Mies ilmoitti että yhteiseen käyttöön rahat täytyisi laittaa tästä lähtien puoliksi
Tähän mennessä kaikki tulot on mennyt samalle tilille ja kummallekin on siirretty sieltä omalle säästötilille. Tämä tuntui helpolta ratkaisulta silloin kun parisuhde sujui hyvin ja yhdessä tähän päädyttiin että minun ollessani hoitovapaalla on helppo maksaa yhteiset menot kun on kaikki samassa.
Olen nyt opintovapaalla ja kotona lasten kanssa. Saan tukea noin 1300e. Miehen nettopalkka, ja lapsilisät ym jotka hän on hakenut, ovat yhteensä noin 4000e. Ja nyt sanoi että haluaa että yhteiset kulut (lainat, ruoka, vakuutukset yms) pitäisi alkaa laittaa yhteiselle tilille puoliksi ja loput omaan käyttöön. Ehdotin että prosenttiosuus tuloista olisi reilumpaa mutta se ei käy, hän ei suostu siihen ja jos ei ehdotuksensa kelpaa niin hän ei laita yhtään rahaa yhteisiin juttuihin.
Niin mitä nyt sitten teen? Pelkkä laina on 1500e/kk ja siihen kaikki muu. Käytännössä koko mun tuloni uppoaa siihen ja miehelle jää omaan käyttöön sitten 2700 omiin juttuihin. Ei tunnu ihan reilulta mutta mitä voin tehdä? Elää säästöillä mutta ei sekään tunnu reilulta.
Ja kyse ei ole siitä että tuhlaisin holtittomasti rahoja itseeni. Säännölliset omat menoni on harrastus 40e/kk ja kosmetologi 60e/joka toinen kk. On kuukausia kun en osta mitään muuta, olen aika pihi. Niin ja töissä ollessani nettoni on noin 2500e ja valmistuttuani palkkani nousee.
Kommentit (1717)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
What? Ihan jokaiseen päiväkotiin. Vanhempainvapaa loppuu kun lapsi on 9-10kk ja sillon ne äidit kuule palaa töihin. Useampi palaa kuin jää hoitovapaalle. Etkö sä tämmöstäkään asiaa tiennyt?
Siis tähän kommenttiin vastaus.
Vanhempainrahakausi loppuu useimpien vanhempien kohdalla, kun lapsi on hiukan päälle 10 kuukautta vanha. Tuohon päälle useimmat vanhemmat käyttävät omat kertyneet vuosilomansa, päiväkotiin ei juurikaan tule alle 11 kk vanhoja vauvoja tänä päivänä. Ei ainakaan Helsingin kantakaupungissa ja Itä-Helsingissä, joissa olen viime aikoina työskennellyt päiväkodeissa. Vuoden ikäisiä tuodaan hoitoon paljon, ja 11 kk vanhoja aika usein. 9,5 kk vanha vauva tuotiin hoitoon kerran, kun alaikäinen totaaliyksinhuoltajaäiti halusi palata opiskelemaan ammattikouluun. Vanhempainrahakausi loppuu aikaisemmin, jos äiti on hakenut aikaistettua äitiyslomalle jäämistä. Jos meidän päiväkotiin yritetään tuoda 9 kk vanha vauva, päiväkodin johtaja kysyy vanhemmalta paperia aikaistetusta äitiyslomasta/vanhempainvapaasta. Mikäli toiselta vanhemmalta on käyttämättä vanhempainvapaata ja lapsi halutaan tuoda päiväkotiin, päädytään istumaan yhdessä johtajan huoneeseen ja käymään läpi vanhempainrahakauden loppumista ja päivähoidon aloitusta.
Toinen asia on kulujen jakaminen lapsen ollessa 3kk-10kk. Et maininnut viestissäsi, miten lapsen vieminen hoitoon heti vanhempainrahakauden jälkeen tekisi 50/50 jaon ongelmattomaksi lapsen ollessa 3kk-10kk.
Se että moni pitää lomaa sen kuukauden, ei tarkoita sitä etteikö 9-10kk vauva voisi mennä päiväkotiin, höhlä. Moni menee eikä päiväkodin johtajalla ole mitään sanomista asiaan. Mikäli johtaja istuttaa tällaisen vanhemman keskustelemaan, hänestä tulee tehdä valitus.
Ja kulujen jakaminen ei liity mitenkään tähän asiaan.
