Miten saatte 200-400 sivuisen kirjan luettua viikossa?

Tässä ketjussa huomaa miten ei lukeminen kirjoittamaan opeta. Olen tämän aiemminkin jossain todennut ja sitä ihmetellyt.

Vierailija kirjoitti:

Jos verbalisoi tekstin mielessään niin lukunopeus saattaa olla lähellä puhenopeutta.

Jos on tottunut hahmottamaan lukemansa abstraktisti mielessään niin voi lukiessaan voi "nähdä" useamman rivin tai jopa kappaleen kerralla - tämä edellyttää että lukeminen on kehittynyt täysin automaattiseksi, eikä katse siis enää liiku sana sanalta vaan isompia pätkiä kerrallaan.

Lieneekö tuo enää aikuisiällä opittavissa, huvikseen lukiessa on kumminkin ihan sama miten nopeasti lukee, kunhan siitä vaan saa hupia. Hitaammalle lukijalle voi sopia hiukan toisenlainen kirjallisuus kuin nopealle lukijalla. Onhan opiskelutekniikkojakin montaa sorttia.

Eli lue sitä kirjallisuutta mistä pidät, äläkä piittaa miten tai mitä joku muu lukee.

Vahvasti tämä. Kaikkea ei tarvitse mitata ja tehdä tehokkaasti. Lukeminen on ehdottomasti yksi niistä asioista. Siellä tarinan maailmassa on kiva viipyillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä pitäisi lukea? Joku normi romaani menee 3 sivua minuutissa tahtia. Joku tieteellinen artikkelikirja vieraalla kielellä hitaammin. Mutta kyllä siinäkin parisataa sivua parissa tunnissa lukee.

Typerä kysymys. Miksi ei? Aloitan lukemisen uutena harrastuksena enkä ole ennen harrastanut lukemista.

Kaunokirjallisuuttakin on kovin eritasoisia - kevyt viihdekirjallisuus on usein moninkertaisesti nopeammin luettavissa kuin joku "raskaampi" kaunokirjallisuus.

Raamattua ei kovinkaan nopeasti pysty lukemaan, se ei oikein luokitu viihdekirjallisuudeksi. Suomenkielinenkin kaunokirjallisuus on monelle tottuneellekin lukijalle hidasta luettavaa, jos ottaa jonkun vanhemman kirjan joka on painettu fraktuuralla.

Sain lapsena fraktuuralla painetun Seitsemän veljestä. Ei mennyt nopeasti ensimmäiset lukukerrat. Luen sitä vieläkin joskus ihan nautiskellen ja syventyen Gallen-Kallelan kuvitukseen.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa huomaa miten ei lukeminen kirjoittamaan opeta. Olen tämän aiemminkin jossain todennut ja sitä ihmetellyt.

Jotenkin olen pitänyt itsestään selvyytenä että kirjailjoita olisi vähemmän kuin lukijoita...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän menee päivässä? 200-400 sivua on vähän, ei tuohon mene kuin muutama tunti.

Niin että ymmärrät lukemasi ja luetko englanniksi myös?

Ymmärrän. Ja luen englanniksi myös. Saksaksi ja ruotsiksi menee kauemmin kuin muutama tunti.

Hienoa. En tarkoittanut epäillä sinua ja lukemistasi, mutta aloitan lukemisharrastuksen ensimmäistä kertaa, joten mietin miten kehittyisin harrastuksessa. :)

Ei kai se lukunopeus ole itsessään tavoiteltava asia? Tietysti siitä on hyötyä esimerkiksi opiskelussa ja töissä, mutta minä ainakin tykkään makustella hyvää romaania. Saatan lukea jonkun kappaleen pariin kertaan ja keskittyä kuvittelemaan kirjailijan kuvailemaa tilannetta tai paikkaa. Viivähdän siinä hetkessä ja paikassa, en kiiruhda seuraavalla sivulle.

Olen lukenut 4v asti ja nyt olen 60v, tilasin kirjastosta n 60 uutuus kirjaa, yhden kirjan lukemisessa menee tunti pari, Gabaldonin kirjat ovat n 1000 sivuisia ja pieni tekstisiä, lisäksi niissä tapahtuu paljon, menee kauemmin. Luen iltaisin sekä yöllä jos en saa nukuttua.. Sairaana ollessa luin 3 kirjaa yöllä, yksi oli paksu pokkari...

Päivä menee 300 sivuisen kirjan lukemiseen.

