Jos 11-vuotias viiltelee ja yrittää itsemurhaa, mitä pitää tehdä?

Mikä tässä nykyajassa on vialla kun nuoret kipuilee seksuaalisen identitetin kanssa ? Tyttö ei saa olla  tyttö ja poika ei saa olla poika. On parempi olla toista sukupuolta.  Tuntuu että vallalla yleinen buumi asiasta.

Hae uudestaan apua, tarvittaessa yksityiseltä.

En snao ilkeyttäni, mutta usein viiltely on huomionhakua. Halutaan että joku huomaa, kuuntelee, välittää.. On tosi tärkeää olla lapsen tukena, mutta välttelisin sen viiltelyaiheen jatkuvasti ympärillä oloa. Vertaa esim. "Miksi viiltelet, onko jotain sattunut kun viiltelet" vs. se että vaan kysyisi "onko jotain mistä haluaisit puhua, voinko auttaa jotenkin, onko tapahtunut jotain koulussa". Jos kaikki keskustelut menee siihen viiltelyyn, lapsi saa juuri sillä viiltelyllä haluamansa huomion ja jatkaa sitä.

Psykiatriset lastenkodit on täynnä näitä lapsia ja nuoria. Suomessa alaikäisten psykiatrinen osastohoito on järjestetty lastensuojelun kautta.

Vähemmän kännykkää, enemmän läsnäoloa.

Viiltely ja itsetuhoisuus liittyy psyykkiseen kipuun. Pyri selvittämään mikä psyykkistä kipua aiheuttaa. Katso ohjeita esimerkiksi mielenterveystalo.fi sivustolta.

Lapsi tarvitsee ehdottomasti terapia-apua.

Meillä ei ole 11-vuotias vaan 19-vuotias. Omalla terveysasemalla on mielenterveysasioille oma yksikkö ja vein hänet sinne, kun asia tuli ilmi.  En edelleenkään tiedä miksi hän masentui, koska kotiolot on kunnossa eikä meillä ole levotonta eikä päihdekäyttöä, mutta hän sai masennus- ja ahdistuslääkkeet ja käy psykiatrilla kerran kuussa, lisäksi asemalla on psykiatrisen sairaanhoitajan tapaaminen joka kuukausi ja terapiaryhmiä. 

Ota selvää ja kaiva kaikki tieto, ja tarvittaessa se yksityinen uudestaan ja pyydä lähete uusiksi ja tarkemmilla perusteluilla. Yksityisiä terapeutteja vaan on vaikea saada, mutta koska kyseessä on alaikäinen, niin pistät nyrkkiä pöytään! Meillä oli tosi vaikeaa ja nuori oli suljetulla osastollakin viikon itsetuhoajatusten vuoksi, nyt on mennyt jonkun kuukauden paremmin, ainakin mieliala näyttää parantuneen. Eikä uutta viiltelyä ole ilmestynyt, olen tarkistanut joka viikko ihon ja hoitanut vanhoja arpia ja samalla yrittänyt saada häntä juttelemaan. Hän on aina ollut pienestä saakka ujo ja vähän arka. 

Mutta ei tässä varmaan ikinä enää voi nukkua rauhassa. 

Itse sain "apua" vasta silloin, kun vedin tappavan määrän lääkkeitä ja olin kuolla, ellei äiti olisi viennyt sairaalaan. Ja se "apua" oli/on sitä, että mulle tuputetaan työpaikkoja ja koulutus paikkoja, jotta menisin töihin, että olisin yhteiskunnalle elämän arvoinen. En halua elää tälläisessä maailman yhteiskunnassa, joten sanon kohta adios! 👋

N.20

Vierailija kirjoitti:

Itse sain "apua" vasta silloin, kun vedin tappavan määrän lääkkeitä ja olin kuolla, ellei äiti olisi viennyt sairaalaan. Ja se "apua" oli/on sitä, että mulle tuputetaan työpaikkoja ja koulutus paikkoja, jotta menisin töihin, että olisin yhteiskunnalle elämän arvoinen. En halua elää tälläisessä maailman yhteiskunnassa, joten sanon kohta adios! 👋

N.20

Soittele ennen päätöstäsi kriisipuhelimeen tai käväse sättäilemässä sekasin-chatissä. Itsetuhoiset ajatukset ovat yleisiä ja niitä ei kannata säikähtää. Syy miksi sinulle tuputetaan työpaikkoja ym. johtuu mm. WHO:n mielenterveyden määritelmästä. Eli tarkoitus on hyvä, mutta ilmeisesti tapa jolla asia sinulle tuodaan esille on väärä. Muista myös se, että aivosi kehittyvät vielä lähemmäs 30 ikävuoden tienoille, eli se miten maailman nyt näet tulee muuttumaan vielä paljon iän karttuessa.

Vierailija kirjoitti:

Hakee vaan huomiota. Ei hätää. 

🤦🏻

Jos on aikeita satuttaa itseään tai tehdä itsemurha kannattaa mennä päivystykseen. Sieltä voivat tehdä lähetteen lastenpsykiatrialle tai kiirehtiä lähetettä. Se voi joskus auttaa saamaan lähete läpi. Terveisin asian kanssa päivittäin työskentelevä