Vauva, joka ei osaa kävellä eikä puhua, on ihan liian pieni hoitoon. Tuon ikäiset ei vielä välttämättä nuku öitä kunnolla ja heidän vastustuskyky on huono. Kumpi vanhemmista hoitaa lapsen yöheräilyt ja hoitaa sairasta lasta? Olen ihan varma, että mies ei ainakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempainrahakausi loppuu useimpien vanhempien kohdalla, kun lapsi on hiukan päälle 10 kuukautta vanha. Tuohon päälle useimmat vanhemmat käyttävät omat kertyneet vuosilomansa, päiväkotiin ei juurikaan tule alle 11 kk vanhoja vauvoja tänä päivänä. Ei ainakaan Helsingin kantakaupungissa ja Itä-Helsingissä, joissa olen viime aikoina työskennellyt päiväkodeissa. 9,5 kk vanha vauva tuotiin hoitoon kerran, kun alaikäinen totaaliyksinhuoltajaäiti halusi palata opiskelemaan ammattikouluun. Vanhempainrahakausi loppuu aikaisemmin, jos äiti on hakenut aikaistettua äitiyslomalle jäämistä. Jos meidän päiväkotiin yritetään tuoda 9 kk vanha vauva, päiväkodin johtaja kysyy vanhemmalta paperia aikaistetusta äitiyslomasta/vanhempainvapaasta. Mikäli toiselta vanhemmalta on käyttämättä vanhempainvapaata ja lapsi halutaan tuoda päiväkotiin, päädytään istumaan yhdessä johtajan huoneeseen ja käymään läpi vanhempainrahakauden loppumista ja päivähoidon aloitusta.
Toinen asia on kulujen jakaminen lapsen ollessa 3kk-10kk. Et maininnut viestissäsi, miten lapsen vieminen hoitoon heti vanhempainrahakauden jälkeen tekisi 50/50 jaon ongelmattomaksi lapsen ollessa 3kk-10kk.
Millä oikeudella johtaja noin muka tekee?
Vierailija kirjoitti:
Lokki tulee aina dumpata. M27
Miksi sinun mielestäsi lapset tulee aina jättää heitteille? Lapset on pakosti lokkeja, kun ne eivät yksinkertaisesti kestä elossa omin avuin. Jonkun pitää niitä ruokkia, tarjota katto pään päälle, pitää lämpimänä ja hoitaa, muuten paleltuisivat nälissään tuonne hankeen ja pakkaseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lokki tulee aina dumpata. M27
Miksi sinun mielestäsi lapset tulee aina jättää heitteille? Lapset on pakosti lokkeja, kun ne eivät yksinkertaisesti kestä elossa omin avuin. Jonkun pitää niitä ruokkia, tarjota katto pään päälle, pitää lämpimänä ja hoitaa, muuten paleltuisivat nälissään tuonne hankeen ja pakkaseen.
Lapsi ei lokkeile, koska hän ei tee sitä tiedostaen.
Vierailija kirjoitti:
What? Ihan jokaiseen päiväkotiin. Vanhempainvapaa loppuu kun lapsi on 9-10kk ja sillon ne äidit kuule palaa töihin. Useampi palaa kuin jää hoitovapaalle. Etkö sä tämmöstäkään asiaa tiennyt?
Siis tähän kommenttiin vastaus.
Vanhempainrahakausi loppuu useimpien vanhempien kohdalla, kun lapsi on hiukan päälle 10 kuukautta vanha. Tuohon päälle useimmat vanhemmat käyttävät omat kertyneet vuosilomansa, päiväkotiin ei juurikaan tule alle 11 kk vanhoja vauvoja tänä päivänä. Ei ainakaan Helsingin kantakaupungissa ja Itä-Helsingissä, joissa olen viime aikoina työskennellyt päiväkodeissa. Vuoden ikäisiä tuodaan hoitoon paljon, ja 11 kk vanhoja aika usein. 9,5 kk vanha vauva tuotiin hoitoon kerran, kun alaikäinen totaaliyksinhuoltajaäiti halusi palata opiskelemaan ammattikouluun. Vanhempainrahakausi loppuu aikaisemmin, jos äiti on hakenut aikaistettua äitiyslomalle jäämistä. Jos meidän päiväkotiin yritetään tuoda 9 kk vanha vauva, päiväkodin johtaja kysyy vanhemmalta paperia aikaistetusta äitiyslomasta/vanhempainvapaasta. Mikäli toiselta vanhemmalta on käyttämättä vanhempainvapaata ja lapsi halutaan tuoda päiväkotiin, päädytään istumaan yhdessä johtajan huoneeseen ja käymään läpi vanhempainrahakauden loppumista ja päivähoidon aloitusta.
Toinen asia on kulujen jakaminen lapsen ollessa 3kk-10kk. Et maininnut viestissäsi, miten lapsen vieminen hoitoon heti vanhempainrahakauden jälkeen tekisi 50/50 jaon ongelmattomaksi lapsen ollessa 3kk-10kk.
Niinkö luulet, että alle vuoden ikäisenä yleensä päiväkotiin mennään?
Suora lainaus kelan tutkimuksesta https://www.perheenaika.fi/minka-ikaisena-lapsi-paivakotiin/
Tutkimuksen mukaan yleisimmin vanhempien mielestä 1,5-2 vuotta oli sopiva ikä aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa. Tätä mieltä oli äideistä 42 prosenttia ja isistä 39 prosenttia. Vain harva, 3-5 prosenttia katsoo alle vuoden ikäisen lapsen olevan valmis päivähoitoon ja vain harva vanhempi oli sitä mieltä, että lapsen tulisi aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa vasta esikouluiässä.
