Joukkoirtisanoutuminen töissä, stressi siitä

Itse lähdin vastaavanlaisesta tilanteesta pois tyhjän päälle viime vuoden lopulla. Työttömyyskin tuntuu paremmalta mitä tuollaisessa kärvistely.

Hankala tilanne.

Itse olen kuitenkin täysin eri mieltä tuosta "viiden vuoden välein pitäisi vaihtaa työpaikaa". omassa työssäni viidessä vuodessa ei ole ehtinyt edes kunnolla oppia tätä työtä! Olisi ihan kauheaa, jos porukka oikeasti noudattaisi tuota ohjetta :-(

Paperille työpaikan plussat ja miinukset, ja sitten miettimään, löytyykö jostain paikkaa, jossa niitä miinuksia olisi vähemmän ja plussia enemmän. Kukaan muu ei voi tietää, mitkä asiat sinulle ovat tärkeitä!

Olin itse aikoinaan samassa tilanteessa, ja uskoin yltiöpositiivisesti, että tämä on tilapäistä, kohta helpottaa, kevät tulee ja aurinko paistaa. Jäin uppoavaan laivaan liian pitkäksi aikaa,,oman terveyteni kannalta lähdin, mutta tajusin sen ihan viime hetkillä. Se laiva upposi. Kyllä se vaan niin on, että jos tilanne näyttää ja tuntuu toivottomalta, se on toivoton. Hakeudu ihan suosiolla ja kaikessa rauhassa muualle.

Vaikea kuvitella että jaksaisin olla edes sitä viittä vuotta samassa tuöpaikassa, niin en oikein osaa samaistua nyt...

16 vuotta olin samassa työpaikassa, tuli uusi pomo. Pari kuukautta odotin että vajuuko kusi hänen päästään.

Otin lopputilin ilman mitään tietoa uudesta työpaikasta, perästä tuli vielä kaksi kaveria. Vajaa puolivuotta niin sain uuden työpaikan.

@2 hyvä kun otit tuoltakin kannalta asian esiin. Ei sekään ole hyvä, jos väki vaihtuu koko ajan, koska nykyajan trendinä on se, että pitäisi muka uudistaa itseään ja vaihdella työpaikkoja ja että kalastellaan parhaat työpaikat, ei ollakaan tyytyväisiä ja taas lähdetään.

Sanomattakin on selvää, että on jopa ihanaa olla sellaisen työkaverin kanssa, joka on ollut pitkään työssään, omaa peruspositiivisen asenteen siihen, hommat hoituu tyynen rauhallisesti, työ on vaan työtä, kun vaihtoehtona on se, että omaat työkaverin, joka jatkuvasti puhuu huonosta työilmapiiristä, uhkaa lähteä harvase päivä ja koko ajan yrittää etsiä parempaa paikkaa ja haluaa koko ajan uudistua ja uudistua.

Toki sitten on selvää, että huonossa työpaikassa ei viihdytä ja niin kai kuuluukin sitten lähteä.

Miksi sieltä on lähtenyt porukkaa noin paljon, kun aiemmin ei ole? Mikä on saanut aikaan sen väestökadon?

Onko tähän syyhyn johdolla pyrkimys ja halu vaikuttaa? Näyttääkö siltä, että asiat tulevat vielä järjestymään siellä?

@7 uusi pomo. Pomo ulkoistanut kaikki hänen tehtävänsä meille työntekijöille. Ei ota vastuuta mistään ja jakaa varoituksia työntekijöille, mihin ei ollaan millään lailla vastuussa, koska mehän tehdään se työ, joka ylemmältä tasolta ohjeet tulevat. Se on riittänyt suurimmalle osalle ja suurin osa on ottanut jalat alleen. Kaikenlisäksi huudetaan ja syytetään, ja ihmetellään, miksi ihmiset eivät ole tyytyväisiä.

@7 Ja en itsekkään usko, että asiat tulevat paranemaan, päinvastoin. Joku laittoi kivasti, että uuden työn hakuun rauhassa, se oli hyvä vinkki. Nimenomaan rauhassa, ei pitäisi ottaa stressiä.

Lähdin osana joukkopakoa ja se paikka on entistä huonommassa jamassa. Ihan oikein päätin vaikka tuttu ja turvallinen jäi.

Vierailija kirjoitti:

@7 uusi pomo. Pomo ulkoistanut kaikki hänen tehtävänsä meille työntekijöille. Ei ota vastuuta mistään ja jakaa varoituksia työntekijöille, mihin ei ollaan millään lailla vastuussa, koska mehän tehdään se työ, joka ylemmältä tasolta ohjeet tulevat. Se on riittänyt suurimmalle osalle ja suurin osa on ottanut jalat alleen. Kaikenlisäksi huudetaan ja syytetään, ja ihmetellään, miksi ihmiset eivät ole tyytyväisiä.

