Voisiko joku auttaa miten pääsen pakonomaisesta sydämen sykkeen tarkkailusta eroon??
Kaikki alkoi siitä kun kävelin kesällä ulkona ja sydämen alkoi hakata hulluna. Olen kärsinyt aina ahditus/masennus, pelko oireista. Menin sitten lääkäriin kun huomasin että syke on aina melko korkea jos vähänkin kävelen. Kävin sydäntesteissäkin eikä lääkäri sanonut että olisi mitään vikaa. En kuitenkaan pääse tästä eroon että mun on pakko kokeilla koko ajan sykettä ja testata. Joskus siis lasken ihan päässäni paljon lyö 30 sekunnissa ja kerron sen kahdella, ettei ole liian korkea. Tiedän, että tää on sairasta... Myös ennen nukkumaanmenoa mun on pakko laskea leposyke ainakin 10 kertaa. Mitenköhän pääsisi tästä eroon? Pelkään siis et mul on joku sydänvika.
Kommentit (8)
Pakko-oireelta kuulostaa. Mikä siis syy on tuohon tarkkailuun? Mikä on korkein syke ja mikä matalin mitä olet mitannut? Mitä odotat, kun mittaat. Eihän siinä ole mitään järkeä että kymmenen kertaa mittaa.
Vierailija kirjoitti:
Pakko-oireelta kuulostaa. Mikä siis syy on tuohon tarkkailuun? Mikä on korkein syke ja mikä matalin mitä olet mitannut? Mitä odotat, kun mittaat. Eihän siinä ole mitään järkeä että kymmenen kertaa mittaa.
No en tiedä mistä johtuu varmaan jännityksestä mutta sykkeeni saattaa olla vaikka 160 joskus jos vaan kävelen. Mutta silloin olen taas jännittynyt ja kärsin myös jonkin verran sosiaalisten tilanteiden pelosta. Ei ole mitään alhaisinta, leposyke on n. 60. eli normaali. Pelkään vain kauhulla että sydämen sykkeeni yhtäkkiä olisin vaikka liian alhainen tai korkea.
Kuulostaa siltä, että beetasalpaaajasta voisi olla apua.
Terapiaan mars. Tunteiden tunnistaminen ja sietäminen, niiden vaikeidenkin, auttaa. Vie aikaa.
Sairauspelkoiset pelkäävät pohjimmiltaan kuolemaa, ja yrittävät oireita tarkkailemalla ja kontrolloida tätä. Monia asioita voi elämässä kontrolloida, mutta kuolemaa ei. Tämä on ensimmäinen asia, joka täytyy hyväksyä.
Sinun pitää valita, uskotko olevasi terve vai sairas ja oikeasti elää sen mukaan. Luovu entä jos -katastrofiajattelusta. Lopeta pulssin mittaaminen, googlettaminen ja oireiden ajatteleminen. Siitä yrittää etsiä lohtua, mutta siitä ei seuraa mitään positiivista vaan ahdistus todellisuudessa vain lisääntyy. Se pulssin mittaaminen on siis vähän niin kuin asia, josta on tullut riippuvaiseksi.
Älä murehdi asioita etukäteen, ennen kuin niitä edes on tapahtunut. Elämä on epävarmaa, juuri siksi pitää uskaltaa elää.
Hanki kunnollinen sykemittari ja vilkaise sitä aina välillä, niin ei tarvitse ainakaan alkaa laskeskella sykettä päässään vähän väliä, mikä on jo itsessään ahdistavaa ja hermostuttavaa touhua. Kun olet tarpeeksi kauan seurannut, ettei ole mitään hätää, niin lopulta varmaan kyllästyt siihen. Näin ainakin kävi minulle.
Toki jos ahdistukseen on pohjimmiltaan muita syitä, niin niihin kannattaisi tietysti puuttua myös.
Minulla itselläni oli hiljattain kausi, kun leposykekin oli 120. Ajattelin jo mennä siitä lääkäriin, kun korkea syke jatkui toista viikkoa, mutta ennen kuin sain aikaa, syke lopulta palasi normaaliksi. Oletan että se johtui stressistä ja ahdistuneisuudesta.
Mulla on myös pakko-oireena tiettyjen fyysisten tuntemusten tarkkailu. Ilmeisesti yritys hillitä vaikeaa ahdistusta. Alkaa mennä kyllä sen verran yli, että kohta pakko mennä hakemaan apua. Ehkä olisi hyvä sinullekin, jos et itse saa lopetettua pakonomaista tarkkailua.
Sulla tuskin on sydänvikaa, vaan pakko-oireinen häiriö.