Sekä:
Suomalaisvanhempien näkemykset lapsen sopivasta päivähoidon aloitusiästä on varsin yhdenmukainen kotihoidon tuen käyttöä koskevien tietojen kanssa. Enemmistö perheistä käyttää kotihoidon tukea siihen asti, kunnes lapsi on noin 1,52-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
What? Ihan jokaiseen päiväkotiin. Vanhempainvapaa loppuu kun lapsi on 9-10kk ja sillon ne äidit kuule palaa töihin. Useampi palaa kuin jää hoitovapaalle. Etkö sä tämmöstäkään asiaa tiennyt?
Siis tähän kommenttiin vastaus.
Vanhempainrahakausi loppuu useimpien vanhempien kohdalla, kun lapsi on hiukan päälle 10 kuukautta vanha. Tuohon päälle useimmat vanhemmat käyttävät omat kertyneet vuosilomansa, päiväkotiin ei juurikaan tule alle 11 kk vanhoja vauvoja tänä päivänä. Ei ainakaan Helsingin kantakaupungissa ja Itä-Helsingissä, joissa olen viime aikoina työskennellyt päiväkodeissa. Vuoden ikäisiä tuodaan hoitoon paljon, ja 11 kk vanhoja aika usein. 9,5 kk vanha vauva tuotiin hoitoon kerran, kun alaikäinen totaaliyksinhuoltajaäiti halusi palata opiskelemaan ammattikouluun. Vanhempainrahakausi loppuu aikaisemmin, jos äiti on hakenut aikaistettua äitiyslomalle jäämistä. Jos meidän päiväkotiin yritetään tuoda 9 kk vanha vauva, päiväkodin johtaja kysyy vanhemmalta paperia aikaistetusta äitiyslomasta/vanhempainvapaasta. Mikäli toiselta vanhemmalta on käyttämättä vanhempainvapaata ja lapsi halutaan tuoda päiväkotiin, päädytään istumaan yhdessä johtajan huoneeseen ja käymään läpi vanhempainrahakauden loppumista ja päivähoidon aloitusta.
Toinen asia on kulujen jakaminen lapsen ollessa 3kk-10kk. Et maininnut viestissäsi, miten lapsen vieminen hoitoon heti vanhempainrahakauden jälkeen tekisi 50/50 jaon ongelmattomaksi lapsen ollessa 3kk-10kk.
Niinkö luulet, että alle vuoden ikäisenä yleensä päiväkotiin mennään?
Suora lainaus kelan tutkimuksesta https://www.perheenaika.fi/minka-ikaisena-lapsi-paivakotiin/
Tutkimuksen mukaan yleisimmin vanhempien mielestä 1,5-2 vuotta oli sopiva ikä aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa. Tätä mieltä oli äideistä 42 prosenttia ja isistä 39 prosenttia. Vain harva, 3-5 prosenttia katsoo alle vuoden ikäisen lapsen olevan valmis päivähoitoon ja vain harva vanhempi oli sitä mieltä, että lapsen tulisi aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa vasta esikouluiässä.
Sekä:
Suomalaisvanhempien näkemykset lapsen sopivasta päivähoidon aloitusiästä on varsin yhdenmukainen kotihoidon tuen käyttöä koskevien tietojen kanssa. Enemmistö perheistä käyttää kotihoidon tukea siihen asti, kunnes lapsi on noin 1,52-vuotias.
Enemmistö niin, kun mukana on ne vanhemmat, joilla ei ole työtä, johon palata. Useampi palaa töihin kuin jää hoitovapaalle.
Tältä kuulostaa kun suhde ei ole vielä vakaalla pohjalla - rahoja lasketaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
What? Ihan jokaiseen päiväkotiin. Vanhempainvapaa loppuu kun lapsi on 9-10kk ja sillon ne äidit kuule palaa töihin. Useampi palaa kuin jää hoitovapaalle. Etkö sä tämmöstäkään asiaa tiennyt?
Siis tähän kommenttiin vastaus.
Vanhempainrahakausi loppuu useimpien vanhempien kohdalla, kun lapsi on hiukan päälle 10 kuukautta vanha. Tuohon päälle useimmat vanhemmat käyttävät omat kertyneet vuosilomansa, päiväkotiin ei juurikaan tule alle 11 kk vanhoja vauvoja tänä päivänä. Ei ainakaan Helsingin kantakaupungissa ja Itä-Helsingissä, joissa olen viime aikoina työskennellyt päiväkodeissa. Vuoden ikäisiä tuodaan hoitoon paljon, ja 11 kk vanhoja aika usein. 9,5 kk vanha vauva tuotiin hoitoon kerran, kun alaikäinen totaaliyksinhuoltajaäiti halusi palata opiskelemaan ammattikouluun. Vanhempainrahakausi loppuu aikaisemmin, jos äiti on hakenut aikaistettua äitiyslomalle jäämistä. Jos meidän päiväkotiin yritetään tuoda 9 kk vanha vauva, päiväkodin johtaja kysyy vanhemmalta paperia aikaistetusta äitiyslomasta/vanhempainvapaasta. Mikäli toiselta vanhemmalta on käyttämättä vanhempainvapaata ja lapsi halutaan tuoda päiväkotiin, päädytään istumaan yhdessä johtajan huoneeseen ja käymään läpi vanhempainrahakauden loppumista ja päivähoidon aloitusta.
