En tajua näitä, jotka ostavat kaupasta jotain vain kun halvalla saa, ja alkavat vasta sitten miettiä, mitä siitä tekisivät

Onko monia muitakin asioita,joita sinun on vaikea ymmärtää?

Vierailija kirjoitti:

Onko monia muitakin asioita,joita sinun on vaikea ymmärtää?

Et sitten mitään muuta vastausta keksinyt? Haukotus.

No jos saa halvalla vaikka broilerinsuikaleita, niin ei siitä nyt ole vaikeaa keksiä tehtävää vaikkei olisi ostaessa sitä miettinytkään. Eri asia jos ostaa jotain tosi outoa josta ei keksi mitään.

Äitini ostaa tavaroita tarjouksesta - harvemmin sellaista jota tarvitsee. Pointtina on juurikin tuo "säästin niin ja niin paljon". Sitten ihmetellään tuota, että mihin laitetaan 19 lohta, kun kaupassa oli 20 lohta tarjouksessa 19 hinnalla...

Se on se sulo vilen geeni kun saa ostamaan halvalla vaikkei tarviskaan. 

Vierailija kirjoitti:

Se on se sulo vilen geeni kun saa ostamaan halvalla vaikkei tarviskaan. 

Järkigeenihän se on. Meidät on luotu laumaeläjiksi, ja jos en itse tarvitsekaan niin joku muu todennäköisesti kyllä. Geenit eivät ymmärrä laatikkoasumistamme. 

Mä teen noin. Hyvät kotivarat, ei tarvitse tietää kauppaan mennessä mitä aikoo tehdä.

Vähän kyllä tuntuu erikoiselta, että joku ilmeisesti menee ostamaan vaikka jotain punalaputettuja tuotteita riippumatta siitä että mitä ne ovat ja sitten vasta mietitään, että mitä niistä tekee? Ei siis ilmeiesti ajatella sitä kaupassa yhtään kunhan vain ne tuotteet ovat punalaputettuja. Kyllä minä ainakin ennen kauppaan menoa suunnittelen, että mitä ostan niin että tulee ostettua monipuolisesti hedelmiä, kasviksia, täysjyväviljoja, kalaa, kananmunia ja maitotuotteita. Että en osta vaikka kymmentä pakettia jauhelihaa, kuutta purkkia maitorahkaa ja seitsemää leipäpakettia kun kerran halvalla saa.

Säästin kun ostin öljynporauslautan varaosia, halvalla sai.

Jaa. Minä hyvin usein suunnittelen tulevat kokkailut menemällä ensin kauppaan katsomaan mitä a) erikoista, b) edullista tai c) erityisen tuoretta ja laadukkaanoloista siellä onkaan myynnissä, ja sitten päättämällä mitä ruoaksi laitetaan. Näin joskus syömme pasta alle vongolea (sinisimpukoita tiskistä kausituotteena), joskus jauhelihakastiketta alennuksessa olleesta jauhelihasta, ja joskus paahdettuja juureksia (kun kauppaan on tullut uusi erä upeita puna-, kelta- ja raitajuuria lähituottajalta).

Teen näin, mutta aina myös keksin tuotteelle myös hyvän käyttötarkoituksen. Ruokaa ei mene roskiin, keksin aina niistä lähellä pilaantumista oleville kasviksillekin käyttöä, jos niitä nyt siis sattuu jostain syystä jäämään kaappiin muhimaan. Mielikuvitustahan se vain vaatii. Nytkin ostin lapaa, kun halvalla sai, oli toki mielessä jo mitä siitä voisi tehdä, esim keittoa, nyhtöpossua tai jotain muuta.

Joo ja mulla on yksi kaveri, joka ostaa kaksi perunaa, kun reseptiin tarvitaan kaksi perunaa. Sit seuraavaa ruokaa tehdessä se hakee kolme porkkanaa, kun siihen ruokaan tarvitaan kolme porkkanaa jne.

Meillä hyvin pitkälle tehdään niin, että ostetaan niitä hedelmiä, kasviksia, lihoja, maitotuotteita yms. meidän perheelle sopivia määriä eikä kaupassa stressata, syödäänkö broileri riisin kanssa vai tehdäänkö sittenkin sellaista broileriruokaa, jonka kanssa syödään perunamuusia. Kaapeista sit käytetään ruokia pois sellaisessa järjestyksessä, ettei se ruoka ehdi pilaantua.

Hyvälle kokille ei ole mikään ongelma tehdä ruokaa siitä, mitä on saatavilla. Jos kotona on joitakin perustarvikkeita ja mausteita, niin se on aika se ja sama, minkä esimerkiksi proteiinin siippa kaupasta tuo. Täältä kyllä pesee pata tai keitto melkeinpä mistä vain.

No mikä siinä on niin ihmeellistä. Ostan vaikka jotain uutta ruoka-ainetta, jota en ennen ole kokeillut ja sitten kotona katson ideoita netistä mitä siitä voisi tehdä ja ensi kerralla ostan puuttuvat ainekset tai sitten vain kehittelen jotain jo kotona olevista aineksista . Mielestäni vaan kiva, että tulee kokeiltua uusia ruokia. Teen usein noin vaikka ruoka ei olisi edes tarjouksessa. Tänään ostin kaupasta pussillisen kaletteja ja sweet sprouting caulifloweria kun en ole ennen niitä kokeillut (anteeksi, en tiedä noiden suomenkielisiä nimiä). Ehkä wokkaan jotain tai paahdan uunissa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Kalette

https://www.producebusinessuk.com/versatile-sweet-sprouting-cauliflower…

Ei täällä kukaan ymmärrä kaikkea.

