Voinko käytännössä toipua masennuksesta kokonaan kun alkoholi ei ole sekoittamassa aivoja?

Miksei? Kännissä tulee pohdittua ihan älyttömiä ja tarrauduttua pikkuasioihin, jotka ei selvinpäin tulisi edes mieleen. Voihan olla sama juttu "väärien" ajatusten kanssa kuin vaikka kännirähinässä. Muuten kiltti ja kiva tyyppi muuttuu kännissä veemäiseksi tappelupukariksi.

Voit kyllä. Alkoholi nimenomaan aiheuttaa masennusta. 

Saat ja siinä kestää 328 päivää, 5 tuntia, 43 minuuttia ja 9 sekuntia. Next

Riippuu mistä syystä masennus on alunperin tullut. Masennus biologinen reaktio, joka voi joutua monesta eri syistä.

Ainakin mahdollisuudet ovat paljon paremmat toipua ilman päihteitä. Ehkä elämän olosuhteet paranevat, kun ei rahaakaan mene päihteisiin.

Alkoholin rajoittaminen/lopettaminen on hyvä ensimmäinen askel ja on hienoa että olet ottanut sen:). Masennuksesta parantuminen itse kotikonstein voi olla kuitenkin todella hankalaa ja olisi suositeltavaa että haet ammattiapua. Terapia on tärkeä resurssi parantumisen kannalta. Masennun on vakava ja vaarallinen sairaus ja siihen on okei hakea apua <3

Alkoholi sekoittaa aivojen välittäjäaineet. Raitis kausi voi hyvinkin palauttaa elämänilon. Se ei ehkä tapahdu päivässä tai kahdessa, mutta tapahtuu. Tsemppiä sinulle, olet hyvällä tiellä jos jätät alkoholin joko kokonaan tai vaikka muutamaksi viikoksi. 

Muutama vuosi siinä meni. Olinhan juonut jo vuosikymmeniä ennen lopettamista. Mutta kyllä elämä lopulta alkoi voittaa.

Alkoholi on depressantti ihan itsessään. Anti-antidepressantti siis. Siksi tuntuu älyttömältä, että jotkut juovat usein ja syövät samalla mielialalääkkeitä jonkinlaista ihmettä odottaen.

Alkoholi turruttaa mieltä ja vääristää tunne-elämää. Nyt kun olet lopettanut juomisen, alat vasta pikkuhiljaa päästä kohtaamaan aitoja tunteitasi ja käsittelemään asioita. Jos ja kun niitä vaikeita tunteita ja ajatuksia tulee, niin älä pakene niitä takaisin alkoholiin. Ne ovat lopulta paljon vähemmän pelottavia kuin miltä ne ensin tuntuvat.

Minkälaisia määriä juot ja kuinka usein?

Hei onpa kiva, että ootte tulleet vastaileen! Masennusta olen potenut aina kausissa, tällä hetkellä kyllä pahin kausi meneillään ja kestänyt jo pitkän aikaan vaikean elämäntilanteen myötä. Alkoholista sitä kuuluisaa lohtua on hakenut tai iloa elämään mutta paskat, ongelma siitä vain tuli. En juo lainkaan enää. 

Määrät olivat aika valtavia, join viikossa 2-3 krt hyvän humalan eli yhden illan annosmäärä oli noin 15-20 olutta/siideriä ja joskus viiniä. 

Näiden iltojen jälkeen seuraavat päivät ovat olleet ihan kamalia. Mitä enemmän masennuin, sitä enemmän join. Ymmärsin, ettei tie vie nyt mihinkään ja jos juon niin kuolen, joten on pakko lopettaa. 

Tunteita tunnen jo eikä ne ole pelottavia, kestän ne jopa paremmin kuin humalassa tai krapulassa. Itken nykyään ja käsittelen rauhakseen. Ihanaa olisi jos juomattomuus veisi minut kohti parempaa elämää pysyvästi.