Toinen asia on kulujen jakaminen lapsen ollessa 3kk-10kk. Et maininnut viestissäsi, miten lapsen vieminen hoitoon heti vanhempainrahakauden jälkeen tekisi 50/50 jaon ongelmattomaksi lapsen ollessa 3kk-10kk.
Se että moni pitää lomaa sen kuukauden, ei tarkoita sitä etteikö 9-10kk vauva voisi mennä päiväkotiin, höhlä. Moni menee eikä päiväkodin johtajalla ole mitään sanomista asiaan. Mikäli johtaja istuttaa tällaisen vanhemman keskustelemaan, hänestä tulee tehdä valitus.
Ja kulujen jakaminen ei liity mitenkään tähän asiaan.
Johtajalla on sen verran sanomista asiaan, että vanhempainrahakauden aikana hän ei ota lasta päiväkotiin, ja hänellä on tähän päätökseen oikeus. Jos isäkuukaudet on pitämättä (tai osa vapaasti pidettävästä vanhempainvapaasta) ei lapsella ole asiaa asiaa kunnalliseen päiväkotiin. Yritin olla viestissäni kohtelias, taito missä itse epäonnistuit, ja selittää että 9 kk vanhan lapsen kanssa päiväkotiin vieminen vaatii varhennetun äitiysloman/vanhempainrahakauden, jolloin vanhempainrahakausi loppuu aikaisemmin. Ihmiset voivat tietysti valittaa siitä että johtaja noudattaa säädöksiä, jos luulet että asia muuttuu siitä ja että johtaja saisi satikutia niin olet väärässä.
Ilmeisesti sinulla ei ole tarkkaa tietoa miten vanhempainrahakausi määräytyy, niin epätarkkoja asioita kirjoitat. Tiedätkö edes mihin tuollaisen valituksen johtajasta voisi tehdä ?
Kulujen jakaminen liittyy ketjun aiheeseen. Jos ollaan sitä mieltä että kulut tulee jakaa 50/50, on lapsen olleessa 3-10 kk ajanjakso, jolloin lasta kotona hoitavan päivärahat ovat muita ikoja pienemmät, vaikka menisi suoraan päivärahojen loputtua töihin ja lapsi päiväkotiin.
Juiki kirjoitti:
Olemme olleet 42 v naimisissa ja lapsia saatu. Heti alussa avattiin yhteinen tili johon tulot/ menot menneet asunto on maksettu ja välillä ollut tiukkaakin ,mutta kaikesta selvitty. Kyllä on kyse molemminpuolisesti luottamuksesta nyt nautitaan eläkkeellä ja edelleen se yhteinen tili.
Juurikin tuo LUOTTAMUS. Nämä keskustelut "kuka maksaa mitäkin" kuulostaa just siltä, että suhde ei tule kestämään.
Oikeasti ihan naurettavaa! Eikö molemmille ole tärkeintä se että perheellä on katto pään päällä, lämmintä ja ruokaa.? Se raha ei ole tärkein.
Mietin näissä, että miten silloin menee kun sairastutaan? Maksaako kumpikin silloin omansa? Ja jos ei ole varaa, niin onko se voi voi?
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tuo on miesmäinen tapa ilmoittaa erostanne.
miesmäinen?
#miesvihanäkyväksi
Ja melkein tuhannen tykkäyksen saattelemana voisi jopa todeta etteikö tosiaan palstalla ole miesvihaa?
Saan tukea noin 1300e. Miehen nettopalkka, ja lapsilisät ym jotka hän on hakenut, ovat yhteensä noin 4000e
Miksi annat miehen hakea lapsilisät?
Vierailija kirjoitti:
Et tietenkään suostu, kun aiemmin on yhdessä muusta sovittu. Sano vaikka, ettet sinäkään siinä tapauksessa maksa mitään, jos prosenttiperustainen ei kelpaa. Toki jos kumpikaan ei maksa mitään, niin ulosottoon päädytte.
Mahtaako olla kirjallisena se, että mies maksaa kaiken?
Tuskin
Tämäkin ketju todistaa, että mies on kerta kaikkian turhake perhe-elämässä. Kun perheeseen syntyy lapsi, sekä taloudellinen, että käytännöllinen kuorma kasvaa huomattavasti, mutta mies ei koe, että häneltä tarvittaisiin yhtään mitään enempää kuin silloin, kun oli kaksi aikuista, jotka molemmat töissä ja maksoivat kaiken puoliksi.