Agatha Christien romaanit ovat mielestäni melko sopivia lukuharrastusta aloittavalle, kunhan genre muuten vaan sopii pirtaan. Niitäkin voi lukea joko pohdiskellen tai noin vaan ilman pohdintaa. Itse luin joitain niistä useampaankin kertaan, etenkin rentouttavana kesälomalukemisena olivat hyviä. Tuttua kirjaa lukiessa lukunopeuskin kasvaa ja on ihan mielekästäkin kunhan lukuelämys vaan pysyy riittävän tuoreena. Mikä on kovin henkilökohtaista, ja myös tilannekohtaista. Sairaana ja kuuneisena luettu kirja saattaa antaa toisenlaisen elämyksen terveenä lukiessa.

Luen viihderomaania, lukuromaania ja dekkaria n. 100 sivua tunnissa. Näissä lukunopeuteni on n. 400-450 sanaa minuutissa.

Tenttikirjoja ja tiedekirjoja luen Uolevi hitaammin. Englanninkielisiä dekkareita luen n. 50 sivua tunnissa.

Äänikirjat kuuntelen 1,75 nopeudella.

Vuodessa luen tai kuuntelen n. 100 kirjaa tällä hetkellä töiden ja perhe-elämän ohessa. Sinkkuna ja parisuhteessa ennen lapsia kirjamäärä oli n.150-200 kirjaa vuodessa.

Luen n. 60 sivua tunnissa eli hyvin ehdin.

ton verran lukee yhdessä illassa jos on hyvä kirja . joskus taas lyhytkin kirja jumittaa viikko kaupalla jos ei kiinnosta.

HelMetin tilaston mukaan luin viime vuonna 539 kirjaa. Lisäksi ostetut ja saadut siihen lisäksi. Päivittäin luen aamuisin, iltaisin, työ- tms. matkoilla junassa, bussissa, missä tahansa. Nukun huonosti ja vähän, joten kirjat kirkastavat sekä yön että päivän. Opin lukemaan n. 4-vuotiaana ja kotona oli paljon kirjoja, kaikkea sai lukea eikä mitään kielletty. Meillä kaikki lukivat! Kirjat olivat tuolloin halpoja ja kirjastoa käytettiin monta kertaa viikossa. Oi - ihana uuden kirjan tuoksu! <3

Jotain chick lit -kirjoja lukee tunnissa tai vähintään parissa, kevyitä ja helppoja välipaloja. Hyvä brittijännäri n. 350 sivua menee normaalipäivän aikana. Asiateksti vie hieman enemmän aikaa. Luen myös englanniksi ja ruotsiksi, niihinkin menee tuon asiatekstin verran aikaa, suurinpiirtein.

Vierailija kirjoitti:

Äänikirjojen lukijat lukee noin 35 sivua tunnissa. Se on hyvä tahti jos haluaa keskittyä kunnolla tarinaan ja kirjaan.

Ne lukee kyllä tolkuttoman hitaasti. Käytän yleensä pientä nopeutusta, mutta silti luen kirjan itse paljon nopeammin äänikirjaan nähden. Jos on siis oikein koukuttava kirja niin en malta kuunnella, vaan siirryn lukemaan sen e-kirjana.

Jos kirja nappaa, saatan ahmaista 400 sivua muutamassa päivässä. Normaalisti luen iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Laitan koneen/tv:n kiinni viimeistään kahdeksalta ja alan rauhoittua ja valmistautua nukkumaan. Varaan yleensä 1-1.5 tuntia lukemiselle ja normaalitahtini on kielestä, kirjotustyylistä ja genrestä riippuen 50-70 sivua tunnissa. Eli kun toistan tämän joka ilta, saan sen 300-400 sivun kirjan luettua viikossa. Joskus toki luen enemmän, joskus vähemmän, menee ihan fiiliksen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa huomaa miten ei lukeminen kirjoittamaan opeta. Olen tämän aiemminkin jossain todennut ja sitä ihmetellyt.

En minä ainakaan erityisemmin keskittyä kieliasuun palstalle kirjoitellessani, tää on täyttä ajatuksenvirtaa ja vieläpä kännykällä näpytellen. Vaikkapa töissä tuotan ihan erilaista tekstiä kuin tänne, ja jos tehdään porukalla jotain niin usein olen se joka keksii sen toimivan lauserakenteen tai huomaan pilkkujen paikan. Äidinkielestä kirjoitin aikanaan L ihan sen kummempia yrittämättä, mutta toki taidot on siitä ruostuneet 15 vuodessa.

Just luin vajaan kuuden tunnin junamatkalla 585-sivuisen romaanin. Tosin pääsin flow-tilaan enkä näprännyt välillä kännykkää, kuten usein.