AP

Vierailija kirjoitti:

Hei onpa kiva, että ootte tulleet vastaileen! Masennusta olen potenut aina kausissa, tällä hetkellä kyllä pahin kausi meneillään ja kestänyt jo pitkän aikaan vaikean elämäntilanteen myötä. Alkoholista sitä kuuluisaa lohtua on hakenut tai iloa elämään mutta paskat, ongelma siitä vain tuli. En juo lainkaan enää. 

Määrät olivat aika valtavia, join viikossa 2-3 krt hyvän humalan eli yhden illan annosmäärä oli noin 15-20 olutta/siideriä ja joskus viiniä. 

Näiden iltojen jälkeen seuraavat päivät ovat olleet ihan kamalia. Mitä enemmän masennuin, sitä enemmän join. Ymmärsin, ettei tie vie nyt mihinkään ja jos juon niin kuolen, joten on pakko lopettaa. 

Tunteita tunnen jo eikä ne ole pelottavia, kestän ne jopa paremmin kuin humalassa tai krapulassa. Itken nykyään ja käsittelen rauhakseen. Ihanaa olisi jos juomattomuus veisi minut kohti parempaa elämää pysyvästi.

AP

Itkemistä suosittelen tosiaan, jos yhtään tuntuu siltä! Uskon, että esim. moni väkivallantekokin jäisi kokonaan tekemättä, kun ihmiset vain uskaltaisivat itkeä eivätkä väkisin kovettaisi itseään ja pelkäisi tuntemista.

Oletko jo siis juonut ennenkuin olet ollut masentunut, vai olitko masentunut jo ennenkuin joit?

Vierailija kirjoitti:

Oletko jo siis juonut ennenkuin olet ollut masentunut, vai olitko masentunut jo ennenkuin joit?

Jaa a..

Kriittiseen aikaan aloitin juomisen eli silloin teininä pahimpaan murkkuikään kun yritin sopeutua joukkoon. Siitä se lähti mutta oli meillä todella hankalaa kotona, että kyllä sieltä on edelleen asioita käsiteltävänä. Kyllä se masennus sitten alkoi olemaan jo todella hurjaa kun siihen liittyi alkoholi + vaikeat elämäntilanteet. Teininä se oli ehkä vielä huoletonta mutta aikuistuessa alko vain pahensi asioita.

Ihan harmittaa ja hävettää, että niin paljon elämän aikana on tullut juotua ja yrittänyt sopeutua milloin mihinkin alkoholin avulla. Olen ollut todella eksyksissä mutta nyt aikuisena mietin, että olisi sen elämän voinut paremminkin elää ja ajatella omilla aivoillaan. Sitä vain oli niin hyväksyntää hakeva ja alkoholi auttoi purkamaan paineita.

Tästä sitten parisuhteet olivat kamalia, enhän minä muita ottanut kuin alkoholisteja. Ei ole ollut sellaista normaalia kiintymyssuhdetta parisuhteissa koskaan ja muutkin oli enemmän hyväksikäyttö/mielistelyyn rakentuvia. Nyt ei ole minkäänlaisia.

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko jo siis juonut ennenkuin olet ollut masentunut, vai olitko masentunut jo ennenkuin joit?

Jaa a..

Kriittiseen aikaan aloitin juomisen eli silloin teininä pahimpaan murkkuikään kun yritin sopeutua joukkoon. Siitä se lähti mutta oli meillä todella hankalaa kotona, että kyllä sieltä on edelleen asioita käsiteltävänä. Kyllä se masennus sitten alkoi olemaan jo todella hurjaa kun siihen liittyi alkoholi + vaikeat elämäntilanteet. Teininä se oli ehkä vielä huoletonta mutta aikuistuessa alko vain pahensi asioita.

