olin itse kinnostunut tästä henkilöstä, hänkin katseli välillä kauempaa, mutta aina jos olisi ollut tilaisuus jutella ja tutustua tms. niin ei vahingossakaan katsonut silloin kohti, kääntyi vihaisen näköisenä pois jne. Ajattelin, että antaa olla sitten. Myöhemmin mietin, että olisikohan ollut kyse tuosta...

Vihaisen näköisenä? Saatan olla vähän tyly, mutta vihainen en koskaan.

Jotkut ihmiset kuten minä saatamme näyttää vihaiselta vaikka oikeasti kyseessä olisi jännittäminen/ahdistus. Niitä voi olla vaikea erottaa toisistaan ja joskus toinen työntekijä on selvästi vältellyt minua tuollaisen episodin jälkeen, varmaan luullut että olen vihainen hänelle.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Siksi me ujot usein ollaan ikisinkkuja 😕

Älä nyt, nettideittailu on meitä ujoja varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäi muistiin se kun olin naisvaltaisella alalla töissä (miehenä) niin aloin huomaamaan kun naistyöntekijä alkoi käyttäytymään omituisesti. Katseli pitkään kaukaa, mutta kun katseet kohtasivat niin käänsi päänsä nopeasti pois. Muiden ihmisten kanssa jutteli rennosti, mutta mulle ei ikinä mitään.

Jos pitäisi veikata, että onko joku elämäni aikana ollut ihastunut niin laittaisin rahani tämän naisen puolesta.

Mulla samanlainen kokemus! Olin itse kinnostunut tästä henkilöstä, hänkin katseli välillä kauempaa, mutta aina jos olisi ollut tilaisuus jutella ja tutustua tms. niin ei vahingossakaan katsonut silloin kohti, kääntyi vihaisen näköisenä pois jne. Ajattelin, että antaa olla sitten. Myöhemmin mietin, että olisikohan ollut kyse tuosta...

Mullakin tämä henkilö käyttäytyi välillä niin ristiriitaisesti, että mietin olinko suututtanut hänet jotenkin.

Myöhemmin mietin, että enhän mä tehnyt mitään sellaista, joka olisi ansainnut suuttumusta.

t. viesti #4

Kun ujo näkee ihastuksensa, hänen naamansa punaiseksi muuttuu, höyry alkaa nousta korvista, nenä vuotaa verta, jonka jälkeen ujo kaivautuu lähimmän kiven alle rauhoittuakseen.

Vierailija kirjoitti:

Aika vaikea on tulkita.

Miksi kysyt?

Mulla on vahva intuitio, että eräs henkilö pitää musta, mutta ollaan molemmat hirvittävän varautuneita näissä asioissa ja siksi on toooosi vaikea tulkita.

Sain myös yhteisen tutun kautta kuulla, että hänellä ei ole ollut montaa suhdetta menneisyydessään ja tulkitsen sen johtuvan mm. tästä.

Tulkintani on myös se, että jos en itse tee aloitetta ja kysy, hänkään ei tee ja asia jää ikuisiksi ajoiksi roikkumaan eikä kumpikaan tee mitään. Minun pitänee olla aktiivinen osapuoli, vaikka se ei tule minulta luontevasti.

Ap

Monta mahdollisuutta menetin ujouteni takia. Kyl naiset oli kiinnostuneita minusta mutta luulivat lopulta että en ole heistä kiinnostunut vaikka olinkin. Ihan omaa syytäni. Ujot ovat niin vaikeaselkoisia ihmisiä. Menin naimisiin lapsuudenystäväni kanssa jota kohtaan en ollut ujo. yllätyin kovasti kun hän kiinnostui minusta aikuisiällä. Hän oli nuoruudessamme salainen ihastukseni kohde.

Mutta itse asiaan jos ujoon ihastunut ihminen haluaa tietää onko myösujo kiinnostunut nii siinä täytyy antaa enemmän aikaa. Jos kysymyksiin tulee kieltävä vastaus niin kannattaa kysyä uudestaan vaikka tekstiviesteissä yrittäen samalla luoda rauhallisen ja luottavaisen ilmapiirin.

M46

Vierailija kirjoitti:

Jäi muistiin se kun olin naisvaltaisella alalla töissä (miehenä) niin aloin huomaamaan kun naistyöntekijä alkoi käyttäytymään omituisesti. Katseli pitkään kaukaa, mutta kun katseet kohtasivat niin käänsi päänsä nopeasti pois. Muiden ihmisten kanssa jutteli rennosti, mutta mulle ei ikinä mitään.

Jos pitäisi veikata, että onko joku elämäni aikana ollut ihastunut niin laittaisin rahani tämän naisen puolesta.