Firma kuulostaa pysyneen pystyssä ihan siksi, että siellä on pitkäaikaisia työntekijöitä jotka tuntevat tavat ja voivat hoitaa pomon tehtäviä. Kun jäljellä on enää uutta porukkaa, joilla langat eivät pysykään samalla tavalla käsissä, pomo jää aika yksin miettimään, että mitäs tuli tehtyä.

Vierailija kirjoitti:

Itse lähdin vastaavanlaisesta tilanteesta pois tyhjän päälle viime vuoden lopulla. Työttömyyskin tuntuu paremmalta mitä tuollaisessa kärvistely.

Sama, ja minäkin kärvistelin liian pitkään ja nyt kasailen itseäni loppuunpalaneena. Ja tyhjän päällä olen edelleen, ihan alkuvuodesta tein keikkaa vielä hulluuttani samassa organisaatiossa, mutta oli pakko luovuttaa, olisin varmasti tullut todella huonoon kuntoon ja vointiin, jos olisin kitkuttanut vielä enemmän.

Ketjussa joku viisas kirjoittaja mainitsi myös, että jos tilanne näyttää ja tuntuu toivottamalta, se on sitä. Tämä on ihan totta, tiesin pohjimmiltani jo pari viimeisintä vuotta entisellä työpaikallani, että toivoton, uppoava laiva, jossa jokainen päivä tuntui katastrofin reunalla tasapainoilulta, mutta ajatus vakituisesta virasta irtisanoutumisesta pelotti.

Lopulta oli pakko tunnustaa tosiasiat, ehdin olla työpaikassani viitisen vuotta ja viimeinen vuosi oli aivan hirveä. En ollut vuoden aikana ainoa lähtijä, vaan ovi kävi tiuhaan tahtiin.

Nyt olen helpottunut, että viimeinkin lähdin, samalla uupumus, ihan pohjaton uupumus, on tullut pintaan. En kai tajunnut sen hullunmyllyn keskellä kuinka väsynyt olin, kuinka kuluttavaa sellainen päivästä toiseen jatkuva selviytyminen, tulipalojen sammuttelu ja kaaoksen keskellä eläminen olikaan.

Ap, joskus on vain tehtävä sellainen päätös, että lähteminen on paras ratkaisu. Mieti omaa jaksamistasi ja mieti missä ja millaista elämää haluaisit elää vuoden ja sitten vaikkapa viiden vuoden kuluttua. Haluaisitko olla yhä samassa tilanteessa? Vala itseesi uskoa siihen, että uudet asiat tuovat hyvää elämääsi, uusi työpaikkahan voi olla ihan loistava.

Ikävä kyllä, uppoavat laivat yleensä uppoavat, yksittäinen työntekijä ei tällaista laivaa pelasta.

Kiitos kovasti kommentoijille! Antoi paljon ajattelemisen aihetta.

Up

Kyllä lähtisin, jos johtamiskulttuuri on tuo eikä ylemmille tahoille tai luottamusmiehelle voi valittaa.

Olen itse ollut työssäni 16 vuotta ja viihtynyt hyvin. Kerran meinasin lähteä, kun esihenkilöksi tuli täysi mulggu. Onneksi hän sai lähtöpassit, kun ylemmälle taholle yhtenä rintamana hänen johtamistavoistaan kerrottiin.

Hae uutta työtä paremmalla palkalla. Hyvä työilmapiiri ja palkka ovat usein se, mikä saa jäämään työpaikkaan. Nyt ei voi tietää mitä myllerrys tekee ensimmäiselle ja jos jostain muualta saa parempaa palkkaa niin ei sekään riitä jäämään nykyiseen työhösi. Mutta älä irtisanoudu ennen kuin saat uuden paikan kerta työ ei ole (vielä) mitenkään vastenmielistä.

Etsi ensin uusi työ ja irtisanoudu vasta sitten. Taloudellinen tilanne on turvattu ja uusi työkin löytyy paljon helpommin vielä töissä ollessa kuin työttömänä. En tiedä teidän alan työllisyystilannetta, mutta, jos työttömyys pitkittyy, niin se vaikeuttaa aina työpaikan saantia. Tarvittaessa ota saikkua nykyisestä paikastasi.

Kaikessa hiljaisuudessa etsin uuden paikan ennen irtisanoutumista, tyhjänpäälle en uskaltanut hypätä. Onneksi sain nopeasti uuden työn.

10

Vierailija kirjoitti:

Vaikea kuvitella että jaksaisin olla edes sitä viittä vuotta samassa tuöpaikassa, niin en oikein osaa samaistua nyt...

Vaikea kuvitella, että jaksaisit edes viittä vuorokautta olla ilman päihteitä.

Ap oletko jossain hoitoalalla jossa pakotettiin ottamaan tappopiikit? Ihmettelekkään ku tuolla hoitoalalla ollu ihan naurettava meinkinki kaikkineen paskoineen. Mutta parempi lähteä, hyvä. Jatka samaan malliin ja mene eteenpäin, uusia ja parempia mahdollisuuksia tulee aina eteen.