Mietin, että eikö tuollainen puoliso aidosti ymmärrä, millaista se vaimon elämä on siinä vaiheessa, jos mies vaan käy töissä ja harrastuksissaan kuten ennenkin, oletettavasti nukkuu yönsä hyvin ja silti ajattelee, että kaiken sen valvomisen ja yhteisen vauvan hoidon ohella naisen pitäisi pystyä maksamaan puolet kuluista.
Monesti vain eron kautta miehet ns. pakotetaan osallistumaan, eli eron jälkeen ihan kirjallisella sopimuksella sovitaan aikoja, jolloin mies hoitaa lapset (kun ydinperheessä ei välttämättä ole koskaan hoitanut ja nyt en tarkoita sitä, etteikö olisi koskaan vaihtanut vaippaa tms., vaan sitä, että aidosti lapsen äiti voi poistua vaikka vuorokaudeksi ja mies kantaa silloin kokonaisvastuun lapsesta).
Ja eron jälkeen kirjallisella sopimuksella myös sovitaan sopiva korvaus lapsen kotihoidosta ja elatuksesta, jonka mies sitten joutuu pakotettuna maksamaan, kun tosiaan ennen eroa mies ajatteli, että hän voi vaan omasta elintasosta huolehtia ja jättää muun perheen köyhäilemään. Siis näitä oksettavia kahden elintason perheitä.
Eikä siinä ole kyse lokkeilusta, ap:kin lisäkouluttautuu samalla, kun hoitaa pienet lapset kotona ja on jopa ottanut vanhemmankin lapsen pois päiväkodista siitä huolimatta, että yrittää samalla opiskella saadakseen aikuiskoulutustuen ja myöhemmin entistä paremman palkan. Ap siis todellakin haluaa itse tienata. Jos mies ei suostu maksamaan lasta kotona hoitavalle puolisolle, niin sitten mies jää varmasti itse hoitamaan sitä lasta. Ai, eikö jää? Lapsen kuitenkin halusi.
Ja joo, tuollaisen miehen kanssa on turha vääntää. Ero on ainoa järkevä vaihtoehto, jos ap haluaa voida hyvin jatkossa. Tuo yhteisen vastuun kaataminen vain toiselle jättää niin katkeraksi jälkikäteen, ettei parisuhde siitä enää korjaannu. Vaihtoehdot on elää kulissiliitossa lasten aikuistumiseen asti (ja toisin kuin moni luulee, niin oikeasti tuo ei todellakaan ole tervettä ja hyvää elämää lapsille) tai erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä voit tehdä saman kuin mies: ilmoitat, siis ILMOITAT etkä kysele, että sinä jätät omista tuloistasi omaan käyttöön saman verran kuin mies. Sitä voitte sitten neuvotella, tarkoittaako "saman verran" yhtä monta euroa vai yhtä suurta prosenttiosuutta tuloista.
Omalle äidilleni taisi käydä juuri noin, kun pikkuisesta eläkkeestään maksoi puolet kaikesta, ruokakuluistakin. Juomat mies osti itse, ja niitä oli paljon.
Mutta millä perusteella se nainen laskee oerheensä elatuksen oman rahan kautta kun sen miehen pitää laskea perheen kautta? Onko tässä nyt todella kyse siitä 200-300 eurosta? Eikö ole aika pikkumaista naiselta? Missä se äidin elatusvastuu on? Ja vielä pitäisi miehen kompensoida sitä että itse jää kotiin. Huh, onneksi en ole noin pimeä ja olemme lapsemme kasvattaneet ja elämämme eläneet onnellisina. Jos olisin hoitovapaallani miehelleni valittanut miten hän ei mulle anna palkkaa siitä että olen lasten kanssa, olisi hän pitänyt mua varmaan ihan sairaana.
No nyt olet lähinnä tyhmä, jos et tajua, miten paljon rahaa menetit hoitovapaalla, ja miten paljon mies säästi lastenhoitokuluissa. Mutta tottakai jos sinä haluat maksaa siitä, että mies saa käydä töissä, niin se on sinun oikeutesi.
Kai mä nyt tiedän paljonko hoitovapaalla menetin. Sehän se yksi mieti tä lapsia tehdessä ja kptiin jäädessä oli, haluanko rahaa vai perheen. Mieheni maksoi elämästämme siksi paljon enemmän palkastaan kuin hän olisi maksanut hoitokuluista. Oletko vähän yksinkertainen? Minä en todellakaan maksanut siitä että mies saa käydä töissä vaan siitä että sain olla kotona. Siitä se miehenikin maksoi. On kyllä todella kieroutunut ajatus että sut on pakitettu kotiin ja siksi saat kompensaatiota kun miehen ei tarvitse. Hulluja palsta täysi.