Ihan harmittaa ja hävettää, että niin paljon elämän aikana on tullut juotua ja yrittänyt sopeutua milloin mihinkin alkoholin avulla. Olen ollut todella eksyksissä mutta nyt aikuisena mietin, että olisi sen elämän voinut paremminkin elää ja ajatella omilla aivoillaan. Sitä vain oli niin hyväksyntää hakeva ja alkoholi auttoi purkamaan paineita.

Tästä sitten parisuhteet olivat kamalia, enhän minä muita ottanut kuin alkoholisteja. Ei ole ollut sellaista normaalia kiintymyssuhdetta parisuhteissa koskaan ja muutkin oli enemmän hyväksikäyttö/mielistelyyn rakentuvia. Nyt ei ole minkäänlaisia.

AP

Harmituksen ja hävetyksen tehdyistä asioista voit sivuuttaa jo koettuina tunteina. Ei ne vie yhtään eneenpäin, vaan voivat heikkona hetkenä suistaa hyvän kehityksen raiteiltaan. Mieti, jos otatkin asian niin, että kokeilemasi aiemmat keinot päästä eteenpäin eivät auttaneet, vaan veivät umpikujaan. Olet tämän kokeillut ja huonoksi havainnut, asia tuli selväksi. Nyt sulla on jo paremmat keinot selviytyä, ja vaikuttaa tosi hyvälle, kun pystyt olemaan itsellesi rehellinen. Vaivatonta eikä mutkatonta ei sullakaan tule olemaan, mutta ehkä jaat mun ajatukseni siitä, ettei asiat ole koskaan niin pohjattoman huonosti, etteikö ne viinan kanssa läträten menisi vieläkin huonommaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko jo siis juonut ennenkuin olet ollut masentunut, vai olitko masentunut jo ennenkuin joit?

Jaa a..

Kriittiseen aikaan aloitin juomisen eli silloin teininä pahimpaan murkkuikään kun yritin sopeutua joukkoon. Siitä se lähti mutta oli meillä todella hankalaa kotona, että kyllä sieltä on edelleen asioita käsiteltävänä. Kyllä se masennus sitten alkoi olemaan jo todella hurjaa kun siihen liittyi alkoholi + vaikeat elämäntilanteet. Teininä se oli ehkä vielä huoletonta mutta aikuistuessa alko vain pahensi asioita.

Ihan harmittaa ja hävettää, että niin paljon elämän aikana on tullut juotua ja yrittänyt sopeutua milloin mihinkin alkoholin avulla. Olen ollut todella eksyksissä mutta nyt aikuisena mietin, että olisi sen elämän voinut paremminkin elää ja ajatella omilla aivoillaan. Sitä vain oli niin hyväksyntää hakeva ja alkoholi auttoi purkamaan paineita.

Tästä sitten parisuhteet olivat kamalia, enhän minä muita ottanut kuin alkoholisteja. Ei ole ollut sellaista normaalia kiintymyssuhdetta parisuhteissa koskaan ja muutkin oli enemmän hyväksikäyttö/mielistelyyn rakentuvia. Nyt ei ole minkäänlaisia.

AP

Harmituksen ja hävetyksen tehdyistä asioista voit sivuuttaa jo koettuina tunteina. Ei ne vie yhtään eneenpäin, vaan voivat heikkona hetkenä suistaa hyvän kehityksen raiteiltaan. Mieti, jos otatkin asian niin, että kokeilemasi aiemmat keinot päästä eteenpäin eivät auttaneet, vaan veivät umpikujaan. Olet tämän kokeillut ja huonoksi havainnut, asia tuli selväksi. Nyt sulla on jo paremmat keinot selviytyä, ja vaikuttaa tosi hyvälle, kun pystyt olemaan itsellesi rehellinen. Vaivatonta eikä mutkatonta ei sullakaan tule olemaan, mutta ehkä jaat mun ajatukseni siitä, ettei asiat ole koskaan niin pohjattoman huonosti, etteikö ne viinan kanssa läträten menisi vieläkin huonommaksi.

Kyllä, puhut asiaa. Kiitos.

AP