Todennäköisesti olet oikeassa. Juuri tuollainen ainakin itse olen ihastuneena. Muutenkin välttelen ihastukseni kohdetta koska pelkään punastuvani, sekoilevani sanoissa tai pyörtyväni. Pystyn seurustelemaan vain miesten kanssa joihin en ole ihastunut ja se on aika ikävää molemmille osapuolille. Joten olen päättänyt olla vaan yksin.

Siitä että hän pyrkii välttelemään ihastuksensa kohdetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika vaikea on tulkita.

Miksi kysyt?

Mulla on vahva intuitio, että eräs henkilö pitää musta, mutta ollaan molemmat hirvittävän varautuneita näissä asioissa ja siksi on toooosi vaikea tulkita.

Sain myös yhteisen tutun kautta kuulla, että hänellä ei ole ollut montaa suhdetta menneisyydessään ja tulkitsen sen johtuvan mm. tästä.

Tulkintani on myös se, että jos en itse tee aloitetta ja kysy, hänkään ei tee ja asia jää ikuisiksi ajoiksi roikkumaan eikä kumpikaan tee mitään. Minun pitänee olla aktiivinen osapuoli, vaikka se ei tule minulta luontevasti.

Ap

Kaksi ujoa ei päädy yhteen yleensä, joten hienoa jos teet sääntöön poikkeuksen.

Vierailija kirjoitti:

Kun ujo näkee ihastuksensa, hänen naamansa punaiseksi muuttuu, höyry alkaa nousta korvista, nenä vuotaa verta, jonka jälkeen ujo kaivautuu lähimmän kiven alle rauhoittuakseen.

Jotakuinkin näin😀. Tavallaan se on kuin saisi paniikkikohtauksen. Ja sitä vaan oppii välttämään niitä tilanteita missä paniikki tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea kysymys. Itse saatan vältellä katsekontaktia, mutta toisaalta saatan katsoa suoraan silmiin. Samoin saatan olla jopa tylyhkö, jotta toinen ei varmasti huomaisi. Silti uskon, että minusta sen huomaa. Saatan myös käyttäytyä hooposti, "mokata" ihastuksen edessä.

Miksi kysyt?

Jos olet tyly toiselle niin se ei kyllä varmasti "huomaa" että olet häneen ihastunut.

Toi on sun omaa kuvitelmaa. Kaikin puolin luonnollista on, että tylyyttä ei koeta ihastuksena tai minkäänlaisen positiivisen huomion saamisena.

Vierailija kirjoitti:

Kun ujo näkee ihastuksensa, hänen naamansa punaiseksi muuttuu, höyry alkaa nousta korvista, nenä vuotaa verta, jonka jälkeen ujo kaivautuu lähimmän kiven alle rauhoittuakseen.

Tuo on hieno kuvaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäi muistiin se kun olin naisvaltaisella alalla töissä (miehenä) niin aloin huomaamaan kun naistyöntekijä alkoi käyttäytymään omituisesti. Katseli pitkään kaukaa, mutta kun katseet kohtasivat niin käänsi päänsä nopeasti pois. Muiden ihmisten kanssa jutteli rennosti, mutta mulle ei ikinä mitään.

Jos pitäisi veikata, että onko joku elämäni aikana ollut ihastunut niin laittaisin rahani tämän naisen puolesta.

Mulla samanlainen kokemus! Olin itse kinnostunut tästä henkilöstä, hänkin katseli välillä kauempaa, mutta aina jos olisi ollut tilaisuus jutella ja tutustua tms. niin ei vahingossakaan katsonut silloin kohti, kääntyi vihaisen näköisenä pois jne. Ajattelin, että antaa olla sitten. Myöhemmin mietin, että olisikohan ollut kyse tuosta...

Mullakin tämä henkilö käyttäytyi välillä niin ristiriitaisesti, että mietin olinko suututtanut hänet jotenkin.

Myöhemmin mietin, että enhän mä tehnyt mitään sellaista, joka olisi ansainnut suuttumusta.

t. viesti #4

Olen ollut tuollainen osapuoli. Katselen kaukaa, mutta kun olisi tilaisuus tutustua, pakenen. Joskus saatan vahingossa töksäyttää jotain, vaikuttaa varmasti tylyltä. Käytös on varmasti niin ristiriitaista kuin vaan voi olla. Olen kyllä ujo, mutta ehkä syynä on itsellä oikeastaan epävarmuus. Nuoruuden koulukiusaamisen ja ulkonäköön liittyvän ruman kommentoinnin myötä en osaa päästää ketään miestä aikuisenakaan lähelle. Yksinkertaisesti pelkään. Pelkään ihan helvetisti, että mua taas satutetaan, taas osoitetaan etten kelpaa, että olen juuri sellainen kuin minulle sanottiin, Pelkään että osoittaudun epäkelvoksi jne. Pelkään myös, että jään yksin. Mutta se on pienempi pelko ja tuttua, kuun että haluaisin taas kokea nuo epävarmuuden tunteet. En keksi enää mitä tekisin, että pääsisin niistä yli.