Pösilö. Sinä sanot, että mies maksoi enemmän. Eli kompensoi sinun tulonmenetyksesi, kuten pitää. Nyt puhuttiin siitä, että nainen maksaa 50/50 ja hoitaa lapset. Se on hyväksikäyttöä.
Ei kompensoinut eikä ap maksaisi puolia. Millä hän maksaa puolet kun rahaa ei ole? Hän maksaisi sen mitä pystyy, kuten kaikki äidit.
Nimenomaan. Miehen pitää maksaa se mitä pystyy, naisen vain se mitä haluaa? Reilua? Ei ole.
Onko se kummastakaan kivaa, jos naisen pitää miehelle joka kerta soittaa kesken työpäivän, jos tarvitsee purkin maitoa tai vaikka banaanin? Kun nainen laittaa ihan kaikki tulonsa juokseviin kuluihin? Eikö se olisi miehellekin mukavempaa jättää 200€ yllättäviin kuluihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sen sitten on sinullekin kai sovittava. Katsot teille jonkun halvemman asunnon, teet tuloihisi sopivan budjetin ja esität sen miehelle ja elätte sitten sen mukaan.
Tämä. Elätte ilmeisesti nyt yli varojenne, joten halvempi asunto ja menot sen mukaan. Teet vastaehdotuksen, neuvottelet ja sinun ei tarvitse mukautua miehen sanomaan, voit ottaa jopa juristin hoitamaan rahatilanteenne viisaasti, jos ette itse siihen kykene. Se ei ole ollenkaan huono ratkaisu varsinkaan jos mies ei tajua asioita.
Nyt viimeinkin otat vastuun myös itsellesi ja aikuistut kaikessa.
Jos tulot on yli 5000 euroa ja menot kolmisen tonnia niin noillahan jää pari tonnia löysää vaikka toinen on opintovapaalla ja säästävätkin samalla. Ei kuulosta yli varojen elämiseltä.
onhan se jos nainen ei maksa omaa osuuttaan.
Niin tarkoitatko ettei siinä eletä miehen varojen yli? Eri asia.
Ja näitä kauhutarinoita luettuaan jokaisen onnekkaammassa tilanteessa olevan kannattaa halata puolisoaan ja kiittää hyvästä yhteisestä elämästä. Ihan hirveitä fiiliksiä tulee kun näitä viestejä selaa, olen pahoillani monen puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin ketju todistaa, että mies on kerta kaikkian turhake perhe-elämässä. Kun perheeseen syntyy lapsi, sekä taloudellinen, että käytännöllinen kuorma kasvaa huomattavasti, mutta mies ei koe, että häneltä tarvittaisiin yhtään mitään enempää kuin silloin, kun oli kaksi aikuista, jotka molemmat töissä ja maksoivat kaiken puoliksi.
Mietin, että eikö tuollainen puoliso aidosti ymmärrä, millaista se vaimon elämä on siinä vaiheessa, jos mies vaan käy töissä ja harrastuksissaan kuten ennenkin, oletettavasti nukkuu yönsä hyvin ja silti ajattelee, että kaiken sen valvomisen ja yhteisen vauvan hoidon ohella naisen pitäisi pystyä maksamaan puolet kuluista.
Monesti vain eron kautta miehet ns. pakotetaan osallistumaan, eli eron jälkeen ihan kirjallisella sopimuksella sovitaan aikoja, jolloin mies hoitaa lapset (kun ydinperheessä ei välttämättä ole koskaan hoitanut ja nyt en tarkoita sitä, etteikö olisi koskaan vaihtanut vaippaa tms., vaan sitä, että aidosti lapsen äiti voi poistua vaikka vuorokaudeksi ja mies kantaa silloin kokonaisvastuun lapsesta).
Ja eron jälkeen kirjallisella sopimuksella myös sovitaan sopiva korvaus lapsen kotihoidosta ja elatuksesta, jonka mies sitten joutuu pakotettuna maksamaan, kun tosiaan ennen eroa mies ajatteli, että hän voi vaan omasta elintasosta huolehtia ja jättää muun perheen köyhäilemään. Siis näitä oksettavia kahden elintason perheitä.
Eikä siinä ole kyse lokkeilusta, ap:kin lisäkouluttautuu samalla, kun hoitaa pienet lapset kotona ja on jopa ottanut vanhemmankin lapsen pois päiväkodista siitä huolimatta, että yrittää samalla opiskella saadakseen aikuiskoulutustuen ja myöhemmin entistä paremman palkan. Ap siis todellakin haluaa itse tienata. Jos mies ei suostu maksamaan lasta kotona hoitavalle puolisolle, niin sitten mies jää varmasti itse hoitamaan sitä lasta. Ai, eikö jää? Lapsen kuitenkin halusi.