Miksi tämä on ruokakeskustelu? Voihan alennuksessa olla käsipainot, munaleikkuri tai matto.

Ostan halvalla tuotteita, joita tiedän jossain vaiheessa tarvitsevani. Esimerkiksi sukkalankaa kannattaa aina ostaa, jos sen saa törkyhalvalla. Kudon vuodessa kymmeniä sukkia, joten menekkiä sille taatusti on, vaikka en juuri ostohetkellä keksisi, mihin kelta-musta-violetti lanka voisi mennä.

Keittiövälineistä ostan vain sellaisia, joille tiedän olevan käyttöä omassa keittiössäni. Nyt hakusessa on puisia kauhoja, muoviset eivät kestä. Mutta koska niitä puisia ei tunnu missään olevan, ostan muovikauhoja, jos niitä löytyy alennettuun hintaan (normaalihinnalla ostettuinakaan eivät kestä, miksi maksaisin täyden hinnan?).

Vaatteita en juurikaan enää osta, ehkä teininä tuli tehtyä hetken mielijohteesta ostoksia. Minulla on edelleen käytössä 26v sitten ostamani toppi, kauppaa ei enää ole olemassakaan (Kotkan Seppälä), mutta toppi toimii edelleen. Yli 30v sitten ostamani puuvillaneule on myös edelleen käytössä, vaikka ostaessani en keksinyt, missä sellaista käyttäisin. En silloin vielä tiennyt ryhtyväni virkamieheksi ;-)  Ostin myös halvalla kerran jättikokoisen farkkutakin, jolle en ihan heti keksinyt käyttöä. Sitten äitini halusi sen äitiystakikseen :-) ja sen jälkeen se oli minulla pitkän aikaa matkavaatteena, riittävän suuri ja väljä, jotta se oli mukava, ja kuitenkin tuulenpitävä, jotta se oli lämmin, jos alle laittoi edes ohuen villaneuleen.

Olen ostanut römertopfin (sen savuvuuan), tai oikeastaan ostin niitä kaksi, toisen otin omaan käyttöön ja toinen pyöri nurkissa jonkin aikaa, kunnes keksin, kuka sellaista tarvitsee. Hyvä joululahja. Kerran ostin useampia hanallisia lasipurkkeja, ja sattumalta pian sen jälkeen tuli kutsu kesäjuhliin, johon sellainen olikin oiva tuliainen. Myöhemmin toisen annoin lahjaksi omaan asuntoon muuttaneelle nuorelle, jolle se oli mieluisa, koska sinne saa näppärästi laitettua juomasekoituksen (meille vanhuksille booli...).

Siskoni usein kysyy ensin minulta, onko minulla jotain asiaa, ennenkuin lähtee etsimään. Työkaverinikin ovat jo aloittaneet tämän, kun tietävät, että minulla on mitä kummallisimpia asioita.

Aika tavaran kaupittee - en muista, että olisin jotain joskus joutunut heittämään menemään. Esimerkiksi pari laatikkoa hieman hassun värisiä laattoja (lähes ilmaisia) menikin pannuhuoneen seinälle, sopivat oikein hyvin sinne.

Sulovileniys elää minussa vahvana, esikuvasta poiketen kuitenkin ostan yleensä ehjiä ja toimivia asioita, ja niille löytyy myöhemmin järkevää käyttöäkin.

Juuri nyt odottelee tuolla varastossa vessanpöntönkansi: odottelee, että vessaremppa valmistuu, ja siihen vessaan se kansi on juuri sopiva.

Juu, minun äiti on samanlainen alennuslappujen vahtija.

Minä yleensä tuon omat ruuat mukana kun käyn kylässä ja kokkaan usein itsekkin sitten.

Vierailija kirjoitti:

Äitini ostaa tavaroita tarjouksesta - harvemmin sellaista jota tarvitsee. Pointtina on juurikin tuo "säästin niin ja niin paljon". Sitten ihmetellään tuota, että mihin laitetaan 19 lohta, kun kaupassa oli 20 lohta tarjouksessa 19 hinnalla...

Miksi liioittelet? Ei kukaan osta noin paljon lohta, eikä sitä edes noin myydä. Keksi parempi esimerkki.

Vierailija kirjoitti:

Vähän kyllä tuntuu erikoiselta, että joku ilmeisesti menee ostamaan vaikka jotain punalaputettuja tuotteita riippumatta siitä että mitä ne ovat ja sitten vasta mietitään, että mitä niistä tekee? Ei siis ilmeiesti ajatella sitä kaupassa yhtään kunhan vain ne tuotteet ovat punalaputettuja. Kyllä minä ainakin ennen kauppaan menoa suunnittelen, että mitä ostan niin että tulee ostettua monipuolisesti hedelmiä, kasviksia, täysjyväviljoja, kalaa, kananmunia ja maitotuotteita. Että en osta vaikka kymmentä pakettia jauhelihaa, kuutta purkkia maitorahkaa ja seitsemää leipäpakettia kun kerran halvalla saa.

Liioittelit varmaan noita määriä. Saatan ostaa max kaksi pakettia jauhelihaa ja yleensä kokkaan ne samana iltana, ainakin ruskistan pannussa. Maitorahka ei mene heti vanhaksi, sitä voi käyttää muutaman päivän. Leipää ostan usein punalaputettuina useamman kerralla ja pakastan pienempiin pusseihin. Ruisleipä ei mene vanhaksi sen viimeisen myyntipäivän mukaan. Se, että ostan alennustuotteita , ei poissulje sitä, ettenkö ostaisi myös kasviksia, hedelmiä jne. Ja minulle ei tuota vaikeuksia kokata sen mukaan, mitä olen kaupasta löytänyt edullisesti.