Työnhaku ja ihosairaus

Sairastan rosaceaa eli ruusufinniä, joka on nyt pahenemisvaiheessa, kasvojen iho on punalaikukas ja hyvin polttava ja ärtynyt. Minulla on tähän asti, koko elämäni, ollut hyvä, hyvin siisti ja tasaisen vaalea iho, mutta nyt nelikymppisenä tämä sairaus vain pamahti päälle jostakin. Välillä oireet häviävät lähes kokonaan, mutta välillä ihoni on kuin nokkoset olisivat sitä polttaneet ja lisäksi minulle ilmestyy isoja näppylöitä. Nyt on tämä huono vaihe. Ja työhaastattelu lähestyy. Tiedän, että punoittava, huono iho liitetään moniin negatiivisiin ominaisuuksiin: alkoholinkäyttöön, huonoon hygieniaan jne. Mistään tällaisesta ei ole nyt kyse vaan tosiaan sairaudesta johon ei ole parannuskeinoa, ainoastaan oireita voidaan lievittää mikä toisilla tehoaa ja toisilla ei. Mutta tätähän ei minua haastatteleva henkilö tiedä.

Tämä ei ole myöskään mitään tarttuvaa.

Jos olisit haastattelemassa työnhakijoita, mitä ajattelisit ihmisestä, joka näyttää tällaiselta? Ajattelisitko automaattisesti, että kyseessä on alkoholin suurkuluttaja tai jotenkin piittaamaton henkilö joka ei pese itseään tms?

Meikkiä käytän punoitusta peittämään, mutta myös moni kosmetiikka pahentaa oireita eli ihan mitä tahansa en voi ihooni lätkiä vaikka se peittävää olisikin. Meikkivoide jota tavallisesti käytän ja joka iholleni sopii, ei ihan riitä kun oikein punoittaa.

Ja niille, jotka vastaavat, että hoida ihosi kuntoon: tähän sairauteen ei ole olemassa parannuskeinoa, edes sen syytä ei kunnolla tunneta, ja oireita lievittävät keinot toimivat toisilla hyvin, toisilla huonosti. Kyllä, olen käynyt lääkärissä, kyllä, vältän sairautta provosoivia tekijöitä, kyllä, pesen ja hoidan ihoani, ei, en ryyppää enkä elä muutenkaan epäterveellisesti.