Ja joo, tuollaisen miehen kanssa on turha vääntää. Ero on ainoa järkevä vaihtoehto, jos ap haluaa voida hyvin jatkossa. Tuo yhteisen vastuun kaataminen vain toiselle jättää niin katkeraksi jälkikäteen, ettei parisuhde siitä enää korjaannu. Vaihtoehdot on elää kulissiliitossa lasten aikuistumiseen asti (ja toisin kuin moni luulee, niin oikeasti tuo ei todellakaan ole tervettä ja hyvää elämää lapsille) tai erota.
Tietysti mies tajuaa että häneltä tarvitaan enemmän. 50% 3000€:sta on 1500€. Se on 500€ enemmän kuin 50% 2000€:stä (joka on vain 1000€)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
What? Ihan jokaiseen päiväkotiin. Vanhempainvapaa loppuu kun lapsi on 9-10kk ja sillon ne äidit kuule palaa töihin. Useampi palaa kuin jää hoitovapaalle. Etkö sä tämmöstäkään asiaa tiennyt?
Siis tähän kommenttiin vastaus.
Vanhempainrahakausi loppuu useimpien vanhempien kohdalla, kun lapsi on hiukan päälle 10 kuukautta vanha. Tuohon päälle useimmat vanhemmat käyttävät omat kertyneet vuosilomansa, päiväkotiin ei juurikaan tule alle 11 kk vanhoja vauvoja tänä päivänä. Ei ainakaan Helsingin kantakaupungissa ja Itä-Helsingissä, joissa olen viime aikoina työskennellyt päiväkodeissa. Vuoden ikäisiä tuodaan hoitoon paljon, ja 11 kk vanhoja aika usein. 9,5 kk vanha vauva tuotiin hoitoon kerran, kun alaikäinen totaaliyksinhuoltajaäiti halusi palata opiskelemaan ammattikouluun. Vanhempainrahakausi loppuu aikaisemmin, jos äiti on hakenut aikaistettua äitiyslomalle jäämistä. Jos meidän päiväkotiin yritetään tuoda 9 kk vanha vauva, päiväkodin johtaja kysyy vanhemmalta paperia aikaistetusta äitiyslomasta/vanhempainvapaasta. Mikäli toiselta vanhemmalta on käyttämättä vanhempainvapaata ja lapsi halutaan tuoda päiväkotiin, päädytään istumaan yhdessä johtajan huoneeseen ja käymään läpi vanhempainrahakauden loppumista ja päivähoidon aloitusta.
Toinen asia on kulujen jakaminen lapsen ollessa 3kk-10kk. Et maininnut viestissäsi, miten lapsen vieminen hoitoon heti vanhempainrahakauden jälkeen tekisi 50/50 jaon ongelmattomaksi lapsen ollessa 3kk-10kk.
Niinkö luulet, että alle vuoden ikäisenä yleensä päiväkotiin mennään?
Suora lainaus kelan tutkimuksesta https://www.perheenaika.fi/minka-ikaisena-lapsi-paivakotiin/
Tutkimuksen mukaan yleisimmin vanhempien mielestä 1,5-2 vuotta oli sopiva ikä aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa. Tätä mieltä oli äideistä 42 prosenttia ja isistä 39 prosenttia. Vain harva, 3-5 prosenttia katsoo alle vuoden ikäisen lapsen olevan valmis päivähoitoon ja vain harva vanhempi oli sitä mieltä, että lapsen tulisi aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa vasta esikouluiässä.
Sekä:
Suomalaisvanhempien näkemykset lapsen sopivasta päivähoidon aloitusiästä on varsin yhdenmukainen kotihoidon tuen käyttöä koskevien tietojen kanssa. Enemmistö perheistä käyttää kotihoidon tukea siihen asti, kunnes lapsi on noin 1,52-vuotias.
Enemmistö niin, kun mukana on ne vanhemmat, joilla ei ole työtä, johon palata. Useampi palaa töihin kuin jää hoitovapaalle.
No ei palaa. Jos sinullaon jotain väitettäsi tukevaa dataa, laita toki linkki siihen. Totuus kuitenkin on, että enemmistö perheistä käyttää kotihoidon tukea siihen asti, kun lapsi on 1,5-2-vuotias, koska vanhemmat (sekä äiti että isä) eivät halua laittaa lapsiaan pienempänä päiväkotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä voit tehdä saman kuin mies: ilmoitat, siis ILMOITAT etkä kysele, että sinä jätät omista tuloistasi omaan käyttöön saman verran kuin mies. Sitä voitte sitten neuvotella, tarkoittaako "saman verran" yhtä monta euroa vai yhtä suurta prosenttiosuutta tuloista.
Omalle äidilleni taisi käydä juuri noin, kun pikkuisesta eläkkeestään maksoi puolet kaikesta, ruokakuluistakin. Juomat mies osti itse, ja niitä oli paljon.
Mutta millä perusteella se nainen laskee oerheensä elatuksen oman rahan kautta kun sen miehen pitää laskea perheen kautta? Onko tässä nyt todella kyse siitä 200-300 eurosta? Eikö ole aika pikkumaista naiselta? Missä se äidin elatusvastuu on? Ja vielä pitäisi miehen kompensoida sitä että itse jää kotiin. Huh, onneksi en ole noin pimeä ja olemme lapsemme kasvattaneet ja elämämme eläneet onnellisina. Jos olisin hoitovapaallani miehelleni valittanut miten hän ei mulle anna palkkaa siitä että olen lasten kanssa, olisi hän pitänyt mua varmaan ihan sairaana.
No nyt olet lähinnä tyhmä, jos et tajua, miten paljon rahaa menetit hoitovapaalla, ja miten paljon mies säästi lastenhoitokuluissa. Mutta tottakai jos sinä haluat maksaa siitä, että mies saa käydä töissä, niin se on sinun oikeutesi.
Kai mä nyt tiedän paljonko hoitovapaalla menetin. Sehän se yksi mieti tä lapsia tehdessä ja kptiin jäädessä oli, haluanko rahaa vai perheen. Mieheni maksoi elämästämme siksi paljon enemmän palkastaan kuin hän olisi maksanut hoitokuluista. Oletko vähän yksinkertainen? Minä en todellakaan maksanut siitä että mies saa käydä töissä vaan siitä että sain olla kotona. Siitä se miehenikin maksoi. On kyllä todella kieroutunut ajatus että sut on pakitettu kotiin ja siksi saat kompensaatiota kun miehen ei tarvitse. Hulluja palsta täysi.
Pösilö. Sinä sanot, että mies maksoi enemmän. Eli kompensoi sinun tulonmenetyksesi, kuten pitää. Nyt puhuttiin siitä, että nainen maksaa 50/50 ja hoitaa lapset. Se on hyväksikäyttöä.
Ei kompensoinut eikä ap maksaisi puolia. Millä hän maksaa puolet kun rahaa ei ole? Hän maksaisi sen mitä pystyy, kuten kaikki äidit.
Nimenomaan. Miehen pitää maksaa se mitä pystyy, naisen vain se mitä haluaa? Reilua? Ei ole.
Onko se kummastakaan kivaa, jos naisen pitää miehelle joka kerta soittaa kesken työpäivän, jos tarvitsee purkin maitoa tai vaikka banaanin? Kun nainen laittaa ihan kaikki tulonsa juokseviin kuluihin? Eikö se olisi miehellekin mukavempaa jättää 200€ yllättäviin kuluihin?
Tuossa miehen ehdotuksessa, jossa naisen kaikki tulot laitetaan yhteiseen pottiin, eikä omaa rahaa jää ollenkaan, mies haluaa vain ja ainoastaan kontrollin siitä, mihin nainen voi käyttää rahaa. Mies nimenomaan hakee tilannetta, jossa naisen täytyy kysyä mieheltä, saako nainen 10 euroa, että voisi mennä kaverinsa kanssa kahvilaan. Mies saa kontrolloitua tätä, kun ottaa kaikki naisen rahat haltuunsa.
Ap:lla on edelleen ilmeisesti säästöjä, joten hän ei ole noin huonossa tilanteessa vielä. Kuitenkin ne säästöt hupenisi tuossa ja pohjimmainen syy olisi se, että hän hoiti yhteisiä lapsia ja joutui jäämään pois töistä. Ei siis ole reilua. Säästöjensä turvin ja toki myös tukijärjestelmän ja sen faktan, että mies tulee maksamaan kohtuu suuria elareita jatkossa, ap kyllä pärjää eron jälkeen lasten kanssa hyvin, vaikka tekisikin vielä opintonsa loppuun ennen töihin palaamista. Töihin palaamisen jälkeen menisi sitten jo taloudellisesti jo hyvin.
Jos ap jää tuohon suhteeseen, hän tulee olemaan siinä onneton, koska mies on itsekäs ja ns. ap:ta vastaan, eikä huomioi hänen tarpeitaan ollenkaan. Lapsetkin tulevat saamaan hyvin eroisen perhemallin, kun äiti on selkeän alisteisessa asemassa. En haluaisi antaa lapsilleni sellaista. Myös jos myöhemmin ap:n ura kehittyisi, mies voisi heittäytyä todella hankalaksi, koska se varmasti tarkottaisi sitä, että miehen pitäisi ottaa enemmän vastuuta lapsista. Lastenvalvojalla sovittava tapaamissopimus auttaa vain eron kautta siihenkin.
Pikkulapsivaihe on väliaikainen tilanne. Aloittajalla on työpaikka, mihin palata opintovapaan jälkeen ja tutkinnon myötä nousevat tulot. Joku päivä voi käydä niin, että aloittajan miehellä tulot romahtaa tai hän itse alkaa tarvita vaimon apua. Miehen kannattaa miettiä tuotakin etukäteen, kannattaako vaimoa nyt alkaa kyykyttää taloudellisesti.